» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työnantaja saa pidentää koeaikaa vain, jos työntekijä on koeaikana ollut poissa työstä työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi. Koeaika ei pitene itsestään, vaan pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle ennen kuin koeaika päättyy. Pidennyksen pituus lasketaan poissaolopäivistä, ja määräaikaisessa työsuhteessa sille on yläraja.
Mitä laki sanoo koeajan pidentämisestä?
Koeaika on työsuhteen alussa oleva jakso, jonka aikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Laki jatkaa sanatarkasti: "Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä." (työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 1 momentti).
Säännöksen taustalla on koeajan tarkoitus. Koeajalla työnantaja arvioi, sopiiko työntekijä tehtävään, ja työntekijä arvioi, sopiiko työpaikka hänelle. Jos työntekijä on pitkään poissa, arviointi jää kesken. Pidennys antaa työnantajalle lisäaikaa arvioida työntekijää työssä.
Pidentäminen on työnantajan oikeus, ei velvollisuus. Työnantaja voi jättää koeajan ennalleen pitkistäkin poissaoloista huolimatta. Työntekijä ei voi vaatia pidennystä eikä estää sitä, jos lain edellytykset täyttyvät. Työntekijä voi kuitenkin riitauttaa pidennyksen, jos poissaolot eivät oikeuttaneet siihen tai ilmoitus tuli myöhässä.
Pidennys edellyttää, että koeajasta on alun perin sovittu tai että työehtosopimuksen koeajasta on ilmoitettu työsopimusta tehtäessä. Jos koeaikaa ei ole, ei ole myöskään mitään pidennettävää.
Mitkä poissaolot oikeuttavat pidennykseen?
Pidennykseen oikeuttavat vain kaksi poissaolon syytä: työkyvyttömyys ja perhevapaa.
Työkyvyttömyys tarkoittaa, ettei työntekijä sairauden tai tapaturman vuoksi pysty tekemään työtään. Laki ei erottele, johtuuko työkyvyttömyys työtapaturmasta vai vapaa-ajalla sattuneesta tapaturmasta tai sairaudesta. Tavallisesti työkyvyttömyys osoitetaan lääkärintodistuksella tai muulla työpaikalla hyväksytyllä selvityksellä.
Perhevapaista säädetään työsopimuslain 4 luvussa. Niitä ovat esimerkiksi raskausvapaa, erityisraskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa ja omaishoitovapaa sekä laissa tarkoitetut osittaiset perhevapaat. Vuoden 2022 perhevapaauudistuksessa aiemmat äitiys- ja isyysvapaat korvattiin uusilla vapaamuodoilla. Osittaisessa perhevapaassa työntekijä tekee myös työtä, joten koeajan pidentämiseen oikeuttavien poissaolopäivien laskeminen edellyttää erityistä huomiota. Pelkkä osittaisen vapaan kalenteriaikainen kesto ei sellaisenaan osoita, kuinka monta päivää työntekijä on ollut poissa työstä.
Muut kuin työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta johtuvat poissaolot eivät oikeuta pidentämään koeaikaa tämän säännöksen perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, muu palkaton vapaa kuin perhevapaa, opintovapaa, lomautus ja luvaton poissaolo. Jos samaan ajanjaksoon osuu sekä sairauslomaa että vuosilomaa, mukaan lasketaan vain sairausloman päivät.
Miten 30 kalenteripäivää lasketaan?
Laskenta tehdään kalenteripäivinä, ei työpäivinä. Mukaan tulevat myös viikonloput, arkipyhät ja vapaapäivät, jos ne sisältyvät poissaolojaksoon. Esimerkiksi perjantaista maanantaihin kestävä sairausloma on neljä kalenteripäivää.
Laki puhuu poissaolojaksoihin sisältyvistä päivistä. Useat erilliset jaksot lasketaan siksi yhteen, ja työkyvyttömyys- ja perhevapaapäivät voidaan laskea samaan summaan. Mukaan otetaan vain koeajalle osuvat poissaolopäivät. Lain sanamuodon perusteella myös asianmukaisesti pidennetyn koeajan aikana syntyvät uudet poissaolot voivat oikeuttaa uuteen pidennykseen, jos 30 kalenteripäivän edellytys täyttyy ja työnantaja ilmoittaa uudesta pidennyksestä ennen voimassa olevan koeajan päättymistä. Jos sairausloma alkoi jo ennen työnteon aloittamista tai jatkuu koeajan lopullisen päättymisen jälkeen, koeajan ulkopuolelle jäävät päivät eivät kerrytä pidennystä.
Pidennys tehdään täysinä kuukausina:
- alle 30 päivää: ei pidennystä
- 30–59 päivää: enintään kuukausi
- 60–89 päivää: enintään kaksi kuukautta
- 90–119 päivää: enintään kolme kuukautta.
Vajaa 30 päivän jakso ei oikeuta osakuukauteen. Jos poissaolopäiviä on 45, pidennys on siis kuukausi, ei puolitoista kuukautta. Lakipuhelimesta voit kysyä, miten poissaolopäivät lasketaan sinun tilanteessasi.
Kuukauden pidennys siirtää koeajan päättymispäivää kalenterikuukaudella. Jos koeaika olisi päättynyt 31.5., kuukauden pidennyksen jälkeen se päättyy 30.6.
Kuinka pitkäksi koeaika voi venyä?
Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta (1 luvun 4 §:n 2 momentti). Molemmat rajat on tarkistettava. Jos koeaika on jo sovittu pisimmäksi määräaikaisessa työsuhteessa sallituksi ajaksi, sitä ei voi enää pidentää. Kahdeksan kuukauden sopimuksessa, jossa on neljän kuukauden koeaika, koeaikaa ei siis voi pidentää lainkaan.
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa kuuden kuukauden raja koskee sitä koeaikaa, josta sovitaan. Laissa ei ole tähän tilanteeseen samanlaista pidennyksineen-rajaa kuin määräaikaisessa työsuhteessa. Lain sanamuodon mukaan kuuden kuukauden koeaika voi siksi pidennyksen jälkeen olla pidempi kuin kuusi kuukautta.
Työehtosopimuksella ei voi pidentää koeaikaa yli lain rajojen, koska työsopimuslain koeaikasäännöksestä ei saa poiketa työntekijän vahingoksi (13 luvun 6 ja 7 §). Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla työntekijälle edullisempia koeaikamääräyksiä, esimerkiksi lyhyempi koeaika. Tarkista siksi aina myös oman alan työehtosopimus.
Miten ja milloin pidennyksestä ilmoitetaan?
Ilmoitus on tehtävä ennen kuin koeaika päättyy. Jos ilmoitusta ei tehdä ajoissa, koeaika päättyy alkuperäisenä päivänä, eikä sitä voi enää pidentää jälkikäteen.
Työsuhteessa laki ei vaadi kirjallista muotoa. Kirjallinen ilmoitus on kuitenkin käytännössä välttämätön, koska riidassa työnantaja joutuu käytännössä osoittamaan, että se ilmoitti pidennyksestä ajoissa. Pelkkä suullinen maininta palaverissa johtaa helposti kiistaan siitä, mitä sanottiin ja milloin.
Ilmoitukseen kannattaa kirjata:
- että työnantaja pidentää koeaikaa
- mihin poissaolojaksoihin pidennys perustuu ja montako kalenteripäivää niihin sisältyy
- kuinka monta kuukautta pidennys on
- koeajan uusi päättymispäivä.
Ilmoitus kannattaa toimittaa niin, että se on työntekijällä hyvissä ajoin ennen koeajan päättymistä. Jos työntekijä on yhä sairauslomalla tai perhevapaalla, hän ei ehkä lue työsähköpostiaan. Ilmoitus kannattaa silloin lähettää myös työntekijän omaan sähköpostiin tai kirjeenä kotiin ja pyytää kuittaus. Viimeisenä päivänä lähetetty viesti on riskialtis, jos sen perillemenosta syntyy erimielisyyttä.
Pidennyksen ilmoittaminen on eri asia kuin työehtosopimukseen perustuvasta koeajasta ilmoittaminen. Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on koeaikamääräys, työnantajan on ilmoitettava sen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta tehtäessä (1 luvun 4 §:n 3 momentti). Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti estää työnantajaa purkamasta työsopimusta koeajalla (4 momentti). Jos työnantaja puolestaan laiminlyö koeajan pidentämistä koskevan ilmoituksen, koeaika päättyy ilman kyseistä pidennystä.
Mitä seuraa, jos pidennys tehtiin väärin?
Pidennys ratkaisee usein sen, oliko koeaika vielä voimassa silloin, kun työsopimus purettiin. Siksi virhe pidennyksessä voi tulla työnantajalle kalliiksi.
Jos ilmoitus tuli myöhässä tai poissaolopäiviä oli alle 30, koeaika päättyi alkuperäisenä päivänä, ja sen jälkeen työsopimusta ei voi enää purkaa koeaikapurkuna. Työsuhteen päättämistä arvioidaan silloin tavallisten irtisanomis- ja purkusääntöjen mukaan. Jos niiden mukaista perustetta ei ollut, työntekijä voi vaatia korvausta perusteettomasta päättämisestä (12 luvun 2 §). Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, oliko koeaikasi vielä voimassa purkuhetkellä.
Sama koskee tilannetta, jossa työnantaja pidensi koeaikaa enemmän kuin poissaolopäivät oikeuttivat. Esimerkiksi 45 päivän poissaolon perusteella koeaikaa saa pidentää vain kuukaudella. Jos työnantaja ilmoitti kahden kuukauden pidennyksestä ja purki sopimuksen toisella lisäkuukaudella, purku tapahtui koeajan jo päätyttyä.
Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä johtuvaa korvausta koskeva kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä (13 luvun 9 §:n 3 momentti).
Pidennys ei ole sama asia kuin koeaikapurku
Sairausloma tai perhevapaa voi antaa työnantajalle oikeuden pidentää koeaikaa, mutta se ei sellaisenaan oikeuta purkamaan työsopimusta. Koeajalla sopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai muuten koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla (1 luvun 4 §:n 4 momentti). Terveydentila ja vammaisuus ovat kiellettyjä syrjintäperusteita (yhdenvertaisuuslain 8 §). Työnantaja ei myöskään saa päättää palvelussuhdetta raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella (tasa-arvolain 8 §).
Korkein oikeus on katsonut koeaikapurun syrjiväksi, kun työntekijä oli kertonut työnantajalle kuulovammastaan eikä työnantaja ollut selvittänyt kohtuullisia mukautuksia ennen purkua. Työntekijä sai sekä korvauksen perusteettomasta päättämisestä että yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen (KKO 2024:63). Ratkaisusta ei voi päätellä, että jokainen terveyteen liittyvä koeaikapurku olisi syrjivä, mutta se näyttää, että työnantajan on ennen purkua selvitettävä tilanne huolellisesti.
Käytännössä pidennysoikeus on työnantajalle turvallisempi keino kuin purku silloin, kun poissaolo on estänyt työntekijän arvioinnin.
Palkka poissaolon ja pidennetyn koeajan aikana
Pidennetty koeaika on tavallista työsuhteen aikaa. Palkka maksetaan normaalisti, eikä pidennys muuta muita työehtoja.
Sairausajan palkkaan sovelletaan samoja sääntöjä myös pidennetyn koeajan aikana. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus täyteen sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, kuitenkin enintään siihen saakka, kun oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneessa työsuhteessa oikeus on vastaavalta ajalta 50 prosenttiin palkasta (2 luvun 11 §). Työehtosopimuksessa voi olla sairausajan palkkaa koskevia tarkempia määräyksiä.
Perhevapaan ajalta työnantajalla ei lain mukaan ole velvollisuutta maksaa palkkaa (4 luvun 8 §). Monessa työehtosopimuksessa on kuitenkin määräyksiä palkallisesta jaksosta esimerkiksi raskausvapaan alussa.
Pidennys virkasuhteessa
Valtion virkamiehen sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijan koeaikaa voidaan pidentää samalla tavalla. Virkasuhteessa ero on se, että pidennyksestä on ilmoitettava kirjallisesti ennen koeajan päättymistä (valtion virkamieslain 10 §:n 1 momentti; kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 8 §:n 2 momentti). Määräaikaisen virkasuhteen koeajalla on omat enimmäisrajansa.
Mitä lakia sovelletaan?
Koeajan pidennyssääntö tuli työsopimuslakiin 1.1.2017. Sitä sovelletaan työsopimuksiin, jotka on tehty 1.1.2017 tai myöhemmin. Ennen 1.1.2017 tehtyihin työsopimuksiin sovelletaan koeajasta silloin voimassa ollutta säännöstä. Virkasuhteissa vastaava pidennyssääntö koskee koeaikoja, jotka ovat alkaneet 1.1.2019 tai myöhemmin. Käytännössä vanhoilla säännöillä on merkitystä enää vain harvoissa riidoissa.
Mistä pidennyksestä tavallisesti riidellään?
Riita syntyy yleensä vasta, kun työsopimus on purettu pidennetyllä koeajalla. Silloin kysytään, oliko koeaika vielä voimassa purkupäivänä.
Työntekijä voi vedota siihen, että ilmoitus tuli vasta koeajan päätyttyä, että osa poissaoloista oli vuosilomaa tai palkatonta vapaata tai että työnantaja laski mukaan koeajan ulkopuolelle osuneita päiviä. Määräaikaisessa työsuhteessa työntekijä voi lisäksi vedota siihen, että pidennetty koeaika ylitti puolet sopimuksen kestosta.
Työnantaja taas voi osoittaa poissaolot lääkärintodistuksilla ja perhevapaailmoituksilla, ja ilmoituksen ajankohdan sähköpostilla tai kuitatulla kirjeellä. Jos työnantaja väittää ilmoittaneensa pidennyksestä suullisesti, sen näyttäminen on vaikeaa ilman todistajaa tai kirjallista vahvistusta.
Perhevapaasta työnantaja tietää yleensä etukäteen, koska raskaus- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on pääsääntöisesti ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua (4 luvun 3 a §). Työnantajalla on siksi tavallisesti hyvin aikaa laskea päivät ja tehdä pidennysilmoitus ajoissa.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Työntekijällä on kuuden kuukauden koeaika, joka päättyy 31.8. Hän on keväällä sairauslomalla 35 päivää. Työnantaja voi pidentää koeaikaa kuukaudella, jos se ilmoittaa pidennyksestä ennen kuin koeaika päättyy. Silloin koeaika päättyy 30.9.
Esimerkki 2: Työntekijä on koeajalla sairaana kolmessa jaksossa, yhteensä 25 kalenteripäivää viikonloppuineen. Päiviä on alle 30, joten koeaikaa ei voi pidentää. Jos työnantaja silti ilmoittaa pidennyksestä ja purkaa sopimuksen alkuperäisen koeajan jälkeen, purku arvioidaan tavallisten päättämissääntöjen mukaan.
Esimerkki 3: Työntekijä aloittaa vanhempainvapaan neljännellä koeaikakuukaudellaan. Koeajan loppuun mennessä hän on ollut vapaalla 65 päivää. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantaja voi ilmoittaa pidentävänsä koeaikaa kahdella kuukaudella. Raskaus ja perhevapaa eivät kuitenkaan saa olla koeaikapurun syy.
Esimerkki 4: Työntekijällä on 12 kuukauden määräaikainen sopimus ja kolmen kuukauden koeaika. Hän on koeajalla sairauslomalla 40 päivää. Työnantaja voi pidentää koeaikaa kuukaudella neljään kuukauteen, koska pidennetty koeaika jää lyhyemmäksi kuin puolet sopimuksen kestosta eikä ylitä kuutta kuukautta.
Työnantajan muistilista
- Tarkista koeajan alkamispäivä ja alkuperäinen päättymispäivä työsopimuksesta.
- Selvitä, mitkä poissaolot johtuivat työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta. Erota vuosilomat ja muut vapaat.
- Laske koeajalle osuvat poissaolopäivät kalenteripäivinä viikonloppuineen ja montako täyttä 30 päivän jaksoa niihin sisältyy.
- Tarkista määräaikaisessa työsuhteessa, ettei pidennetty koeaika ylitä puolta sopimuksen kestosta eikä kuutta kuukautta.
- Tarkista työehtosopimuksen mahdolliset koeaikamääräykset.
- Ilmoita pidennyksestä kirjallisesti hyvissä ajoin ennen koeajan päättymistä ja kerro uusi päättymispäivä. Virkasuhteessa kirjallinen ilmoitus on pakollinen.
- Säilytä ilmoitus, laskelma, poissaolotiedot ja tieto ilmoituksen toimittamisesta.
Mitä työntekijän kannattaa tarkistaa?
Jos saat ilmoituksen koeajan pidentämisestä, käy läpi samat kohdat kuin työnantajan muistilistassa: alkuperäinen päättymispäivä, ilmoituksen ajankohta, poissaolojen syy ja määrä, pidennyksen pituus ja määräaikaisessa työsuhteessa puolikkaan raja. Säilytä viesti ja tieto siitä, milloin sait sen.
Kokoa talteen työsopimus, lääkärintodistukset tai muut poissaolon selvitykset, perhevapaailmoitukset, pidennysilmoitus ja sähköpostit. Jos työsopimuksesi puretaan pidennetyllä koeajalla, nämä asiakirjat ratkaisevat usein, oliko koeaika vielä voimassa. Jos haluat riitauttaa purun, voit pyytää juristeilta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Milloin juristista on apua?
Juristi laskee koeajalle osuneet poissaolopäivät ja tarkistaa, oliko pidennys sallittu, oliko se oikean pituinen ja ilmoitettiinko se ajoissa. Jos työsopimus on purettu pidennetyllä koeajalla, hän arvioi, oliko koeaika vielä voimassa ja oliko purkuperuste sallittu. Hän laskee mahdollisen korvausvaatimuksen, laatii vaatimuskirjeen työnantajalle ja neuvottelee sovinnosta ennen kuin kahden vuoden kanneaika päättyy. Työnantajalle juristi laatii pidennysilmoituksen pohjan ja arvioi ennen purkua, onko koeaika vielä voimassa ja liittyykö purkuun syrjintäriski.
Usein kysyttyä
Pidentyykö koeaika automaattisesti sairausloman ajan?
Ei. Ilman työnantajan ajoissa antamaa ilmoitusta koeaika päättyy alkuperäisenä päivänä.
Mitä jos sairausloma jatkuu vielä, kun koeaika on päättymässä?
Työnantajan on ilmoitettava pidennyksestä ennen voimassa olevan koeajan päättymistä. Pidennys voidaan tehdä koeajalle jo osuneiden poissaolopäivien perusteella, vaikka sairausloma jatkuisi. Jos poissaolo jatkuu asianmukaisesti pidennetyn koeajan aikana, myös jatkoajalle osuvat poissaolot voivat lain sanamuodon perusteella oikeuttaa uuteen pidennykseen. Uudestakin pidennyksestä on ilmoitettava ajoissa.
Voiko työnantaja pidentää koeaikaa muusta syystä, esimerkiksi siksi, että työntekijä tarvitsee lisää perehdytystä?
Ei. Laki sallii pidennyksen vain työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi, joten muuhun syyhyn perustuva yksipuolinen pidennys ei ole lain mukainen.
Voiko työntekijä irtisanoutua pidennetyllä koeajalla ilman irtisanomisaikaa?
Kyllä, jos pidennys on tehty oikein. Pidennetty koeaika on koeaikaa, ja koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin (1 luvun 4 §:n 4 momentti).
Pitääkö työnantajan perustella pidennys?
Laki vaatii vain ilmoituksen ennen koeajan päättymistä. Poissaolojen ja päivien kertominen ilmoituksessa on silti suositeltavaa, koska työntekijä voi silloin tarkistaa laskelman ja työnantajalla on selvä näyttö pidennyksen perusteesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
