- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ehdollinen vankeus tarkoittaa Suomessa sitä, että vankeuden sijasta tuomittu pysyy vapaudessa. Ehdollisessa vankeudessa itse vankeus lykkääntyy ja saattaa raueta kokonaan silloin, kun henkilö ei koeajan aikana tee rikosta. Henkilö ei siis joudu vankilaan ja näin ollen rangaistuksen täytäntöönpano lykkääntyy. Mikäli koko koeaika sujuu moitteetta, tuomio raukeaa koeajan jälkeen. Koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta Suomessa. Ehdollisen vankeuden täytäntöönpano alkaa Suomessa silloin, kun tuomioistuin julistaa tai antaa tuomion asiasta. Ehdollinen vankeus voidaan tuomita, jos rikoksesta voidaan tuomita enintään kahden vuoden vankeusrangaistus ja mikäli muut syyt puoltavat ehdollista vankeutta. Ehdollisella vankeudella tuomittu voi todistaa, että vankeusrangaistus on turha ja, että tuomittu on ottanut varoituksen vakavasti. Ehdollisella vankeudella pyritään muuttamaan rikoksentekijän käsitystä oikeasta ja väärästä.
Ehdollinen vankeus voidaan Suomessa määrätä rikoksentekijälle, mikäli rikoksesta voi saada enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksen ja mikäli rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus ei edellytä ehdollista vankeutta rikoksentekijälle. Mikäli vankeutta määrätään yli kaksi vuotta, tulee kysymykseen ehdoton vankeusrangaistus. Alle kahdeksantoista vuotiaan tekemästä rikoksesta ei saa tuomita ehdotonta vankeutta, elleivät painavat syyt muuta edellytä. Eli yleensä alaikäisen kohdalla kyse on Suomessa ehdollisesta vankeusrangaistuksesta. Huomioitavaa on se, että ehdollista vankeutta ei tule sekoittaa ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalainen vapaus tarkoittaa taas sitä, että vanki tietyin edellytyksin pääsee vapauteen, kun hän on suorittanut tietyn osan vankeusrangaistuksestaan.
Ehdollisen vankeuden ja ehdottoman vankeuden välinen harkinta tapahtuu kokonaisarvioinnin perusteella ja kyse on pitkälti yksittäisen tapauksen arvioinnista. Elämäntilanteet, esimerkiksi vakava sairaus, voivat vaikuttaa tuomioistuimen käsitykseen tuomiosta. Pääsäännön mukaan ensikertalaisuus rikoksentekijänä puoltaa ehdollista vankeutta. Poikkeuksena edelliseen on esimerkiksi hyvin vakavat ja erittäin moitittavat rikokset. Tällaisia rikoksia voi olla muun muassa rikokset, jotka ovat hyvin törkeitä moitittavuudeltaan.
Tuomitulle tulee antaa tiedoksi annettu rangaistus asiassa. Tuomio tulee antaa tiedoksi siten, että ilmoitetaan itse rikos sekä esimerkiksi ehdollisen vankeuden koeajan päättymispäivä sekä ne perusteet, joilla rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön eli milloin tuomittu voidaan tuomita vankeuteen vapauden sijasta.
Ehdollinen vankeus määrätään siis täytäntöönpantavaksi tuomioistuimen johdosta. Mikäli tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan hänet on tuomittava ehdottomaan vankeuteen tai yhdistelmärangaistukseen, tulee syyte nostaa vuoden kuluessa koeajan päättymisestä. Yhdistelmärangaistus voidaan määrätä jo tuomitusta ehdollisesta vankeudesta sekä uudesta rikoksesta, joka on tehty ehdollisen vankeuden koeaikana. Ehdollisen vankeuden rangaistus raukeaa, kun koeaika on päättynyt ja rangaistusta ei ole määrätty täytäntöönpantavaksi. Tällöin rikoksentekijä on siis elänyt moitteetonta elämää.
Mikäli tuomioistuin katsoo, että ehdollinen vankeus on riittämätön rangaistus, mutta ehdoton vankeus sopimaton tapaukseen, voi tuomioistuin määrätä oheisseuraamuksia. Oheisseuraamuksina voi olla sakkoa, yhdyskuntapalvelua tai alle 21-vuotiaan kohdalla kyse voi olla valvonnasta. Oheissakko voidaan tuomita, vaikka sakko ei rikoslain mukaan lukeudu kyseisen rikoksen rangaistuslajiin. Rikoksen, jonka alle 21-vuotias on tehnyt, voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehostamiseksi valvontaan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ajaksi, jos se koetaan estävän tekijän mahdollisuudet tehdä uusia rikoksia tai se on tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiselle tärkeää.
Mikäli tuomittu ei syyllisty ehdollisen vankeusrangaistuksen aikana uuteen rikokseen, ei tuomittu joudu vankilaan ja rangaistus raukeaa. Rikoksentekijä saa näin ollen uuden mahdollisuuden toimia yhteiskunnassa hyvällä tavalla. Tietenkin rikosrekisteriin merkitään myös ehdolliset vankeusrangaistukset, mutta vapautta ei riistetä vankeudella, minkä seurauksena tuomittu saa olla osa yhteiskuntaa koko tuomion ajan.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Enintään kahden vuoden pituisesta vankeusrangaistuksesta voi saada ehdollista vankeutta.
- Koeaika ehdollisessa vankeudessa on 1-3 vuotta.
- Nuorelle rikoksentekijälle annetaan yleensä ehdollista vankeutta. Poikkeuksiakin on.
Varoitukset
- Ehdollisen vankeuden aikana kannattaa toimia hyvällä tavalla, taikka ehdollinen vankeusrangaistus täytäntöönpannaan ja rikoksen tekijä joutuu vankilaan. Mitä voidaan katsoa uudeksi rikokseksi ja mahdollisesti saada aikaan rikoksen täytäntöönpano vankilassa, kannattaa kääntyä esimerkiksi lakimiespuhelimen puoleen ja tiedustella asiaa.
- Ehdollisen vankeuden koeaikana tekemä rikos tuottaa rikoksentekijälle suuremman vankeusrangaistuksen, koska edellisestä rikoksesta sekä uudesta koeajalla tehdystä rikoksesta tuomitaan yhteisrangaistus ja yleensä kyse on vankeudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa