» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa A:n oli Suomenlahden merivartioston komentajana määrä ottaa kutsuvieraita vastaan laivalla kello 16.00. A:sta riippumattomasta syystä hän oli autonkuljettajansa kyyditsemänä päässyt matkalle kohti laivaa vasta 15.55, mistä johtuen hän oli kertonut kuljettajalleen, että kyseessä oli kiireellinen virkatehtävä, jonka nojalla hän oli antanut kuljettajalle ajo-ohjeita, joiden mukaisesti toimien kuljettaja oli vaarantanut liikenneturvallisuutta muun muassa ohittaen punaista valoa näyttäneen liikenneopasteen. Tapauksessa tuli arvioitavaksi, voitiinko virka-ajoa pitää sellaisena kiireellisenä virkatehtävänä, joka olisi edellyttänyt poikkeamista tieliikenneasetuksen 52 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla liikennesäännöistä.
Tieliikennelain 48 §:n 2 momentin mukaan erityisiä valomerkkejä antavaa hälytysajoneuvoa ja poliisin, rajavartiolaitoksen taikka tullin virkatehtävissä olevaa ajoneuvoa saa, milloin tehtävä välttämättä sitä edellyttää, erityistä varovaisuutta noudattaen kuljettaa sellaisella tiellä, tien osalla tai alueella, jolla ajaminen muutoin on kielletty. Edelleen tieliikenneasetuksen 52 §:n 2 momentin mukaan sanotunlaisen ajoneuvon kuljettaja saa edellä mainituin edellytyksin erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteenohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä, kuitenkin siten, ettei kuljettaja saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastetta.
Hovioikeuden mukaan virka-ajoa ei voitu katsoa sellaiseksi virkatehtäväksi, jonka suorittamiseksi olisi ollut välttämätöntä poiketa liikennesäännöistä. Tästä johtuen hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen ohjeita kuljettajalleen antamalla yksin teoin tehtyyn palvelusrikkomukseen ja yllytykseen yksin teoin tehtyyn palvelusrikkomukseen ja liikenteen vaarantamiseen. Näistä seuranneet sakkorangaistukset laskettiin yhteen A:n aikaisemmin vastaavista menettelyistä saamiin sakkorangaistuksiin, minkä johdosta tuomioksi koostui lopulta 40 päiväsakkoa.
Myös korkein oikeus katsoi, ettei virka-ajo ollut ollut sellainen virkatehtävä, jonka suorittamiseksi olisi ollut välttämätöntä poiketa tieliikenneasetuksen 52 §:n 2 momentin mukaisesti liikennesäännöistä. Tällä perusteella ja hovioikeuden päätöksen perusteluihin nojaten korkein oikeus katsoi, että A oli menettelyllään syyllistynyt tekijänä palvelusrikkomukseen. Korkeimman oikeuden mukaan tällöin ei voitu kuitenkaan katsoa, että A oli lisäksi syyllistynyt yllytykseen palvelurikkomukseen antamalla kuljettajalleen ajo-ohjeita, joita noudattamalla kuljettaja oli syyllistynyt palvelusrikkomukseen. Näin ollen korkein oikeus muutti hovioikeuden antamaa tuomiota siten, että se katsoi A:n syyllistyneen ainoastaan palvelusrikkomukseen ja yllytykseen yksin teoin tehtyyn liikenteen vaarantamiseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa