» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä oliko A syyllistynyt törkeään liikenteen vaarantamiseen ajaessaan autoa väsyneenä siitäkin huolimatta, että hän oli yrittänyt virkistäytyä ehkäistäkseen onnettomuuden riskiä.
A oli ajanut autoa, jonka jarrut olivat epäkunnossa väsyneenä. Tämän seurauksena A törmäsi polkupyörällä liikkeessä olleeseen B:hen, jolle tuli törmäyksen seurauksena ruumiillisia vammoja. Käräjäoikeuden mukaan törmäys oli seurausta A:n törkeästä liikenneturvallisuuden laiminlyönnistä. A tuomittiin törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.
Korkeimmassa oikeudessa A vaati törkeää liikenteen vaarantamista ja törkeää vammantuottamusta koskevien syytteiden hylkäämistä. Törmäys oli tapahtunut niin nopeasti, että A:n epäkunnossa olleet jarrut eivät olisikaan voineet vaikuttaa toimiessaankaan, koska A ei ollut ehtinyt jarruttamaan. A oli myös pyrkinyt virkistäytymään tuntiessaan itsensä väsyneeksi ehkäistäkseen onnettomuuden riskiä. Näillä seikoilla todistettiin, ettei A ollut suhtautunut hyväksyvästi tai välinpitämättömästi vakavan vaaran mahdollisuuteen toisen hengelle tai terveydelle. Teko ei ollut kokonaisuudessaan arvosteltuna törkeä. Näin ollen korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota siten, että ei ole syyllistynyt törkeään liikenteen vaarantamiseen vaan liikenteen vaarantamiseen eikä myöskään törkeään vammantuottamukseen vaan vammantuottamukseen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa