- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdollinen vankeusrangaistus tarkoittaa lyhyesti sitä, että tuomittu ei suorita tuomiotaan vankilassa, ellei hän syyllisty koeaikana uusiin rikoksiin. Tuomioistuin määrää rikoksesta tuomitulle rangaistuksen pituuden ja koeajan, jonka kesto on 1 – 3 vuotta. Koeajan pituus riippuu tehdystä rikoksesta ja sen rangaistuksen pituudesta, sekä tuomioistuimen harkintavallasta. Tuomion antamisen yhteydessä tuomitulle kerrotaan milloin hänen koeaikansa päättyy. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta.
Tuomioistuin voi määrätä ehdollisen vankeuden pantavaksi täytäntöön, mikäli tuomittu syyllistyy koeaikana rikokseen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Tällöin ehdollinen rangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi tuomitsemalla siitä ja uudesta rangaistuksesta yhteinen vankeusrangaistus.
Tuomioistuin voi myös määrätä harkintavaltansa mukaan tuomion täytäntöönpantavaksi vain osittain tai toisaalta tuomioistuin voi myös jättää tuomion panematta täytäntöön kokonaan. Mikäli tuomio määrätään täytäntöönpantavaksi vain osittain, rangaistus jää silloin ehdolliseksi muulta osin entisin koeajoin. Ehdollista vankeutta ei määrätä täytäntöönpantavaksi, kun koeaika on kulunut ja tuomittu ei ole syyllistynyt uusiin rikoksiin. Tällöin puhutaan ehdollisen vankeuden raukeamisesta.
Se ei ole lainmukaista jos tuomioistuin on määrännyt ehdollisen vankeuden koeajan päättymään vain joidenkin kuukausien päästä tuomion antamisesta tai julistamisesta. Koeajan pituuden tulee olla vähintään vuoden mittainen. Tuomari voi saada tästä huomautuksen virheen perusteella.
Alkaako koeaika käräjäoikeuden vai hovioikeuden tuomiosta?
Pääsääntöisesti koeaika alkaa kulua muutoksenhausta huolimatta. Täten lähtökohtaisesti koeajan alkamisajankohta ei muutu, jos rangaistus säilyy ehdollisena. Lainvalmistelutöissä koskien ehdollista rangaistusta (HE 108/1975) on käsitelty muutoksenhakutuomioistuimen mahdollisuuksia tehdä muutoksia koeajan kestoon.
Esitöiden mukaan sellaisessa tapauksessa, jossa tuomiosta on valitettu ja muutoksenhakutuomioistuin on muuttanut koeaikaa, se määräisi myös uuden päättymispäivän. Kun taas alemman jos oikeuden antama tuomio jäisi voimaan, jäisi tällöin myös koeajan aikaisempi päättymispäivä voimaan. Esityksessä on otettu myös esille kahdesta osasta muodostuva koeaika, mikä tulisi mahdollisesti kyseeseen silloin, kun koeajan päättymispäivä olisi jo ohi ennen muutoksenhakutuomioistuimen antamaa tuomiota. Jos syyttäjä tai asianomistaja tässä tilanteessa valittaisi, voisi tuomioistuin määrätä koeajalle uuden päättymispäivän. Muutoksenhakutuomioistuin voi myös pidentää jo määrättyä koeaikaa.
Oikeuskäytännössä on havaittavissa tapauksia, joissa hovioikeus tai Korkein oikeus on määrännyt julistamastaan tuomiosta uuden koeajan alkamaan, joka on ollut riippumaton alemman oikeuden tuomiosta. Yleisesti koeaika alkaa muutoksenhakutilanteissakin kuitenkin alemman oikeuden tuomion antamisesta tai julistamisesta. Muutoksenhakutuomioistuin on voinut määrätä jo alkanutta koeaikaa kuitenkin pidemmäksi. Sääntö ei ole kuitenkaan poikkeukseton, sillä on tiettyjä tapauksia, joissa koeaika alkaakin vasta muutoksenhaun jälkeen.
Niitä tapauksia, joissa koeaika on katsottu alkavaksi muutoksenhakutuomioistuimen päätöksen antamisesta, on pidetty perusteltuina käytännössä sellaisissa tapauksissa, joissa muutoksenhakutuomioistuin on muuttanut syyksilukemista niin, että tuomitun on katsottu syyllistyneen uusiin rikoksiin tai rikos on ollut törkeämpi kuin alemmassa oikeudessa ja jos syyksilukemista koskeva muutos on antanut syyn seuraamusharkinnan olennaiseen uudelleen arviointiin.
Jos muutoksenhakutuomioistuimessa rikos on katsottu olennaisesti moitittavammaksi, vakavammaksi tai törkeämmäksi kuin alemmassa oikeudessa, on sen perusteella oikeuskäytännön puolesta katsottu olevan perusteltua asettaa koeaika alkamaan vasta uuden ratkaisun antamis- tai julistamispäivästä. Kun rikos on luettu vakavammaksi, on usein myös rangaistus vakavampi. Koeajan pituus riippuu siis olennaisesti rikoksen luonteesta ja verrattavuudesta alemman oikeusasteen päätökseen.
Mikäli muutoksenhakutuomioistuin päätyy sellaiseen lopputulokseen, että uusi koeaika alkaa julistamastaan tuomiosta, ei silloin jo kulunutta alemman oikeuden koeaikaa lasketa uuteen koeaikaan.
On huomattava, että uuden tuomion tulee olla olennaisesti ankarampi eikä vain jossain määrin ankarampi, jotta koeaika voitaisiin perustellusti katsoa alkaneeksi vasta uudemman tuomion antamisesta tai julistamisesta. Annettua rangaistusta tulee olla korotettu uudessa tuomiossa olennaisesti.
Lisäksi sellaista käytäntöä on ollut, missä korkeammassa oikeusasteessa vastaajan syyksi on luettu uusia rikoksia, mutta uutta koeaikaa ei ole asetettu kuitenkaan alkamaan. Näissä tapauksissa uudet rikokset eivät edellä lausutun perusteella ole olleet niin olennaisia ja luonteeltaan vaikutuksellisia, jotta uusi koeaika olisi määrätty.
Jos ylempi oikeusaste siis päätyy uuden koeajan määräämiseen kumoamalla alemman oikeuden koeajan, se tulee todeta tuomiossa. Täten rangaistusta ei voida alemman oikeuden määräämänä koeaikana tehdyn rikoksen perustein määrätä täytäntöönpantavaksi. Koeajan alkamisajankohdan määräytyminen on aiemmin lausutun perusteella melko tapauskohtaista. Ei myöskään voida pelkästään sanoa, että ankara rangaistus ylemmässä oikeudessa tarkoittaisi pidempää koeaikaa, vaan edellytetään olennaista suhteellista muutosta oikeusasteiden välillä. Tällöin voidaan lähtökohtaisesti katsoa uusi rangaistus merkittävästi ankarammaksi.
Miten koeajan pituus määräytyy?
Koeajan pituuden asettaminen tuomiota annettaessa riippuu tuomioistuimen harkinnasta ja rikoksen kokonaisvaltaisesta arvioinnista. Rikokseen syyllistyneen nuoren iän ja ensikertalaisuuden perusteella voidaan koeaika määrätä alhaisemmaksi, mutta ei kuitenkaan alle vuoden pituiseksi. Kokonaisarviointi kuitenkin ratkaisee. Tietyissä rikoksissa voidaan katsoa olevan vakiintunutta koeajan asettamista.
Koeaika määräytyy siis muun muassa rikoksen vakavuuden perusteella ja muutoksenhaussa koeaikaa voidaan pidentää tai asettaa alkamaan uudesta tuomiosta vain silloin, kun rikoksesta määrätty rangaistus on muuttunut olennaisesti tai rikos on katsottu olennaisesti törkeämmäksi niin, että aikaisempi koeaika ei ole enää riittävä. Tarkentavien kysymysten herätessä voit olla yhteydessä lakimiehiin.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Lähtökohtaisesti koeaika ehdollisessa vankeudessa alkaa kulumaan muutoksenhausta huolimatta.
- Ehdollinen vankeus voidaan panna täytäntöön koeajan aikana kokonaan tai osittain.
Varoitukset
- Jos syyksilukeminen on muutoksenhaussa olennaisesti muuttunut, voidaan määrätä uusi koeaika.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa