Miten muutosta voi hakea rikosasiassa?

Rikosasiassa varsinainen muutoksenhakukeino on valittaminen tuomioistuimen ratkaisusta. Käräjäoikeuden ratkaisusta voidaan valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden ratkaisusta voidaan valittaa edelleen korkeimpaan oikeuteen. Pääsääntöisesti kaikkiin käräjäoikeuden ratkaisuihin saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei saa ainoastaan silloin, kun se on nimenomaisesti kielletty. Yleensä hovioikeuteen tehtävissä valituksissa tarvitaan jatkokäsittelylupa, mutta rikosasioissa tähän on olemassa joitakin poikkeuksia. Hovioikeuden ratkaisuun puolestaan haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Tätä varten korkeimmalta oikeudelta tulee pyytää valituslupa. Jos hovioikeus on ratkaissut asian ensimmäisenä oikeusasteena, eli asia ei ole ollut lainkaan käräjäoikeuden käsittelyssä, valituslupaa ei kuitenkaan tarvita.

Valituksen lisäksi on olemassa myös muita muutoksenhakukeinoja. Muita keinoja ovat niin kutsutut ylimääräiset muutoksenhakukeinot ja takaisinsaanti. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Kantelu voidaan tehdä silloin, jos epäillään, että asiassa on tehty tuomiovirhe. Esimerkiksi, jos sellainen henkilö tuomitaan, joka on ollut poissa ja jota ei ole haastettu, kyseessä on tuomiovirhe. Rikosasiaa koskeva tuomio voidaan purkaa esimerkiksi silloin, jos todistaja on tahallaan antanut perättömän lausuman ja lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen. Menetetty määräaika voidaan puolestaan palauttaa sille, joka ei laillisen esteen vuoksi ole voinut noudattaa annettua määräaikaa. Laillisena esteenä pidetään esimerkiksi yleistä liikenteen keskeytymistä. Takaisinsaanti puolestaan on muutoksenhakukeino yksipuoliseen tuomioon.

Miten rikosasiassa valitetaan hovioikeuteen?

Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun voi hakea valittamalla hovioikeuteen. Käräjäoikeuden antamaan tuomioon, lopulliseen päätökseen ja samassa yhteydessä tehtyyn muuhun ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Sellaiseen ratkaisuun, jonka käräjäoikeus on antanut oikeudenkäynnin aikana, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu. Kun käräjäoikeus antaa ratkaisunsa, se ilmoittaa samalla, saako kyseiseen ratkaisuun hakea muutosta. Käräjäoikeus antaa samalla paikalla oleville asianosaisille kirjalliset ohjeet siitä, miten ratkaisuun tyytymättömän on meneteltävä saattaakseen asian hovioikeuden tutkittavaksi. Jos käräjäoikeus tuomitsee rangaistukseen sellaisen rikosasian vastaajan, joka on ollut poissa silloin, kun asian käsittely on istunnossa päättynyt, käräjäoikeuden on välittömästi tuomion antamisen jälkeen ilmoitettava hänelle tuomion antamispäivä, tuomittu seuraamus ja lähetettävä samalla edellä mainitut ohjeet.

Jos käräjäoikeuden ratkaisuun haluaa hakea muutosta, tulee valittajan ilmoittaa tyytymättömyytensä ratkaisua kohtaan säädetyssä määräajassa. Jos ilmoitusta ei tee määräajan sisällä, voi seurauksena olla puhevallan menetys asian suhteen. Jos useammalla asianosaisella on yhteinen puhevalta, yhden tekemä ilmoitus riittää. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Ilmoitus on mahdollista tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Se tulee tehdä asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan. Vangittu taikka vankeus- tai muuntorangaistusta suorittava henkilö saa rikosasiassa ilmoittaa tyytymättömyytensä vankilan johtajalle. Jos tyytymättömyyden ilmoittamista koskeva määräaika päättyy tällaisen henkilön ollessa oikeudenkäynnin tai vanginkuljetuksen vuoksi rangaistuslaitoksen ulkopuolella, hän saa ilmoittaa tyytymättömyydestä vankilaan saapumisensa jälkeisenä päivänä. Ilmoitus voidaan rajoittaa koskemaan vain osaa ratkaisusta, mutta tästä on mainittava ilmoituksen yhteydessä. Jos kyseessä on asia, jossa vastaajia on useita ja syyttäjä haluaa ilmoittaa tyytymättömyytensä asiaan, hänen on mainittava, ketä vastaajista tyytymättömyyden ilmoitus koskee. Jos ilmoitusta annettaessa ei ole menetelty edellä mainitun mukaisesti, ei ilmoitusta hyväksytä.

Jos tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus puolestaan hyväksytään, siitä tehdään merkintä ja asianosaiselle annettaan valitusosoitus. Valitusosoitus pitää sisällään ohjeet valituksen tekemistä varten. Varsinainen valitus tulee tehdä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Valituskirjelmä tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, sitä ei oteta tutkittavaksi. Valituskirjelmän sisällöstä on laissa tarkat säännökset. Valituskirjelmässä tulee muun muassa mainita, mihin käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta haetaan ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Lisäksi valituskirjelmään tulee sisällyttää tarvittavat yhteystiedot.

Yleensä silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hovioikeuteen, asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvitse rikosasiassa sellainen vastaaja, joka on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja jos valitus koskee hänen syykseen luettua rikosta taikka rangaistusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastaaja on tuomittu yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Rangaistuksen ankaruutta arvioitaessa ei oteta huomioon vankeusrangaistuksen ohessa tuomittua sakkoa tai muuta rikosoikeudellista seuraamusta. Myöskään syyttäjä tai asianomistaja ei tarvitse jatkokäsittelylupaa miltään osin asiassa, jos vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin kahdeksan kuukautta vankeutta ja valitus koskee vastaajan syyksi luettua rikosta taikka vastaajalle tuomittua rangaistusta.

Jos kyseessä on sellainen asia, johon jatkokäsittelylupa tarvitaan, lupa on myönnettävä, jos:

1. ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta;
2. käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä;
3. lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai
4. luvan myöntämiseen on muu painava syy.

Huomionarvoista on kuitenkin se, ettei jatkokäsittelylupaa kuitenkaan tarvitse 1 kohdan nojalla myöntää yksinomaan sen vuoksi, että näyttöä arvioitaisiin uudelleen. Jatkokäsittelylupa on mahdollista rajoittaa koskemaan vain osaa ratkaisusta. Hovioikeus päättää jatkokäsittelyluvan myöntämisestä. Jos asiassa myönnetään jatkokäsittelylupa, siitä ilmoitetaan sekä valittajalle että valittajan vastapuolelle ja asia otetaan hovioikeuden käsittelyyn. Mikäli jatkokäsittelylupaa puolestaan ei myönnetä, sitä koskeva päätös tulee perustella. Näissä tilanteissa käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Kielteiseen jatkokäsittelylupapäätökseen on mahdollista hakea muutosta.

Miten rikosasiassa valitetaan korkeimpaan oikeuteen?

Hovioikeuden antamaan tuomioon ja päätökseen on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla. Valittaminen edellyttää korkeimman oikeuden antamaa valituslupaa. Kuitenkaan niissä asioissa, jotka hovioikeus on ratkaissut ensimmäisenä oikeusasteena, eli jotka eivät ole olleet lainkaan käräjäoikeuden käsittelyssä, valituslupaa ei tarvita. Valituslupa voidaan myöntää vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Valituslupa voidaan myöntää myös silloin, jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava. Lupa voidaan tarvittaessa myöntää myös muusta painavasta syystä. Valituslupa on mahdollista myöntää osittain, jolloin lupa voidaan rajoittaa koskemaan vain osaa hovioikeuden ratkaisusta tai jotakin tiettyä kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai muutoin.

Niissä asioissa, jotka hovioikeus on käsitellyt toisena oikeusasteena, hovioikeus liittää ratkaisuun valitusosoituksen. Valitusosoituksessa on selostus siitä, millä edellytyksillä valituslupa myönnetään ja miten lupaa pyytävän on meneteltävä saattaakseen valituksensa korkeimman oikeuden tutkittavaksi. Valituslupa tulee tehdä 60 päivässä laskettuna siitä päivästä, jona hovioikeus antoi ratkaisunsa. Muutoksenhakukirjelmä tulee toimittaa viimeistään määräajan päättymispäivänä hovioikeuden kirjaamoon korkeimmalle oikeudelle osoitettuna. Muutoin hakija saattaa menettää puhevaltansa. Muutoksenhakukirjelmässä tulee olla mukana lupahakemus ja valitus sekä ne asiakirjat, joista ilmeneviin seikkoihin hakija viittaa perusteinaan.

Lupahakemuksessa on mainittava se peruste, jonka nojalla valituslupaa pyydetään sekä syyt, joiden vuoksi hakija katsoo, että luvan myöntämiseen on edellä tarkoitettu peruste. Toisin sanoen hakemuksessa tulee perustella, miksi asiassa voitaisiin myöntää valituslupa eli onko asia tärkeä esimerkiksi oikeuskäytännön ohjaamisen vuoksi. Valituksessa tulee myös ilmoittaa se, miltä kohdin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta, mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi sekä ne perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Lisäksi muutoksenhakukirjelmään tulee ilmoittaa hakijan yhteystiedot. Muutoksenhakija ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty alioikeudessa tai hovioikeudessa. Poikkeuksena tähän on ne tilanteet, joissa hakija osoittaa, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä on muuten ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

Valituksen tekemiselle on 30 päivän määräaika niissä asioissa, jotka hovioikeus on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena eli jotka eivät ole ensin olleet lainkaan käräjäoikeuden käsittelyssä. Määräaika lasketaan siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Myös tällöin hovioikeus liittää ratkaisuunsa valitusosoituksen, joka pitää sisällään ohjeet valituksen tekemiseksi.

Tietyissä tilanteissa käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan hakea hovioikeuden sijaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tätä kutsutaan ennakkopäätösvalitukseksi. Valitus edellyttää kuitenkin sitä, että korkein oikeus myöntää valitusluvan. Lisäksi edellytetään, että muutoksenhakijan vastapuoli antaa siihen suostumuksensa joko kirjallisesti tai suullisesti käräjäoikeudessa. Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi. Myös ennakkopäätösvalituksessa tyytymättömyys ratkaisua kohtaan tulee ilmoittaa ja tämän yhteydessä on esitettävä edellä mainittu vastapuolen suostumus. Määräaika varsinaisen valituksen tekemiseen on ennakkopäätösvalituksessa 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Korkeimmalle oikeudelle osoitettu muutoksenhakukirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan.

Mitä muita muutoksenhakukeinoja rikosasiassa on?

Varsinaisen muutoksenhakukeinon, valituksen, lisäksi on olemassa muitakin keinoja saada haettua oikeuden ratkaisuun muutosta. Näitä keinoja ovat ylimääräiset muutoksenhakukeinot sekä takaisinsaanti. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen. Takaisinsaanti toimii muutoksenhakukeinona yksipuolisessa tuomiossa.

Kantelu rikosasiassa

Kantelu on mahdollista tehdä lainvoiman saaneesta tuomiosta silloin, kun tuomiota rasittaa tuomiovirhe eli silloin, jos:

• oikeus ei ole ollut tuomionvoipa eli tuomioistuimen kokoonpano ei ole ollut lainmukainen;
• asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
• poissaoleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan;
• henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
• tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, mitä asiassa on tuomittu tai
• oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan ja voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen oikeudenkäynnin lopputulokseen.

Kantelukirjelmä tulee toimittaa asianomaiseen ylioikeuteen. Jos kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, kantelukirjelmä tulee toimittaa korkeimpaan oikeuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjelmä tulee toimittaa aina seuraavaan oikeusasteeseen. Käräjäoikeuden tuomiota koskeva kantelukirjelmä tulee täten toimittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden tuomiota koskeva kantelukirjelmä puolestaan korkeimpaan oikeuteen. Jos kantelu sen sijaan koskee korkeimman oikeuden tuomiota, kantelukirjelmä tulee toimittaa tällöinkin korkeimpaan oikeuteen, koska tätä ylempää oikeusastetta ei Suomessa ole. Kantelu on tehtävä yleensä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa poissaoleva tai kuulematta jätetty henkilö tuomitaan tai muutoin kärsii haittaa tuomiosta, määräaika luetaan siitä hetkestä, jolloin kantelija sai tuomiosta tiedon. Kantelukirjelmässä on ilmoitettava vaatimuksen perusteet ja ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Jos kantelun myötä havaitaan, että asiassa on tapahtunut tuomivirhe, tuomio voidaan joko poistaa kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta kohdin. Mahdollista on myös, että asia käsitellään uudestaan siinä oikeudessa, jossa virhe on tapahtunut.

Tuomion purkaminen rikosasiassa

Lainvoiman saanut tuomio voidaan puolestaan rikosasiassa syytetyn eduksi purkaa, jos

1. oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2. asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tietäen sisällöltään totuudenvastainen taikka jos todistaja tai asiantuntija on tahallaan antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3. vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä tai on erittäin painavia syitä saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen tai

4. tuomio perustuu ilmeisesti väärän lain soveltamiseen.

Sellainen lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio voidaan rikosasiassa vastaajan eduksi purkaa, jos:

• jokin edellä mainituista kohtien 1, 2 tai 4 edellytyksistä on olemassa;
• vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisseuraamuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta tai
• syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.

Syytetyn vahingoksi lainvoimainen tuomio voidaan rikosasiassa sen sijaan purkaa, jos:

• edellä 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on ollut olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että syytetty on vapautettu tai että hänet on tuomittu olennaisesti lievempien rangaistussäännösten mukaan kuin mitä olisi ollut sovellettava tai
• kysymyksen ollessa rikoksesta, josta säännöllisen rangaistusasteikon mukaan voi seurata ankarampi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta tai josta voi seurata viraltapano, vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava olennaisesti ankarampia rangaistussäännöksiä. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin saattaa todennäköiseksi se, ettei asianosainen ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin pätevästä syystä on ollut siihen vetoamatta.

Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai yhdistelmärangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rikoksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdistelmärangaistus ottaa uutta rangaistusta määrätessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Tuomio on mahdollista purkaa tällaisessa tilanteessa, jos tämä huomioon otettu rangaistus on sittemmin poistettu taikka sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut.

Lainvoiman saanut tuomio on lisäksi mahdollista purkaa myös silloin, jos henkilöä on pyydetty luovutettavaksi Suomeen suorittamaan yhteistä vankeusrangaistusta, eikä luovuttaminen ole mahdollista kaikista yhteiseen vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista, tai luovuttamiseen ei jonkin rikoksen osalta suostuta. Tällöin korkein oikeus määrää rangaistuksen erikseen niistä rikoksista, joiden osalta luovuttaminen onnistuu sekä muista rikoksista. Tuomio voidaan purkaa myös silloin, jos Suomessa määrätyn yhteisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskeva pyyntö on lähetetty toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, eikä täytäntöönpanon siirto ole mahdollista kaikista yhteiseen vankeusrangaistukseen johtaneista rikoksista tai täytäntöönpanopyyntöön ei jonkin rikoksen osalta suostuta. Myös tällöin korkein oikeus määrää rangaistukset rikoksista erikseen.

Näiden lisäksi lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio voidaan rikosasiassa vastaajan vahingoksi purkaa, jos edellä 1 tai 2 kohdassa mainittu seikka on olemassa ja sen voidaan otaksua vaikuttaneen siihen, että menettämisseuraamusta ei ole tuomittu tai että se on tuomittu olennaisesti lievempänä kuin se olisi tullut tuomita. Tuomio voidaan purkaa myös silloin, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen tai menettämisseuraamuksen tuomitsemiseen olennaisesti ankarampana. Tällöin edellytetään kuitenkin, ettei asianosainen ole voinut vedota kyseiseen seikkaan tai todisteeseen siinä tuomioistuimessa, joka on tuomion antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta. Tässä tapauksessa ja niissä muissa tapauksissa, joissa tuomion purkamista haetaan syytetyn vahingoksi, tuomion purkamista koskeva hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta tai jos hakemus nojautuu toisen rikollisen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Määräaikaa ei kuitenkaan saa laskea tällaisessa tapauksessa sellaisesta päivästä, joka on ennen sitä päivää, kuin tuomio, johon muutosta haetaan, sai lainvoiman. Jos jotakuta on oikeudenkäynnissä käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä, voidaan lainvoiman saanut tuomio tapahtuneen erehdyksen oikaisemiseksi purkaa määräajasta riippumatta.

Tuomion purkamista haetaan yleensä korkeimmalta oikeudelta. Hakemus tulee tehdä kirjallisesti. Hakemuksessa on ilmoitettava vaatimuksen perusteet ja ne todisteet, joihin vaatimus nojautuu. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tuomio, jonka purkamista haetaan, ja ne kirjalliset todisteet, joihin siinä viitataan. Jos hakemus nojautuu sellaiseen seikkaan tai todisteeseen, johon olisi tullut vedota aikaisemmin, hakijan täytyy ilmoittaa, miksi kyseiseen seikkaan tai todisteeseen ei ole vedottu oikeudenkäynnissä. Jos hakemukseen suostutaan, määrätään jutulle joko uusi käsittely tai sitten korkein oikeus välittömästi oikaisee tuomiota. Korkein oikeus voi itse oikaista tuomiota selvissä tapauksissa silloin, kun hakemus ei koske rikosasiassa annetun tuomion purkamista syytetyn vahingoksi. Jos korkein oikeus havaitsee jutun uuden käsittelyn tarpeelliseksi, korkein oikeus määrää milloin, miten ja missä juttu saatetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Seuraavissa tilanteissa tuomion purkamista haetaan kuitenkin korkeimman oikeuden sijaan siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee:

• Hakemus koskee rikosasiassa annetun tuomion purkamista tai oikaisemista siksi, että henkilöä on käsitelty toisena tai väärällä nimellä.
• Hakemus koskee pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista.
• Hakemus koskee poissaolon johdosta määrätyn seuraamuksen poistamista laillisen esteen vuoksi.
• Hakemus koskee tuomion purkamista tai oikaisemista sellaisessa tapauksessa, jossa rangaistusta määrättäessä on otettu huomioon toinen rangaistus ja tämä rangaistus on sittemmin poistettu taikka sen perustana ollut syyte on kokonaan tai osittain hylätty tai rangaistus on muuten olennaisesti muuttunut.

Menetetyn määräajan palauttaminen rikosasiassa

Menetetty määräaika voidaan hakemuksesta palauttaa sille, joka ei laillisen esteen vuoksi ole voinut:

• määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään;
• hakea muutosta;
• hakea takaisinsaantia;
• ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä tai
• muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä.

Laillisena esteenä eli hyväksyttävänä syynä pidetään esimerkiksi sairautta tai yleistä liikenteen keskeytymistä. Hakemus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi. Tämä tarkoittaa sitä, että laillinenkaan este ei voi loputtomasti pidentää määräaikaa, vaan vuosi on ehdoton takaraja hakemuksen tekemiselle kaikissa tilanteissa. Hakemus tulee tehdä hovioikeudelle, jos hakemus koskee määräajan palauttamista toimenpiteen tekemiseksi käräjäoikeudessa tai muutoksen hakemiseksi sen ratkaisuun. Muussa tapauksessa hakemus tehdään korkeimmalle oikeudelle. Hakemus tehdään korkeimmalle oikeudelle myös silloin, kun hakemus koskee asiaa, jossa käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta suoraan korkeimmalta oikeudelta.

Takaisinsaanti

Takaisinsaanti on käytettävissä oleva muutoksenhakukeino silloin, kun kyseessä on yksipuolinen tuomio. Yksipuolinen tuomio tarkoittaa tilannetta, jossa käräjäoikeus ratkaisee asian suoraan ilman oikeuden istuntoa. Vastaaja, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, voi hakea siihen muutosta 30 päivän kuluessa. Tätä kutsutaan takaisinsaanniksi. Takaisinsaanti johtaa siihen, että juttu otetaan käräjäoikeuden istuntoon käsiteltäväksi.

Yhteenveto

• Rikosasiassa voi valittaa tuomioistuimen ratkaisusta.
• Käräjäoikeuden ratkaisusta voi valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen.
• Valittaa saa lähtökohtaisesti kaikista ratkaisuista, ellei valittamista ole nimenomaisesti laissa kielletty.
• Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat kantelu, tuomion purkaminen ja menetetyn määräajan palauttaminen.
• Takaisinsaanti on muutoksenhakukeino yksipuoliseen tuomioon.
• Mikäli tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus hyväksytään, henkilölle annetaan valitusosoitus.
• Valitusosoitus antaa ohjeet varsinaisen valituskirjelmän tekemiseen.
• Yleensä asian käsittelyyn hovioikeudessa tarvitaan jatkokäsittelylupa.
• Valittaessa korkeimpaan oikeuteen tarvitaan valituslupa.
• Tuomiovirheen tapahtuessa päätöksestä voi kannella.
• Tuomion purkamista haetaan yleensä korkeimmalta oikeudelta.
• Määräajan palauttaminen edellyttää laillista estettä, kuten yleisen liikenteen pysähtymisen.

Summary in English

• In a criminal case, one can appeal the court's decision.
• The decision of the District Court can be appealed to the Court of Appeals, and the decision of the Court of Appeals can be appealed to the Highest Court.
• In principle, one can appeal against all decisions, unless appeal is expressly prohibited by law
• Additional means of appeal are a complaint, annulment of the judgment and restoration of the lost deadline.
• Restitution is an appeal against a unilateral judgment.
• If the notification of dissatisfaction is accepted, the person will be given a notice of appeal.
• The notice of appeal gives instructions for making the actual appeal letter.
• In general, a permit for further proceedings is required to process the case in the Court of Appeal.
• When appealing to the Supreme Court, an appeal permit is required.
• In the event of an error of judgment, the decision can be appealed.
• The annulment of the sentence is usually applied to the Supreme Court.
• Restoring the deadline requires a legal obstacle, such as public traffic being stopped.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Olen ilmoittanut tyytymättömyyteni käräjäoikeuden ratkaisuun. Voiko ilmoituksen vielä peruuttaa? Entä varsinaisen valituksen?

Tyytymättömyyttä koskeva ilmoitus on mahdollista peruuttaa saman määräajan sisällä kuin se olisi annettavakin. Tämä tarkoittaa, että peruutus on mahdollista tehdä viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Myös itse valitus on mahdollista peruuttaa. Jos valittaja haluaa peruuttaa valituksen, hänen on toimitettava hovioikeudelle osoitettu kirjallinen peruuttamisilmoitus hovioikeuden kirjaamoon tai käräjäoikeuden kansliaan.

2. Tyytymättömyyttä koskevaa ilmoitustani ei hyväksytty. Mitä nyt voin tehdä?

Jos tyytymättömyyttä koskevaa ilmoitusta ei ole hyväksytty, saa siitä kannella hovioikeuteen. Kantelukirjoitus tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan 30 päivässä käräjäoikeuden ratkaisun antamis- tai julkistamispäivästä. Jos hylkäämiselle ei todellisuudessa ole ollut perusteita, hovioikeus voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan muutoksenhakua varten.

3. Mitä, jos haen muutosta ja muutoksenhakua koskeva asiakirja onkin puutteellinen?

Oli kyseessä sitten valitus hovioikeuteen, valitus käräjäoikeuteen, ylimääräinen muutoksenhakukeino tai takaisinsaanti, lähtökohtaisesti muutoksenhakua koskevia asiakirjoja pyydetään ensin täydentämään, mikäli niissä havaitaan puutteita ja täydentäminen on asian käsittelyn jatkamiseksi tarpeellista. Niitä ei siis automaattisesti jätetä puutteellisuuden vuoksi tutkimatta. Jos valittaja ei korjaa puutteellisuutta pyynnöstä huolimatta määräajassa, valitus saatetaan jättää tämän vuoksi tutkimatta. Jos jokin asiakirjassa oleva tieto muuttuu myöhemmin, tästä olisi hyvä ilmoittaa oma-aloitteisesti.

4. Mitä jos lähetin muutoksenhakukirjelmän väärään paikkaan? Kirjelmä koski muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen ja se olisi pitänyt lähettää hovioikeuden kirjaamoon, mutta lähetin sen korkeimpaan oikeuteen.

Jos muutoksenhakukirjelmä on saapunut määräajassa korkeimpaan oikeuteen ja on syytä olettaa, että sen kirjelmän toimittaminen väärään paikkaan on johtunut erehdyksestä, asianosainen ei menetä tämän vuoksi puhevaltaansa. Kirjelmä lähetetään korkeimmasta oikeudesta viipymättä hovioikeuden kirjastoon.

5. Onko ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käytössä mitään rajoituksia?

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttöä on rajoitettu niin, että asianosainen saa korkeimmassa oikeudessa kannella tuomiovirheestä, hakea tuomion purkamista ja hakea menetetyn määräajan palauttamista samassa asiassa vain kerran, jollei asiaa ole erityisen painavasta syystä välttämätöntä tutkia uudelleen.

Aiheesta muualla

• Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (Finlex)