» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO:2011:28 oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, kun hän oli kuljettanut yleisellä tiellä sähkömoottorilla varustettua yhden ihmisen seisoen käytettävää henkilökuljetinta, kun hänen verensä alkoholi pitoisuus oli ajon aikana ollut vähintään 2,02 promillea. A:n kuljettama henkilökuljetin oli Segway-henkilökuljetin. Asiassa oli ratkaistava, oliko tällainen henkilökuljetin rikoslain 23 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitettu moottorikäyttöinen ajoneuvo. Tätä liikennerikosta koskevaa asiaa käsiteltiin Hyvinkään käräjäoikeudessa, Kouvolan hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.
Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta törkeästä rattijuopumuksesta. Syyttäjän mukaan A:n teko oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle. A kiisti syytteen. A:n mukaan Segway-henkilökuljetin ei ollut moottorikäyttöinen ajoneuvo. Käräjäoikeus katsoi, että Segway-henkilökuljetin oli moottoriajoneuvo, koska se oli varustettu kahdella 1,5 kW:n sähkömoottorilla ja sen maksiminopeus oli 20 km/h. Näin ollen se täytti rikoslaissa säädetyt moottorikäyttöisen ajoneuvon tuntomerkit. A:n toiminta täytti törkeän rattijuopumuksen tunnusmerkistön ja näin ollen käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä rattijuopumuksesta 60 päiväsakkoon. Rangaistusta alensi se, että henkilökuljettimesta aiheutui vähemmän vaaraa kuin esimerkiksi autosta ja se, että ajomatka ja ajoaika olivat lyhyitä. A valitti asiasta hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä tai vapauttamista rikosvastuusta kieltoerehdyksen perusteella. Kieltoerehdys on vastuuvapausperuste, jonka perusteella tekijä voidaan vapauttaa rangaistusvastuusta, koska hän luuli tekohetkellä tekoaan sallituksi. Syyttäjä puolestaan vaati vastavalituksessaan rangaistuksen korottamista. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden mukaan henkilökuljetin rinnastui ajoneuvolaissa määriteltyyn mopoon. Hovioikeuden mukaan kieltoerehdys ei tullut kysymykseen, koska A:n olisi pitänyt ymmärtää, että kyseessä oli lain tarkoittama moottoriajoneuvo, jota ei saa kuljettaa päihtyneenä.
A:lle myönnettiin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen ja hän vaati syytteen hylkäämistä. Korkeimman oikeuden oli ratkaistava, oliko henkilökuljetin rikoslaissa tarkoitettu moottorikäyttöinen ajoneuvo ja, oliko A siten syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Myös Korkein oikeus katsoi, että kyseessä on moottoriajoneuvo ja A on siten syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen. Korkein oikeus päätyi tähän ratkaisuun siitä huolimatta, että henkilökuljetinta ei ole mainittu rattijuopumusta koskevan lainkohdan moottorikäyttöisiä ajoneuvoja koskevassa luettelossa. Korkein oikeus katsoi, ettei luettelo ole tyhjentävä, koska liikennejuopumussäännösten tarkoituksena on ehkäistä vahinkojen syntymistä ja estää päihtymyksestä aiheutuvan kohonneen onnettomuusriskin toteutumista liikenteessä. Korkein oikeus myös katsoi, ettei säännös ole niin epäselvä, että se estäisi rikokseen tuomitsemisen. Myöskään kieltoerehdys ei Korkeimman oikeuden mukaan voinut tulla kysymykseen. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota. Tapauksesta voidaan päätellä, että myös henkilökuljetin on rikoslaissa tarkoitettu moottoriajoneuvo. Korkein oikeus myös päätöksellään linjasi, että moottoriajoneuvoja koskeva luettelo ei ole tyhjentävä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa