Minilex - Lakipuhelin

Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa yhteydessä tarpeelliset muutoksenhakuohjeet asianosaisille yleensä sekä suullisesti että kirjallisesti. Haettaessa muutosta käräjäoikeuden antamaan tuomioon tehdään pääsääntöisesti valitus. Valittaa voidaan niistä asioista, joiden muutoksenhakua ei ole erikseen kielletty.

Ennen valittamista pitää kuitenkin ensin osoittaa tyytymättömyyttä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun käräjäoikeuden tuomio annettiin. Sen jälkeen laaditaan varsinainen valituskirjelmä.

Valituskirjelmän jättämiselle on lakisääteinen 30 päivän määräaika laskettuna käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivästä. Valituskirjelmä on toimitettava käräjäoikeuden kansliaan. Valitusta ei siis suinkaan toimiteta hovioikeudelle itselleen, vaan päinvastoin nimenomaan ratkaisun tehneelle käräjäoikeudelle.

Vastapuolella on pidempi valitusaika. Vastavalituksen tekoon on aikaa 2 viikkoa ensin valittaneen osapuolen valitusajan päättymisestä. Vastavalittajan ei tarvitse ilmoittaa tyytymättömyyttä, toisin kuin ensimmäisenä valittaneen osapuolen. Vastavalituksen tekeminen ei ole pakollista. Vastapuoli saa toisin sanoen itse valita, haluaako hän hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon vai ainoastaan tyytyä lopputulokseen. Vastavalitus kuitenkin raukeaa, jos valitus peruutetaan, raukeaa tai jätetään tutkimatta taikka valittajalle ei myönnetä jatkokäsittelylupaa. Vastavalitus siis periaatteessa jakaa valituksen kohtalon.

Mikäli muutoksenhaulle säädetyt lakisääteiset määräajat ylitetään, käräjäoikeuden ratkaisu saa lainvoiman. Määräaikojen ylittämisen jälkeen ovat toisin sanoen käytössä enää ylimääräiset muutoksenhakukeinot. Lue lisää ylimääräisistä muutoksenhakukeinoista artikkeleista.

Valituskirjelmä on tärkeä osa hovioikeuden ratkaisuharkintaa siinä, myönnetäänkö asiassa jatkokäsittelylupaa vai ei. Toinen tärkeä seikka jatkokäsittelyluvan myöntämispunninnassa on käräjäoikeuden asiassa tekemä ratkaisu perusteluineen.

Käräjäoikeuden kansliaan toimitettavasta valituskirjelmästä tulee käydä ilmi seuraavat seikat: 1) käräjäoikeuden tuomio, johon muutosta haetaan, 2) miltä kohdin ratkaisuun haetaan muutosta, 3) mitä muutoksia vaaditaan tehtävän, 4) perusteet muutosvaatimuksille, sekä miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset, 5) todisteet sekä se, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen sekä 6) mahdollinen pääkäsittelyn järjestämispyyntö hovioikeudessa.

Keskeistä on, että muutoksenhakijan tulee yksilöidä ja rajata valituksensa tarkkarajaisesti siten, että valituksesta käy selkeästi ilmi, mihin ollaan tyytymättömiä sekä millaista muutosta halutaan valituksella saavuttaa. Toisin sanoen, valitukseksi ei riitä esimerkiksi pelkkä harmittelu käräjäoikeuden tuomion epäoikeudenmukaisuudesta. Muutoksenhakijalta vaaditaan lähempää tietoa ehdottamistaan muutosvaatimuksista perusteluineen.

Kaikkia riita- ja hakemusasioita varten tarvitaan nykyään hovioikeudelta anottava jatkokäsittelylupa. Tietyissä rikosasioissa jatkokäsittelylupaa ei puolestaan tarvita, vaan se myönnetään automaattisesti. Toisaalta, jos jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Jatkokäsittelylupa pääsääntöisesti myönnetään, kun osapuolten intressi eli oikeussuojan tarve on merkittävä. Merkittävyyden arvioinnissa huomioidaan muun muassa tapauksen häviöarvo sekä merkitys osapuolten kannalta. Oikeudenkäyntikuluja ja korkoja ei kuitenkaan sisällytetä häviöarvon laskutoimitukseen mukaan. Toisin sanoen, pelkästään se, että osapuolten oikeudenkäynti maksoi maltaita, ei vielä tarkoita, että asiassa olisi suuri häviöarvo, koska häviöarvoon ei sisällytetä oikeudenkäyntikuluja. Häviöarvo lasketaan vähentämällä muutoksenhakijan euromääräisestä vaatimuksesta käräjäoikeuden ratkaisun lopputulos. Saatu erotus on tällöin ns. häviöarvo. Esimerkki: ostaja vaatii hinnanalennusta huvivenekaupoistaan 25 000 euroa. Käräjäoikeus myöntää hinnanalennusta vain 5 000 euroa. Tällöin häviöarvoksi muodostuu 25 000 - 5 000 = 20 000 euroa. Toisaalta, jatkokäsittelylupaa voidaan tietenkin vaatia myös pelkästään oikeudenkäyntikulujen korvaamisasiassa.

Toisaalta rikosasian vastaaja saa automaattisesti jatkokäsittelyluvan, mikäli hänet on tuomittu ankarampaan rangaistukseen, kuin kahdeksaan kuukautta vankeutta. Syyttäjä tai asianomistaja ei myöskään tarvitse tässä tilanteessa jatkokäsittelylupaa, kun rikosasian vastaaja on tuomittu ankarampaan rangaistukseen, kuin 8 kuukautta vankeutta. Muutosta voidaan toki hakea lievemmistäkin käräjäoikeuden tuomioista rikosasioissa. Tällöin kuitenkin jatkokäsittelylupaa pitää siis erikseen anoa ja vain toivoa, että hovioikeudelta jatkokäsittelylupa heltiää.

Jatkokäsittelylupa on lain nojalla myönnettävä, jos: 1) ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta, 2) käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä, 3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa on tärkeä myöntää asiassa jatkokäsittelylupa tai 4) luvan myöntämiseen on muu painava syy. Valittajan ei tarvitse osoittaa, että jatkokäsittelyluvan myöntämiselle olisi käsillä esimerkiksi “muu painava syy”. Asian tutkii hovioikeus itse kaikella oma-aloitteisuudella.

Huomioitava on kuitenkin, että hovioikeuden ei tarvitse myöntää jatkokäsittelylupaa pelkästään näytön uudelleenarvioimista varten. Jatkokäsittelylupa on kuitenkin myönnettävä näytön uudelleenarvioimista varten, mikäli valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella voi jäädä varteenotettava epäilys käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuudesta. Toisaalta jatkokäsittelylupa voidaan myös myöntää osittaisena eli koskemaan vain osaa käräjäoikeuden ratkaisusta.

Hovioikeus päättää jatkokäsittelyluvan myöntämistä koskevan kysymyksen käräjäoikeuden ratkaisun, valituksen, mahdollisen vastauksen ja tarvittaessa myös muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kirjallisessa menettelyssä. Luparatkaisu tehdään toisin sanoen kirjallisen aineiston perusteella. Tavoitteena on, että hovioikeuskäsittelystä ei muodostuisi vain käräjäoikeuskäsittelyn uusintaa, vaan että hovioikeudessa nimenomaan tutkittaisiin käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tarpeen vaatiessa.

Poikkeuksena pääsäännöstä, että käräjäoikeuden tuomioon haetaan muutosta valittamalla, on esimerkiksi yksipuolinen tuomio. Yksipuoliseen tuomioon haetaan muutosta takaisinsaannilla, eikä valittamalla. Muina muutoksenhakukeinoina valittamisen ja takaisinsaannin ohella mainittakoon vielä esimerkiksi ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen oikaisu, kantelu esimerkiksi käräjäoikeuden tekemästä vangitsemispäätöksestä erotuksena tuomiovirhekantelusta sekä muutoksenhaku rikesakkomenettelyssä.

Lakimiehemme opastaa, kannattaako muutoksenhakuun juuri sinun tapauksessasi ryhtyä. Ota yhteyttä ja anna huoltesi keventyä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa