- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yksinhuoltaja on lapsen vanhempi tai muu hoitaja, joka on yksin vastuussa lasta koskevasta päätöksenteosta sekä lapsen kasvattamisesta. Huoltajuus tulee kuitenkin pitää erillään elatusvelvollisuudesta, joka määräytyy vanhemmuuden perusteella. Näin ollen vanhemmat ovat elatusvelvollisia, vaikka he eivät olisikaan lapsen huoltajia.
Lapsen huoltajat
Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
Lapsen huoltajan tehtäviin kuuluu turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltaja edustaa lasta tätä koskevissa asioissa.
Lapsen huoltajalla on oikeus päättää:
- lapsen hoidosta
- kasvatuksesta
- koulutuksesta
- asuinpaikasta
- harrastuksista sekä
- muista henkilökohtaisista asioista
Tehdessään päätöksiä lapsen henkilökohtaisista asioista lapsen huoltajan tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso. Päätöstä tehdessään lapsen huoltajan tulee ottaa huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Lapsen huoltajan tulee kertoa lapselle häntä koskevista päätöksistä sekä muista lapsen elämään vaikuttavista asioista ottaen huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.
Yhteishuolto ja yksinhuolto
Pääsääntönä lapsen huoltajuutta koskevissa asioissa voidaan pitää yhteishuoltajuutta. Lapsen vanhempien asuessa yhdessä, toimivat yleensä molemmat yhdessä lapsen huoltajina. Yhteishuoltajuus voi kuitenkin toteutua myös, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet eivätkä enää asuisi yhdessä. Yhteishuoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta kokevat päätökset. Usein yhteishuoltajuus on myös lapsen edun kannalta parhain ratkaisu, sillä silloin yleensä molemmat vanhemmista ovat yhtä lailla läsnä lapsen elämässä.
Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että lapsella on ainoastaan yksi huoltaja. Yksinhuolto merkitsee lähinnä sitä, että vanhempi, joka ei toimi lapsen huoltajana, menettää oikeutensa osallistua lasta koskevien päätösten tekemiseen. Hän on kuitenkin velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen.
Lapsen huollosta sopiminen vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä
Vanhemmat voivat sopia keskenään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Vanhemmat voivat sopia siitä, että:
- lapsen huolto uskotaan molemmille yhteisesti (yhteishuoltajuus)
- lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuoltajuus)
- vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on poikkeuksellisesti sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa
- lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä
- lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona.
Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sopuun lapsen huollosta, päätöksen tekee tuomioistuin. Tuomioistuin voi päättää siitä, että:
- lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti (yhteishuoltajuus)
- lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle (yksinhuoltajuus)
- lapsen huolto uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa
- vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, tai muulla henkilöllä, joka on antanut tähän suostumuksensa, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai päätöksessä määrätyissä asioissa.
Milloin yksinhuoltajuus voi tulla kyseeseen?
Yksinhuoltajuus voidaan määrätä tilanteissa, joissa pystytään osoittamaan, ettei yhteishuoltajuus toimi eikä tämän vuoksi turvaa lapsen huoltoa. Määräyksen yksinhuoltajuudesta voi tehdä joko sosiaalitoimi tai tuomioistuin. Myös vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen yksinhuoltajuudesta. Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdään kirjallisesti ja esitetään vahvistettavaksi kunnan sosiaalilautakunnalle.
Lapsen huoltajuutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tämän vuoksi lapsen huollosta määrääminen perustuu aina kokonaisarviointiin sekä lapsen edun ensisijaisuuteen. Lapsen huoltajuuteen ei liity vanhempien keskinäiset riidat eikä niiden tulisi antaa vaikuttaa motiiveihin huoltajuutta hakiessa.
Huoltajuudesta päätettäessä tuomioistuimessa on varattava kummallekin vanhemmista tilaisuus tulla kuulluksi asian osalta sekä tarvittaessa myös lasta on kuultava. Tuomioistuimen on myös lähtökohtaisesti hankittava sosiaalilautakunnalta olosuhdeselvitys lapsen huoltoa koskevissa asioissa.
Miten elatusvelvollisuus määräytyy yksinhuoltajuustilanteissa?
Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Vanhemmuus ja huoltajuus ovat lainsäädännöllisesti kaksi eri käsitettä, eivätkä ne tämän myötä ole riippuvaisia tai yhteydessä toisiinsa.
Elatusvelvollisuus määräytyy lapsen vanhemmuuden perusteella. Näin ollen myös yksinhuoltajuustilanteissa vanhempi, jolla ei ole huoltajuutta, on elatusvelvollinen lähinnä elatusapumaksujen kautta. Lapsen huoltomuoto ei siis muuta vanhempien elatusvelvollisuutta millään tavalla.
Yksinhuoltajuus tilanteissa vanhempi, jolla ei ole huoltajuutta on velvollinen maksamaan elatusapumaksuja lapsen huoltajalle. Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Näin ollen myös vanhemman, joka ei ole lapsen huoltaja, velvollisuus maksaa elatusmaksuja päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta.
Lähtökohtaisesti vanhemmat voivat sopia lapsen elatusavusta keskinäisellä sopimuksella, joka on vahvistettava kunnan sosiaalihuollossa eli yleensä lastenvalvojalla. Usein sopimus myös laaditaan lastenvalvojan luona.
Mikäli vanhemmat eivät pääse elatustavusta keskenään sopuun, tulee tuomioistuimen vahvistaa elatusavun määrä.
Lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa vahvistettu elatusapu on täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että laiminlyöty elatusapu voidaan loppujen lopuksi ulosmitata elatusvelvolliselta.
Tapaamisoikeus
Lapsen tapaamisoikeudesta sopimiseen ei vaikuta se, miten lapsen huoltajuudesta on sovittu. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin. Lapsen kummankin vanhemman tulee myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen
Tapaamisoikeudesta sovitaan ensisijaisesti vanhempien keskinäisellä kirjallisella sopimuksella, joka tulee vahvistaa kunnan sosiaalilautakunnalle. Sopimuksessa sovitaan myös lapsen huoltajuudesta. Sopimuksessa vanhemmat voivat sopia esimerkiksi siitä, milloin lapsi tapaa etävanhempaa ja kuinka kauan. Mikäli vanhemmat eivät pääse keskinäiseen sopuun tapaamisoikeudesta, voidaan asia ratkaista tuomioistuimessa.
Myös tapaamisoikeuden osalta tulee ottaa huomioon lapsen etu ja kuunnella hänen mielipidettä, mikäli se on mahdollista lapsen iän ja kehitystason kannalta.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Millä tavalla yksinhuoltajuus vaikuttaa vanhempaan, jolla ei ole huoltajuutta?
Yksinhuoltaja päättää yksin lapsen henkilökohtaisista asioista eikä hän näin ollen tarvitse toisen huoltajan suostumusta asioista päättämiseen. Vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, ei luonnollisesti ole oikeutta tehdä lasta koskevia ratkaisuja ilman yksinhuoltajan suostumusta.
2. Kannattaako yksinhuoltajuus?
Lapsen huoltajuutta pohtiessa tulee painavimmaksi perusteeksi ottaa lapsen etu. Mikäli vanhemmat yhdessä tai vain toinen vanhemmista kokee, että yksinhuoltajuus olisi lapsen edun mukaista, kannattaa sitä hakea. Lapsen huoltajuutta koskeviin päätöksiin ei kuitenkaan saa antaa vaikuttaa vanhempien keskinäiset riidat ja erimielisyydet eikä yksinhuoltajuutta missään nimessä kannata hakea ainoastaan kostaakseen toiselle lapsen vanhemmista. Kun asettaa harkinnan pohjaksi vain ja ainoastaan lapsen edun, löytyy usein parhain ratkaisu tilanteeseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa