- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdollinen vankeus voidaan tietyin edellytyksin määrätä täytäntöönpantavaksi. Ehdollisen vankeuden määräämisellä täytäntöönpantavaksi tarkoitetaan vankeuden määräämistä vankilassa suoritettavaksi vankeusrangaistukseksi. Uusi koeajalla tehty rikos osoittaa tuomitun piittaamattomuutta lain käskyistä, jolloin ehdollisen vankeuden täytäntöönpanoa voidaan harkita. Täytäntöönpanoon määräämisestä päättää tuomioistuin harkintansa mukaan, mihin vaikuttavat useat seikat. Kun ehdollinen vankeus pannaan täytäntöön, se tarkoittaa vankeuden muuttumista ehdottomaksi. Ehdollinen vankeus voidaan määrätä myös vain osaksi täytäntöön.
Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei tuomitun aikaisempi rikollisuus tai muut seikat edellytä ehdotonta rangaistusta. Tuomioistuin määrää rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka kesto on yhdestä kolmeen vuoteen. Mikäli tuomittu ei syyllisty koeaikanaan uusiin rikoksiin, ei tuomiota panna täytäntöön lainkaan.
Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, mikäli tuomittu syyllistyy koeaikana rikokseen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi tuomitsemalla siitä ja uudesta rangaistuksesta yhteinen vankeusrangaistus. Tuomioistuin voi myös määrätä täytäntöön pantavaksi vain jonkin tai jotkin useammista ehdollisista vankeusrangaistuksista. Toisaalta tuomioistuin voi harkintavaltansa mukaan jättää tuomion panematta täytäntöön kokonaan.
Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi ei siis ole missään tilanteissa pakollista vaan se on tuomioistuimen harkinnasta riippuvaista. Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöön edellyttää, että aikaisemman tuomion koeajalla tehdystä uudesta rikoksesta tuomitaan ehdotonta vankeutta, ja että syyte uudesta rikoksesta on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymispäivästä. 1992 vuoden lakimuutoksen seurauksena osittainen täytäntöönpano on tullut mahdolliseksi. Lakimuutos on näin mahdollistanut tietynlaisen joustavuuden, ja jossain määrin helpottanut tuomioistuimen päätösvallan käyttöä, kun vaihtoehtoja on nykyään useampia. Tällöin tuomion loppuosa jää ehdolliseksi vankeudeksi. Ehdollisen vankeuden osittainen täytäntöönpano tulee kuitenkin melko rajallisesti kysymykseen.
Ehdollisen vankeuden täytäntöönpanoon määräämiseen vaikuttavat muun muassa uuden ja aikaisemman rikoksen samankaltaisuus, rikoksen vakavuus suhteessa aikaisempaan rikokseen, rikosten määrä, tekijän ikä, kuluneen koeajan määrä ja ehdottoman vankeuden ensikertalaisuus. Yksittäisille perusteille ei kuitenkaan tule asettaa liikaa painoarvoa, sillä olennaisinta on kokonaisuuden ja olosuhteiden arviointi. Ei esimerkiksi tule perustaa yleisesti sovellettavaa periaatetta sille, ettei aikaisempaa ehdollista vankeusrangaistusta voisi määrätä täytäntöönpantavaksi. Jos ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi katsotaan kohtuuttomaksi, mutta ehdollinen vankeus kuitenkin riittämättömäksi, saatetaan ehdollisesta määrätä vain osa täytäntöönpantavaksi vankilassa suoritettavaksi rangaistukseksi. Useiden rikosten ollessa kyseessä voidaan harkita vain jonkin tai joidenkin täytäntöönpanoa kohtuuttomuuden välttämiseksi.
Ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi määräämisen tulee käytännössä tulla käsiteltäväksi syyttäjän jo haastehakemuksessa esittämästään vaatimuksesta. Syyttäjän vaatimus on siis edellytys ehdollisen vankeuden täytäntöönpanon määräämiselle. Yleensä myös perustelu täytäntöönpanon määräämiselle on tarpeellista. On kuitenkin huomattava, että tuomioistuin voi omasta aloitteestaan ottaa asian esille, mutta tuomioistuimen ei tule määrätä ehdollista vankeutta täytäntöönpantavaksi omasta aloitteestaan. Vaikka laista ei ole löydettävissä sellaista säännöstä, joka nimenomaisesti edellyttäisi syyttäjän vaatimusta, on se silti yleisesti sovellettu periaate.
Milloin ehdollinen vankeus määrätään täytäntöönpantavaksi?
Täytäntöönpanon määräämisessä on kyse rangaistuksen riittävyyden punninnasta. Täytäntöönpanoa harkitaan herkemmin kun uusi rikos on samaa kategoriaa tai samankaltainen kun edellisestä rikoksesta annettu tuomio. Tämä perustuu käytännössä siihen, että samanlaiseen rikokseen syyllistyminen osoittaa erityistä välinpitämättömyyttä lakia kohtaan. Jatkuvat rikokset ovat tässä myös ankaroittava peruste.
Jos uuteen rikokseen on syyllistytty hyvin lyhyen ajan kuluessa aikaisemmasta tuomiosta, ei sitä katsota hyvällä. Mitä pidempään koeaika on ehtinyt kulua, sitä todennäköisempää on, ettei ehdollista vankeutta määrätä täytäntöönpantavaksi. Tämän kaltaiset arvioinnit perustuvat kuitenkin todennäköisyyksille ja poikkeuksiakin on havaittavissa oikeuskäytännöstä.
Sellainenkin olettama, ettei ensikertalaiselle määrättäisi ehdollista vankeutta täytäntöönpantavaksi, perustunee vain todennäköisyysarviontiin. Ensikertalaisille on määrätty ehdollisia vankeuksia täytäntöönpantavaksi, mutta tällöin on tosin edellytetty jotain painavia syitä tai olosuhteiden vakavuutta. Sama pätee oikeastaan myös nuorelle määrättyyn ehdottomaan vankeuteen. Kun kyseessä on lieventäviä perusteita, kuten nuori ikä, tarvitaan sellaisia painavia perusteita vastapainoksi, jotta ehdollinen vankeus määrättäisiin täytäntöönpantavaksi. Näiden lisäksi täytäntöönpanon määräämisessä on otettu huomioon se, ettei ensimmäinen vankilassa suoritettava vankeusrangaistus muodostu tuomittavan kannalta kohtuuttoman pitkäksi.
Kun ehdollisen vankeuden koeaika on kulunut loppuun, ei tuomiota voida enää määrätä täytäntöönpantavaksi. Koeajan pituus vaihtelee aina vuodesta kolmeen vuoteen. Sen kulumisen jälkeen täytäntöönpanon edellytykset ovat rauenneet. Myöskin koeajan loppupuolella tehty rikos ei ole lähtökohtaisesti enää kovin vaikutuksellinen vankeuden täytäntöönpanon kannalta, tähänkin löytyy kuitenkin tiettyjä poikkeuksia. Rikoslain mukaan jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöön pantavaksi erityisesti silloin, jos suuri osa koeajasta on suoritettu ennen kuin koeajalla tehty rikos on tapahtunut tai jos jäännösrangaistus tai koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus on lyhyt. Myös silloin jos tekijälle koeajalla tehdystä rikoksesta johtuvan tai tuomiosta aiheutuvan muun seurauksen vuoksi yhteinen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Mainitut seikat tulee ottaa huomioon myös täytäntöön pantavan ehdollisen jäännösrangaistuksen pituutta määrättäessä.
Rikoslaki säätää ehdollisen vankeuden määräämisestä täytäntöön, mutta lopullinen harkintavalta on kuitenkin tuomioistuimen käsillä. Lisäkysymysten herätessä, olethan yhteydessä lakimiehiimme.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kun ehdollinen vankeus määrätään täytäntöönpantavaksi, tulee rangaistus vankilassa suoritettavaksi.
- Jossain tilanteissa ehdollinen vankeus voidaan määrätä myös vain osaksi täytäntöön.
Varoitukset
- Ensikertalaisellekin voidaan määrätä ehdollinen vankeus täytäntöönpantavaksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa