- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeus on ensimmäinen oikeusaste, jonka ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hovioikeuteen, jollei muutoksenhakua ole erikseen kielletty. Käräjäoikeus ilmoittaa tuomion antamisen yhteydessä, saako ratkaisusta valittaa. Asianosaisille on annettava kirjalliset muutoksenhakuohjeet, mikäli ratkaisusta valittaminen on sallittu. Muutoksenhakijan on ensin ilmoitettava tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun puhevallan menettämisen uhalla seitsemän päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Tyytymättömyyden ilmoitus tulee tehdä joko suoraan asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai sen kansliaan joko suullisesti tai kirjallisesti. Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa myös suoraan korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksella, mutta tähän liittyy erityisiä edellytyksiä. Ennakkopäätösvalitus onkin harvinainen valitusmuoto. Riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, voivat asianosaiset sopia kirjallisesti, ettei kukaan heistä valita asiassa. Tällainen asia voi koskea esimerkiksi rahavelkaa.
Keskeistä valittamisessa on määräaikojen ja muotovaatimusten noudattaminen. Mikäli valitusta ei tehdä määrätyssä ajassa oikeassa muodossa, käräjäoikeuden antama tuomio jää voimaan eli tulee lainvoimaiseksi. Tämän vuoksi asianajajan käyttäminen valitusprosessissa on suositeltavaa. Kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty, käräjäoikeuden on annettava valittajalle ratkaisun jäljennös sekä valitusosoitus. Valitusosoituksessa on mainittava muutoksenhakutuomioistuin ja valituksen määräaika sekä säännökset muun muassa valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta sekä valituskirjelmän sisällöstä. Määräaika valituksen tekemiselle on 30 päivää siitä, kun käräjäoikeuden päätös julistettiin tai annettiin.
Valituskirjelmä osoitetaan muutoksenhakutuomioistuimelle ja se tulee toimittaa määräajassa käräjäoikeuden kansliaan. Valituskirjelmässä on mainittava muun muassa miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta ja mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi, samoin kuin ne perusteet, joilla muutosta haetaan, sekä todisteet, joihin halutaan nojautua. Jos asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, valituskirjelmässä on mainittava peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle sekä syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa.
Käräjäoikeuden päätöksestä voidaan valittaa myös suoraan korkeimpaan oikeuteen. Tätä valitusta kutsutaan ennakkopäätösvalitukseksi ja sen käyttäminen on hyvin poikkeuksellista. Ennakkopäätösvalitus edellyttää, että korkein oikeus myöntää asiassa valitusluvan sillä perusteella, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi asia on tärkeää saattaa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi, eikä siitä voi enää valittaa hovioikeuteen. Muutoksenhakijan vastapuolelta on saatava suostumus ennakkopäätösvalituksen tekemiseen. Valittajan on tyytymättömyyttään ilmoittaessa esitettävä vastapuolen suostumus. Jos suostumusta ei ole tai se on peruttu, tyytymättömyyden ilmoitus voidaan kuitenkin hyväksyä siten, että muutoksenhakija voi valittaa asiasta hovioikeuteen.
Miten käräjäoikeuden päätöksestä valitetaan?
Pääsääntöisesti käräjäoikeuden päätöksestä on sallittua valittaa. Tavallisin reitti on tehdä valitus hovioikeuteen. Valitusprosessissa on kuitenkin tiettyjä muotovaatimuksia, joita käsitellään seuraavassa.
Tyytymättömyyden ilmoittaminen:
Ensimmäinen askel käräjäoikeuden päätöksestä valitettaessa on tyytymättömyyden ilmoittaminen. Käräjäoikeuden antaman tuomion jälkeen asianosaisen on ilmoitettava tyytymättömyytensä tuomioon seitsemän päivän kuluessa sen antamisesta. Pelkkä ilmoitus ilman perusteluita riittää. Ilmoitus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle tai sen kansliaan. Vankeus- tai muuntorangaistusta suorittava saa rikosasioissa ilmoittaa tyytymättömyyden vankilan johtajalle. Tyytymättömyys voi koskea käräjäoikeuden ratkaisua joko kokonaan tai osittain. Ilmoituksen voi myös peruuttaa seitsemän päivän määräajan kuluessa. Tyytymättömyysilmoitusta ei hyväksytä, ellei se ole saapunut määräajassa käräjäoikeuden kansliaan tai ole muutoin muotovaatimusten mukainen.
Valitusosoitus:
Seuraava vaihe on valitusosoituksen saaminen. Kun ilmoitus tyytymättömyydestä on tehty asianmukaisesti, annetaan asianosaiselle valitusosoitus. Valitusosoituksessa on muutoksenhakuohjeita tarkemmat tiedot valituksen tekemisestä. Siinä määrätään muutoksenhakutuomioistuin sekä kerrotaan valitusajan päättymispäivä. Valitusosoituksessa kerrotaan myös valituksen perille ajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Valitusosoitus on siis tarkka ohjeistus valituksen tekemisestä.
Valituskirjelmä:
Varsinainen valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antamisesta tai julistamisesta. Valitus on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Tätä 30 päivän määräaikaa voidaan pyynnöstä pidentää, mikäli asianosainen ei voi tehdä valituskirjelmää määräajassa laillisen esteen (sairastuminen tai julkisen liikenteen keskeytyminen) tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Pyyntö määräajan pidentämisestä on tehtävä ennen ensimmäisen määräajan päättymistä.
Valituskirjelmä on osoitettava hovioikeudelle, vaikka se toimitetaankin käräjäoikeuden kansliaan. Kirjelmässä on mainittava ratkaisu ja sen kohdat, joihin haetaan muutosta, minkälaisia muutoksia vaaditaan, perusteet muutokselle ja mahdolliselle jatkokäsittelyluvalle sekä todisteet ja mitä niillä halutaan näyttää toteen (todistusteemat). Kirjelmässä on ilmoitettava asianosaisten yhteystiedot. Valituskirjelmä on allekirjoitettava ja siihen on liitettävä asiakirjat, joihin asiassa vedotaan.
Valituskirjelmässä valittajan on siis kerrottava perusteet, joilla hän haluaa tuomioon muutosta, sekä se, millaista muutosta haetaan. Valittaja voi esimerkiksi hakea syytteen hylkäämistä tai toissijaisesti lievemmästä rikoksesta tuomitsemista.
Valituskirjelmälle annetun määräajan loppumisesta alkaa kulua kahden viikon määräaika vastapuolen vastavalituksentekemiselle. Vastavalittajalta ei vaadita tyytymättömyyden ilmoittamista. Oikeudella tehdä vastavalitus turvataan se, ettei kenenkään tarvitse tehdä itse valitusta varmuuden vuoksi, vaan reagoida voi vasta sitten, jos vastapuoli valittaa ensin. Vastavalituksen sisältövaatimukset ovat samat kuin varsinaisella valituksellakin. Vastavalitus raukeaa, jos varsinainen valitus jätetään tutkimatta, ei saa jatkokäsittelylupaa, perutaan tai muutoin raukeaa.
Valituskirjelmän lähettämisen jälkeen alkaa asian valmistelu
Asian valmistelu hovioikeudessa alkaa sen jälkeen, kun valituskirjelmä saapuu hovioikeuteen käräjäoikeuden kansliasta ja mahdollinen jatkokäsittelylupa on myönnetty. Jos valitus havaitaan puutteelliseksi, valittajalle annetaan kehotus sen korjaamiseksi. Mikäli puutetta ei korjata ja se on siinä määrin merkittävä, ettei valitus kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, valitus jätetään tutkimatta.
Valmistelussa otetaan siis kantaa jatkokäsittelylupaan, jota pääsääntöisesti edellytetään hovioikeudessa. Luvalla ehkäistään turhia hovioikeuskäsittelyitä asioissa, joissa ei ole mitään perustetta muuttaa käräjäoikeuden antamaa tuomiota. Jatkokäsittelylupa myönnetään, jos asiassa on jollain tavalla ilmennyt, että käräjäoikeuden ratkaisu saattaisi olla virheellinen. Lupaa ei tarvita, jos kyse on rikosasiasta, jossa vastaaja on tuomittu usean kuukauden vankeusrangaistukseen. Mikäli lupa myönnetään, asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Hovioikeuden on pyydettävä valittajan vastapuolelta kirjallinen vastaus. Vastauksessa vastapuolen on ilmoitettava asia, josta vastaus annetaan, myöntääkö vastapuoli muutosvaatimuksen sekä käsitys valittajan vaatimusten perusteista ja se, mihin vastapuoli perustaa oman näkemyksensä.
Valmistelun jälkeen hovioikeus tekee asiassa ratkaisun joko kirjallisen aineiston perusteella tai pääkäsittelyn jälkeen.
Ennakkopäätösvalitus
Ennakkopäätösvalitus on mahdollista tehdä sekä riita-, että rikosasioissa.
Muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun voi hakea myös ylimmältä oikeusasteelta eli korkeimmalta oikeudelta. Ennakkopäätösvalituksen tekemiseen tarvitsee kuitenkin valitusluvan korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi.
Ennakkopäätösvalituksen tekemiseen tarvitaan valitusluvan lisäksi vastapuolen suostumus. Suostumus voidaan antaa joko kirjallisesti tai suullisesti käräjäoikeudessa. Vastapuoli voi myöhemmin peruuttaa suostumuksensa.
Oikeudenkäynnin osapuoli, joka haluaa tehdä ennakkopäätösvalituksen, on ilmoitettava siitä tyytymättömyyden ilmoittamisen yhteydessä. Samalla on esitettävä vastapuolen suostumus valituksen tekemiselle. Hyväksytystä tyytymättömyyden ilmoittamisesta on kerrottava valittajalle ja vastapuolelle. Hylätystä tyytymättömyyden ilmoittamisesta on myös ilmoitettava valittajalle. Hylätystä ilmoituksesta on mahdollista kannella korkeimpaan oikeuteen 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antamisesta.
Mikäli valituslupa ennakkopäätösvalitusta varten hyväksytään, on valittajan toimitettava muutoksenhakukirjelmä 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta. Kirjelmä toimitetaan käräjäoikeuden kansliaan ja osoitetaan korkeimmalle oikeudelle. Valitusprosessissa noudatetaan siis soveltuvin osin samoja sääntöjä, jotka koskevat valittamista käräjäoikeudesta hovioikeuteen ja hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen.
Valituksen käräjäoikeuden päätöksestä voi tehdä ilman avustajaa
Valittamiseen ei ole pakko käyttää avustajaa. Hovioikeuteen sekä korkeimpaan oikeuteen valitettaessa on kuitenkin syytä käyttää avustajana asianajajaa, sillä valituskirjelmässä on osattava esittää oikeat oikeudelliset perusteet. Lisäksi asianajaja pitää huolen määräaikojen noudattamisesta sekä helpottaa asianosaisen henkistä kuormittumista raskaassa oikeudenkäyntiprosessissa.
Mitä käräjäoikeuden päätöksestä valittaminen maksaa?
Oikeuden käymistä tuomioistuimissa pidetään kalliina. Suomessa on totuttu siihen, että julkiset palvelut ovat ilmaisia tai niistä maksettavaksi tulee vain nimellinen summa. Näin on periaatteessa myös oikeudenkäynnin kohdalla: jokaisesta tuomioistuinkäsittelystä tulee maksettavaksi oikeudenkäyntimaksu, joka on suuruudeltaan muutamia satoja euroja. Valitusprosessissa suurimmat kustannukset tulevat kuitenkin tyypillisesti avustajan (asianajajan) palkkioista. Suomessa ei kuitenkaan ole pakko käyttää asianajajaa tai muutamin poikkeuksin avustajaa ollenkaan, vaan asiaansa voi myös hoitaa tuomioistuimessa itse. Lisäksi kuluja voi tulla todistelusta, asianosaisen itsensä tekemästä työstä, ajanhukasta ja matkustamiskustannuksista. Maksettavaksi voi tulla myös tuomioistuimen ratkaisun mukaisia kuluja, kuten vahingonkorvauksia, sakkoja tai rikosuhrimaksu.
Asian hävinnyt osapuoli voidaan tuomita maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka luonnollisesti nousevat, mikäli käräjäoikeuden päätöksestä valitetaan. Tämä riski kannattaa huomioida mietittäessä käräjäoikeuden päätöksestä valittamista ja myös avustajan käyttämistä.
Valitusprosessista maksettavaksi tulevia kustannuksia voi vähentää tai joskus jopa poistaa kokonaan. Maksuton oikeusapumahdollistaa lainopillisen avun maksamista valtion varoista osittain tai kokonaan sekä vapauttaa asian hoitamisen vaatimista menoista eli lähinnä oikeudenkäyntimaksuista ja todistelukuluista. Oikeusapu on tarkoitettu vähävaraisille tai varattomille yksityishenkilöille ja on siten osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamista: taloudelliset olot eivät saa estää oikeuden hakemista. Oikeusturvavakuutus taas turvaa taloudellisesti mahdollisuuden käyttää juristin apua. Oikeusturvavakuutus on tyypillisesti osa kotivakuutusta ja se kattaakin samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Vakuutus suojaa yllättäviltä oikeudenkäyntikuluilta lähinnä keskituloisia ihmisiä, joilla ei ole oikeutta valtion kustantamaan oikeusapuun, mutta joiden tulotaso ei ole riittävän korkea käyttämään juristin palveluita huolettomasti. Mahdollista on kuitenkin saada valtion oikeusapua oikeusturvavakuutuksen korvaussumman ylittävältä osalta. Oikeusturvavakuutus ei kata kaikenlaisia oikeudenkäyntejä, vaan vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Vakuutusehdot kannattaa tarkistaa vakuutuskirjasta tai omalta vakuutusyhtiöltä.
Yhteenveto
- Käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen.
- Joissain tapauksissa muutoksenhaku on erikseen kielletty.
- Käräjäoikeus ilmoittaa tuomion luvun yhteydessä, mikäli päätöksestä saa valittaa.
- Mikäli ratkaisusta valittaminen on sallittu, asianosaisille on annettava muutoksenhakuohjeet.
- Tyytymättömyydestä ilmoittamisen on tapahduttava seitsemän päivän kuluessa käräjäoikeuden annettua päätöksensä.
- Joissain tapauksissa on mahdollista valittaa suoraan korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksen nojalla, silloin korkeimmalta oikeudelta on saatava valituslupa.
- Riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu, asianosaiset voivat kirjallisesti sopia, ettei kukaan heistä valita.
- Valittamisessa on tarkoin noudatettava määräaikoja ja muotovaatimuksia.
- Tyytymättömyysilmoituksen hyväksymisen jälkeen asianosainen saa valitusosoituksen, jossa on ohjeet valituskirjelmän tekemiseksi.
- Valituskirjelmä on toimitettava 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden päätöksen julistamisesta.
- Valituskirjelmän lähettämisen jälkeen alkaa asian valmistelu hovioikeudessa.
- Asian käsittely hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa.
Summary in English
- The district court's decision can be appealed to the Court of Appeal.
- In some cases, an appeal is specifically prohibited.
- At the time of reading the judgement, the District Court will announce if the decision can be appealed.
- If appealing the decision is allowed, the parties involved must be given appeal instructions.
- Dissatisfaction must be reported within seven days of the District Court's decision.
- In some cases, it is possible to appeal directly to the Supreme Court based on a preliminary ruling appeal, in which case permission to appeal must be obtained from the Supreme Court.
- In disputes where settlement is allowed, the parties involved can agree in writing that none of them complain.
- Deadlines and format requirements must be strictly obeyed when appealing.
- After the notification of appeal is accepted, the party concerned will receive a notice of appeal with instructions on how to file an appeal.
- The appeal letter must be submitted within 30 days of the announcement of the District Court's decision.
- After the appeal letter is sent, the preparation of the case begins in the Court of Appeal.
- Processing of the case in the Court of Appeal requires permission for further processing.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Sain eilen käräjäoikeuden ratkaisun. Ratkaisussa kerrottiin, että voin tehdä valituksen hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Haluaisin kuitenkin viedä asian heti ylimmälle taholle eli korkeimpaan oikeuteen. Miten tehdä ennakkopäätösvalitus?
Tehdäksesi ennakkopäätösvalituksen sinun on ilmoitettava tyytymättömyytesi käräjäoikeuden tuomioon. Lisäksi sinun on saatava valitukselle vastapuolen suostumus sekä korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa. Valituslupa myönnetään, jos asia on muiden vastaavien tapausten tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden perusteella ratkaistava korkeimmassa oikeudessa.
2. Olen osittain tyytyväinen minulle käräjäoikeuden antamaan rangaistukseen. Mielestäni sakkojen määrä voisi kuitenkin olla pienempi. Voinko valittaa vain osasta tuomiota?
Voit valittaa myös vain osasta käräjäoikeuden tuomiota, mikäli asiassa muutoksenhaku on sallittu. Tällöin sinun tulee ilmoittaa tyytymättömyys vain osaan tuomiota. Muista kirjoittaa valituskirjelmään, millaista muutosta haet (vähemmän sakkoja) ja millä perustein. Valitusprosessissa on suositeltavaa käyttää asianajajan apua.
3. Olin riita-asiassa osallisena ja käräjäoikeusprosessi oli pitkä sekä siten myös kallis. Oikeusturvavakuutukseni enimmäiskorvausmäärä ylittyi käräjäoikeuskäsittelyssä. En kuitenkaan ole tyytyväinen tuomioistuimen ratkaisuun ja haluaisin hakea muutosta. Miten voisin vähentää valitusprosessin kuluja?
Hovioikeuskäsittelyssä maksettavaksi tulee vähintään oikeudenkäyntimaksu, joka on jutun tyypistä riippuen muutamia satoja euroja. Asiaa voi hoitaa itsekin, jolloin maksettavaksi ei tule avustajan palkkioita. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä avustajan käyttäminen edesauttaa saamaan valitusprosessissa parhaan mahdollisen tuloksen. Asianajaja osaa antaa sinulle kuluarvion ja kertoa valittamisen riskeistä sekä auttaa selvittämään mahdollisuutesi saada valtion oikeusapua.
Aiheesta muualla
- Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (Finlex)
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa