Menettämisseuraamuksella eli konfiskaatiolla tarkoitetaan yleensä rikoksen johdosta tapahtuvaa omaisuuden korvauksetonta menettämistä valtiolle. Menettämisseuraamuksella ehkäistään rikosten tekemistä tai estetään rikoksesta hyötymistä.

Henkilön on aina tullut tehdä rangaistavaksi säädetty teko (tahallinen tai tuottamuksellinen), jotta menettämisseuraamus voidaan määrätä. Tämän lisäksi menettämisseuraamus voi tulla rangaistavan rikoksen yrityksen tai valmistelun yhteydessä.

Menettämisseuraamus voidaan myös määrätä rangaistavasta teosta, jonka tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton teon hetkellä.

Tekijänä voi olla yllyttäjä, avunantaja ja välillinen tekijä.

Vaikka rikoksentekijää ei tuomittaisikaan ei se estä menettämisseuraamuksen määräämistä.

Taloudellinen hyöty:

Ensinnäkin voidaan menettää rikoksella saatu taloudellinen hyöty; eli raha sekä esine tai oikeus, jolla on raha-arvoa.

Hyödyn todellinen määrä tulee selvittää vain, jos tämä ei ole mahdollista voi sen tehdä arvioimalla. Tässä tulee silloin ottaa huomioon rikoksen laatu, rikollisen toiminnan laajuus ja muut olosuhteet.

Hyödyn menettämiseen tuomitaan rikoksesta hyötynyt tekijä, osallinen tai se, jonka puolesta tai hyväksi rikos on tehty; tämän viimeisen ei tarvitse olla tietoinen rikoksesta tai sen tekijästä. Myös oikeushenkilölle voidaan asettaa menettämisseuraamus.

Menettämisseuraamus kohdistetaan pääsääntöisesti henkilöön, joka on saanut rikoksesta hyötyä. Tapauksissa joissa on useampi hyötyjä, tuomitaan se menetyksi kultakin sen mukaan, mitä hän on rikoksesta tosiasiallisesti hyötynyt.

Rikoksen tuottama hyöty pitää sisällään niin rikoksella saadun hyödyn kuin myös rikoksen tekemisestä saadun palkkion.

Rikoslain mukaan hyötyä ei tuomita menetetyksi, jos se on palautettu tai tuomittu taikka tuomitaan suoritettavaksi loukatulle vahingonkorvauksena tai edunpalautuksena. Tulee kuitenkin huomata, että silloin, kun menettämisvaatimuksesta on annettu ratkaisu on myöhäistä esittää korvaus –tai edunpalautusvaatimus. Edes lupaus tai sitova sopimus asiasta ei riitä.

Laajennetun hyödyn menettäminen:

On myös olemassa laajennetun hyödyn menettäminen, jolla tarkoitetaan sitä, että omaisuus, joka kuuluu rikoksentekijälle tai tämän läheistaholle voidaan tuomita menetetyksi, jos voidaan olettaa omaisuuden olevan peräisin rikollisesta toiminnasta ja sitä ei ole pidettävä vähäisenä. Tällainen voi tilanne olla järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa.

Lisäksi menettämisen edellytyksenä on se, että

1. rikoksesta voidaan tuomita vähintään 4 vuotta vankeutta tai, jos on tehty
2.  kätkemisrikos tai rahanpesu;
3.  salakuljetus;
4.  huumausainerikos tai huumausainerikoksen edistäminen;
5.  lahjuksen antaminen tai lahjuksen ottaminen taikka lahjominen elinkeinotoiminnassa tai lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa;
6.  järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen;
7.  sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin taikka paritus;
8.  vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle; tai
9.  1–8 kohdassa tarkoitetun rikoksen rangaistava yritys
10.  ja jos rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa taloudellista hyötyä, valtiolle menetetyksi voidaan tuomita omaisuus, joka on peräisin rikollisesta toiminnasta; menetetyksi tuomitsemista harkittaessa on muiden seikkojen ohella otettava erityisesti huomioon, onko omaisuus ilmeisesti peräisin muusta kuin vähäisenä pidettävästä rikollisesta toiminnasta ja onko menettämisseuraamuksen tuomitseminen tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi sekä saadaanko rikollisella toiminnalla toistuvasti merkittävä osa asianomaisen tuloista.

Rikoksentekoväline:

Rikoksentekoväline menetetään valtiolle. Tulee kuitenkin varmistaa, että tämä on juuri se väline, jota on käytetty rikoksen tekemisessä. Rikoksentekoväline voi periaatteessa olla mitä tahansa omaisuutta ja esine voi olla samalla rikoksentekoväline että rikoksen kohde. Välttämätöntä ei ole konfiskoida tekovälineen säilytysvälineitä, mutta jos eri esineet muodostavat toimivan kokonaisuuden kuten tietokoneen eri komponentit (näyttö, modeemi, muistitikut ym.) voidaan ne menettää rikoksentekovälineinä. On olemassa tiettyjä rikoksentekovälineitä, jotka tulee aina konfiskoida. Näitä ovat ampuma –tai teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline ja väline, jonka hallussapito on rangaistavaa.

Läheinen liittymä:

Läheisellä liittymisellä tarkoitetaan, että on olemassa jokin asiallinen yhteys konfiskoitavan omaisuuden ja tahallisen rikoksen välillä. Asiallisella yhteydellä viitataan aikaan ja paikkaan. Esimerkiksi murtovarkaalla voi olla autossaan sopivia murtovälineitä. Voi myös olla tilanteita joissa ei ole ajallista ja paikallista yhteyttä, mutta se silti nähdään läheisenä liittymänä, kuten esimerkiksi salakuuntelussa salakuuntelija ei harjoita kuuntelua asunnossa, jonne hän on laitteet asentanut.

Tavanomaiseen arkikäyttöön kuuluvaa esinettä, jota ei ole hankittu rikosta varten, ei voida konfiskoida, koska se ei ole erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen, esim. murtovarkaalla on lamppu mukana, jota hän käyttäisi lyömäaseena kaiken varalta.

Rikoslain mukaan rikoksella tuotettu, valmistettu tai aikaansaatu taikka rikoksen kohteena ollut esine tai omaisuus voidaan tuomita kokonaan tai osaksi menetetyksi, jos menettämisseuraamus on tarpeen:

1) esineen tai omaisuuden terveydelle tai ympäristölle haitallisten ominaisuuksien vuoksi; kuten pilaantuneet elintarvikkeet

2) uusien rikosten ehkäisemiseksi, ja esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön;

3) säännöstelyä taikka maahantuontia tai maastavientiä koskevien säännösten tai määräysten tarkoituksen toteuttamiseksi; tai

4) luonnon tai ympäristön suojelemiseksi annettujen säännösten tai määräysten tarkoituksen toteuttamiseksi.

Tuomioistuin ja ulosottomies:

Tuomioistuin tuomitsee menettämisseuraamuksen. Menettämisseuraamusta ei kuitenkaan määrätä, jos tuomion tarkoittamaan esineeseen tai omaisuuteen tehdään määräajassa tuomiossa mainittavat muutokset tai sen suhteen menetellään tuomiossa mainitulla tavalla. Ulosottomies valvoo tuomiossa mainittujen velvoitteiden noudattamista ja päättää menettämisen raukeamisesta.

Tuomiossa asetetaan määräaika velvoitteiden täyttämiselle, joka on tapauskohtaista. Se vaihtelee yleensä muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Jos ulosottomies määräajan kuluttua katsoo päätöksessään, ettei tuomion mukaisia velvoitteita ole täytetty, tuomittu voi tehdä tästä ulosottovalituksen. Ulosottomies voi erityisestä syystä jatkaa määräaikaa. Menettämisseuraamuksen raukeamisesta on ilmoitettava Oikeusrekisterikeskukselle.

Arvon menettäminen:

Taloudellisen hyödyn lisäksi voidaan menettää esineen sijasta arvo. Arvo määrätään menetettäväksi vain jos esinettä ei saada konfiskoitua. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta. Jos omaisuus on hävitetty tai käytetty ei arvokonfiskaatiota voida määrätä.

Menettämisseuraamuksen vaatiminen:

Syyttäjän tulee esittää vaatimus menettämisseuraamuksesta ja hänellä on väittämistaakka asiassa. Menettämisvaatimus tulee esittää haastehakemuksessa, mutta se voidaan esittää myös vasta pääkäsittelyssä ja sitä voidaan silloin myös muuttaa. Vaatimus voidaan esittää jopa vasta hovioikeudessakin, kunhan se perustuu samaan rikolliseen tekoon.

Menettämisseuraamuksen enimmäismääräksi on asetettu 10 000 €.

Asianomistaja voi esittää menettämisvaatimuksen ajaessaan yksin syytettä ja hän voi esittää pelkän menettämisvaatimuksenkin.

Lähtökohta on, että jos edellytykset täyttyvät tulee syyttäjän esittää menettämisvaatimus. Sitä ei kuitenkaan tarvitse esittää jos seuraavat lain vaatimukset täyttyvät: Jollei yleinen etu muuta vaadi, syyttäjä saa jättää menettämisvaatimuksen esittämättä, jos:

1) hyöty taikka esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen;

2) vaatimuksen perusteiden selvittämisestä tai sen käsittelemisestä tuomioistuimessa aiheutuisi asian laatuun nähden ilmeisen kohtuuttomia kustannuksia; tai

3) epäillystä rikoksesta jätetään syyte nostamatta 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla.

7 § mukaan Syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta:

1) jos epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä rikoksesta epäillyn syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä; sekä

2) epäillystä rikoksesta, josta epäilty ei ollut tekohetkellä täyttänyt kahdeksaatoista vuotta ja josta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja jonka katsotaan johtuneen pikemmin ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta kuin piittaamattomuudesta lain kieltoja ja käskyjä kohtaan.

8 §:n mukaan Jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, syyttäjä saa sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, jättää syytteen nostamatta, jos:

1) oikeudenkäyntiä ja rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon rikoksesta epäillyn ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu epäillyn toiminta tekonsa vaikutusten estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökohtaiset olonsa, teosta hänelle aiheutuvat muut seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut seikat;

2) epäilty rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä tai aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioon ottamista koskevien säännösten johdosta olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään; tai

3) asian käsittelyn jatkamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja siitä mahdollisesti odotettavissa olevaan seuraamukseen.

Jos syyteharkinnassa on saman henkilön tekemäksi epäiltyjä rikoksia kaksi tai useampi ja hän on tunnustamalla edistänyt yhden tai useamman epäillyn rikoksen selvittämistä, syyttäjä voi päättää, että syytettä ei nosteta kaikista epäillyistä rikoksista. Syyte on kuitenkin nostettava, jos tärkeä yleinen tai yksityinen etu niin vaatii.

Jos rikos on ehtinyt vanhentua saattaa se estää menettämisseuraamuksen tuomitsemisen, jolloin lyhin vanhentumisaika on 5 vuotta. On kuitenkin eräitä tapauksia, jolloin menettämisvaatimus ei lainkaan vanhene. Näitä ovat rikoksessa käytetty ampuma –tai teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline sekä muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa. Lisäksi tahallisen rikoksen teossa käytetty esine tai omaisuus ja oikeudenkäynnin kohteena oleva tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen. Sama pätee myös rikoksella tuotettuun, valmistettuun tai aikaansaatuun. Ja sen menettäminen on tarpeen, jos tällainen voi aiheuttaa terveydelle tai ympäristölle vahinkoa, menettämisseuraamuksella yritetään vähentää uusien rikoksien ehkäisyä tai tällainen väline tai omaisuus vaikuttaa maahantuonnin –ja viennin säännöstelyyn. 

Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen: 

Menettämisseuraamus saadaan jättää tuomitsematta, jos:

1) hyöty taikka esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen;

2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta 6 luvun 12 §:n tai muun vastaavan lainkohdan nojalla; tai 

3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet.

Muuta:

Myös eläintenpitokiellon rikkomisesta tuomitaan eläimeen kohdistuva menettämisseuraamus.

Esine tai omaisuus voidaan menettää, jos se on saatu lahjana tai muuten vastikkeena

Menettämisseuraamus voidaan märätä koskemaan vain osaa esineestä tai omaisuudesta tai sen arvosta.

Jos rikoksentekijä kuolee, tulee seuraamus tuomita hänen kuolinpesänsä varoista, jollei sitä pidetä kohtuuttomana.

.