Minilex - Lakipuhelin

Koeaika työehtosopimuksen perusteella: onko koeaika voimassa, vaikka sitä ei ole työsopimuksessa?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Koeaika voi tietyissä tilanteissa perustua työehtosopimuksen määräykseen, vaikka sitä ei olisi erikseen kirjattu työsopimukseen. Ratkaisevaa on työehtosopimuksen määräyksen sisältö ja se, onko koeajasta sovittu tai määrätty työsuhteessa sovellettavalla tavalla. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikamääräys, työnantajan on ilmoitettava sen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa (työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 3 momentti). Jos ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään, työnantaja ei saa purkaa työsopimusta koeajalla (4 momentti).
 

Mitä laki sanoo?

Pääsääntö on, että koeajasta sovitaan: työnantaja ja työntekijä "voivat sopia" enintään kuuden kuukauden koeajasta (1 luvun 4 §:n 1 momentti). Työehtosopimuksen koeaika on tästä erityistapaus. Laki sanoo: "Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa." Seuraus on kirjoitettu saman pykälän 4 momenttiin: "Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa."

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Pelkkä koeaikamääräys työehtosopimuksessa ei riitä. Työntekijän on saatava tieto siitä, että määräystä sovelletaan juuri hänen työsuhteessaan. Tieto on annettava, kun työsopimus tehdään, ei vasta työn alettua.
 

Milloin työehtosopimus sitoo työnantajaa?

Työehtosopimus sitoo työnantajaa, joka on itse tehnyt sen tai on sen tehneen työnantajaliiton jäsen (työehtosopimuslain 4 §). Jos työnantaja ei ole liiton jäsen, alalla voi silti olla yleissitova työehtosopimus, jota työnantajan on noudatettava (työsopimuslain 2 luvun 7 §). Yleissitovan työehtosopimuksen koeaikamääräyksestä ei kuitenkaan pidä päätellä, että koeaika olisi automaattisesti voimassa. Työnantajan kannattaa sopia koeajasta nimenomaisesti työsopimusta tehtäessä ja ilmoittaa samalla sovellettavasta työehtosopimuksen määräyksestä. Työntekijä saa yleensä tiedon sovellettavasta työehtosopimuksesta kirjallisesta selvityksestä tai työsopimuksesta.
 

Miten ilmoitus tehdään?

Laki ei määrää ilmoituksen muotoa. Suullinenkin ilmoitus täyttää vaatimuksen, mutta sitä on riitatilanteessa vaikea näyttää. Siksi ilmoitus kannattaa kirjoittaa työsopimukseen tai sen liitteeseen, esimerkiksi näin: "Työsuhteessa noudatetaan alan työehtosopimuksen mukaista koeaikaa, joka on neljä kuukautta."

Pelkkä yleinen maininta "työsuhteessa noudatetaan alan työehtosopimusta" ei välttämättä riitä. Laki edellyttää ilmoitusta nimenomaan koeaikamääräyksen soveltamisesta. Varminta on mainita koeaika ja sen pituus erikseen.

Työnantajan on lisäksi annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ne eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Koeaika on mainittava selvityksessä viimeistään seitsemän päivän kuluessa työnteon aloittamisesta, ja sen osalta voi viitata sovellettavaan työehtosopimukseen (2 luvun 4 §:n 3 ja 4 momentti). Selvitys on kuitenkin eri asia kuin sopimushetken ilmoitus. Jos koeajasta kerrotaan ensimmäisen kerran vasta selvityksessä työn alettua, ilmoitus on myöhässä. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, tehtiinkö ilmoitus sinun tapauksessasi ajoissa.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä työehtosopimuksen määräys voi sisältää?

Työehtosopimusten koeaikamääräykset vaihtelevat. Jos työehtosopimus toteaa vain, että koeajasta voidaan sopia, koeaika on sovittava erikseen. Jos työehtosopimus määrää koeajan tulevan sovellettavaksi, määräys voi olla koeajan perusteena, kun työnantaja ilmoittaa sen soveltamisesta työsopimusta solmittaessa. Pelkkä koeajan enimmäispituuden ilmoittaminen, esimerkiksi ”koeaika on enintään neljä kuukautta”, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että koeaika tulisi automaattisesti voimaan. Määräyksen merkitys ratkaistaan työehtosopimuksen sisällön perusteella. Lakipuhelimesta voit kysyä, miten oman alasi työehtosopimuksen koeaikamääräystä tulkitaan.

Työehtosopimuksella voidaan sopia lakia lyhyemmästä koeajasta, mutta ei pidemmästä. Lain enimmäisajat ovat pakottavia (työsopimuslain 13 luvun 6 §), eikä koeaikasäännös kuulu niihin säännöksiin, joista työehtosopimuksella saa poiketa (13 luvun 7 §). Koeajasta saa siis sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi, ja määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla enintään puolet sopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Jos työehtosopimus on lakia tiukempi, sitä on noudatettava. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa sovellettavan työehtosopimuksen kanssa, on siltä osin mitätön, ja tilalle tulee työehtosopimuksen määräys (työehtosopimuslain 4 ja 6 §; yleissitovan sopimuksen osalta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momentti).
 

Mitä seuraa, jos ilmoitusta ei tehty?

Jos työnantaja ei ilmoittanut työehtosopimuksen koeajan soveltamisesta työsopimusta solmittaessa, se ei saa purkaa työsopimusta koeajalla. Työsuhteen päättämistä arvioidaan silloin samoin kuin ilman koeaikaa. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen edellyttää laissa säädettyä perustetta ja irtisanomisaikaa. Työntekijän henkilöön liittyväksi perusteeksi riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy (7 luvun 2 §). Jos irtisanominen perustuu yksinomaan ennen 1.1.2026 tapahtuneeseen menettelyyn, vaaditaan vanhan säännöksen mukaan asiallinen ja painava syy. Purkaminen vaatii erittäin painavan syyn (8 luvun 1 §).

Jos työnantaja purkaa sopimuksen koeaikaan vedoten ilman ilmoitusta eikä purulle ole muuta laissa säädettyä perustetta, purku on lainvastainen. Työntekijä voi vaatia korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä (12 luvun 2 §). Koska ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen tehty koeaikapurku on 1 luvun 4 §:n vastainen, perusteltu tulkinta on, ettei korvauksen kolmen kuukauden vähimmäismäärää sovelleta (12 luvun 2 §:n 3 momentti). Korvauksen määrä ratkaistaan kuitenkin tapauksen olosuhteiden perusteella. Kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §:n 3 momentti).

Työehtosopimus voi lisäksi sisältää omia menettely- tai irtisanomisaikamääräyksiä, jotka on tarkistettava.
 

Muut koeajan säännöt pätevät samoin

Työehtosopimukseen perustuva koeaika noudattaa samoja perussääntöjä kuin sovittu koeaika. Se alkaa työnteon aloittamisesta, ei työsopimuksen allekirjoittamisesta. Työnantaja voi pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden, jos hän ilmoittaa pidennyksestä ennen koeajan päättymistä (1 luvun 4 §:n 1 momentti). Pidennysilmoituksen laiminlyönti ei estä purkamista alkuperäisen koeajan kuluessa, mutta koeaika päättyy silloin alkuperäisenä päivänä.
 

Miten työntekijän kannattaa toimia?

  1. Tarkista, mainitaanko koeaika työsopimuksessa, sen liitteissä tai kirjallisessa selvityksessä.
  2. Selvitä, mitä työehtosopimusta työsuhteessa sovelletaan ja mitä se sanoo koeajasta: määrääkö se koeajan vai toteaako vain, että koeajasta voidaan sopia.
  3. Selvitä, kerrottiinko koeajasta jo sopimusta tehtäessä. Tallenna sähköpostit, viestit ja sopimusluonnokset.
  4. Laske, onko koeaika vielä voimassa: se alkaa työnteon aloittamisesta, ja sitä on voitu pidentää vain ennen päättymistä tehdyllä ilmoituksella.
  5. Jos sopimus on jo purettu, kirjaa purkupäivä ja syy. Kahden vuoden kanneaika alkaa työsuhteen päättymisestä.

Työnantajan kannattaa vastaavasti kirjata työsopimukseen, että työehtosopimuksen koeaikaa sovelletaan, ja mainita koeajan pituus. Silloin ilmoitus on tehty oikeaan aikaan ja se on helppo näyttää.
 

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Työsopimuksessa lukee: "Työsuhteessa noudatetaan alan työehtosopimusta, myös sen koeaikamääräystä." Koeajasta on ilmoitettu sopimusta solmittaessa. Jos työehtosopimus määrää koeajan tulevan sovellettavaksi, koeaika voi olla voimassa sen perusteella. Jos työehtosopimus vain sallii koeajasta sopimisen tai asettaa sen enimmäispituuden, on tarkistettava, onko koeajasta myös sovittu.

Esimerkki 2: Työsopimuksessa ei mainita koeaikaa, eikä siitä puhuttu. Kuukauden kuluttua työnantaja purkaa sopimuksen vedoten työehtosopimuksen koeaikaan. Koska ilmoitusta ei tehty sopimusta solmittaessa, työnantaja ei saa purkaa sopimusta koeajalla.

Esimerkki 3: Työehtosopimuksen mukaan koeaika on enintään neljä kuukautta, mutta työsopimukseen on kirjoitettu kuuden kuukauden koeaika. Työehtosopimus sitoo työnantajaa, joten koeaika voi olla enintään neljä kuukautta.

 

Milloin juristista on apua?

Juristista on apua, kun sopimus on purettu koeajalla ja koeaika perustuu työehtosopimukseen. Juristi selvittää, sitooko työehtosopimus työnantajaa, mitä sen koeaikamääräys sisältää ja tehtiinkö ilmoitus ajoissa. Hän käy läpi työsopimuksen, selvityksen ja viestit ja arvioi, riittääkö työnantajan näyttö ilmoituksesta. Jos purku oli lainvastainen, hän laatii korvausvaatimuksen ja huolehtii kanneajasta. Työnantajalle juristi laatii koeaikaehdon, joka täyttää ilmoitusvelvollisuuden. Voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen korvausvaatimuksen tai koeaikaehdon laatimisesta.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko ilmoituksen tehdä vielä työn alettua?

Ei. Laki edellyttää ilmoitusta työsopimusta solmittaessa. Myöhemmin annettu tieto ei korjaa puutetta, joten työnantaja ei saa purkaa sopimusta koeajalla.

Voiko työehtosopimus määrätä pidemmän koeajan kuin laki sallii?

Ei voi. Lain enimmäisajoista ei voi työehtosopimuksella poiketa työntekijän vahingoksi. Lyhyempi työehtosopimuksen koeaika sen sijaan sitoo.

Onko minulla koeaika, jos olen ollut töissä jo pidempään kuin työehtosopimuksen koeaika?

Ei ole. Koeaika lasketaan työnteon aloittamisesta, ja se päättyy sovitun tai määrätyn ajan kuluttua, ellei työnantaja ole pidentänyt sitä ennen päättymistä. Päättyneen koeajan jälkeen koeaikapurku ei ole mahdollinen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa