- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avioliittolaissa säädetään kummankin puolison velvollisuudesta ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Avioliiton aikana puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Avioeron jälkeen tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolisoista maksamaan toiselle elatusapua.
Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen sekä puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus avioliiton aikana käsittää puolisoiden yhteisen sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Avioliiton aikaisella elatusvelvollisuudella on pakottava oikeusvaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana puolisoilla ei ole mahdollisuutta tehdä minkäänlaista sopimusta elatusvelvollisuuden poissulkemisesta.
Avioliiton aikaisen elatuksen määrästä ei ole säädetty avioliittolaissa. Lähtökohdaksi voidaan kuitenkin ottaa tasavertaisuuden periaate. Sen mukaisesti kummankin puolisoista tulee nauttia avioliiton aikana samanlaisesta elintasosta. Tämä tulee huomioida esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen puolisoista tienaa huomattavasti paremmin.
Elatusvelvollisuus ei liity millään tavalla puolisoiden omistussuhteisiin. Avioliiton solmimisenkin jälkeen puolisoiden välillä vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Omaisuuden erillisyyden periaate tarkoittaa sitä, että kumpikin puolisoista omistaa itsenäisesti oman omaisuutensa ja saa määrätä siitä lähtökohtaisesti ilman toisen puolison suostumusta.
Myös puolisoiden velat ovat lähtökohtaisesti erillisiä. Tämän vuoksi kummankin puolisoista on maksettava itsenäisesti omat velkansa. Poikkeuksellisesti velasta, jonka jompikumpi puoliso on tehnyt perheen elatusta vasten, vastaavat puolisot omasta ja toisensa puolesta.
Tuomioistuin voi myös avioliiton aikana määrätä puolison suorittamaan elatusapua, mikäli hän on laiminlyönyt elatusvelvollisuuden täyttämisen. Mikäli puoliso kokee, että toinen puolisoista laiminlyö elatusvelvollisuutensa, tulee hänen vaatia elatusapua tuomioistuimessa. Tuomioistuimen tulee tutkia, laiminlyökö puoliso elatusvelvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa toimia mahdollisimman nopeasti, sillä elatusapua voidaan määrätä suoritettavaksi taannehtivasti enintään kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta.
Puolisoiden tulee ottaa kykynsä mukaan osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen, vaikka he eivät asuisikaan yhdessä. Näin ollen toinen aviopuolisoista voi vaatia elatusapua tuomioistuimessa, jos kokee toisen puolisoista laiminlyövän elatusvelvollisuutensa, vaikka he asuvat erillään. Oikeuskirjallisuuden mukaan elatusapua koskevan kanteen nostaneen aviopuolison ei tarvitse esittää näyttöä elatusvelvollisuuden laiminlyömisestä, mikäli aviopuolisot eivät asu yhdessä.
Lähtökohtaisesti avioliiton aikainen elatusvelvollisuus lakkaa avioeroon, jonka jälkeen kummallakin puolisoista on itsellään vastuu omasta elatuksestaan. Avioliittolaissa säädetään kuitenkin myös avioeron jälkeisestä elatusavusta. Avioliiton jälkeinen elatusapu määrätään avioeron yhteydessä. Mikäli puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden katsotaan kohtuulliseksi.
Luonnollisesti puolisot voivat myös keskenään sopia elatusavusta, mikäli pääsevät siitä yhteisymmärrykseen. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti ja esittää sen kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi, jossa puolisolla tai toisella heistä on asuinpaikka. Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.
Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai määräajaksi. Elatusapu on mahdollista vahvistaa suoritettavaksi myös kertaluontoisena suorituksena. Mikäli elatukseen oikeutettu puoliso menee uudelleen naimisiin elatusavun suorittamisen aikana, lakkaa aiemman puolison elatusvelvollisuus kokonaisuudessaan.
Avioeron jälkeinen elatusapu puolisolle on poikkeusluontoinen järjestely, joka tulee kysymykseen ainoastaan erityisten perusteiden käsillä ollessa. Sen tarkoituksena ei ole säilyttää avioliiton aikaista elintasoa, vaan toimia nimenomaan vähimmäissuojana puolisolle. Sitä ei luonnollisesti voida määrätä suoritettavaksi vain, koska toinen puolisoista joutuu taloudellisesti heikompaan tilanteeseen avioeron jälkeen. Tämän vuoksi esimerkiksi se, että toinen puolisoista joutuu avioeron jälkeen turvautumaan sosiaaliturvaan ei riitä perusteeksi elatusavun määräämiselle.
Elatusavusta määrätään tuomioistuimessa. Tuomioistuimen antamaa päätöstä elatusavusta voidaan myöhemmin muuttaa, mikäli sitä pidetään aiheellisena muuttuneiden olosuhteiden myötä.
Elatusapuvaatimuksen esittäjän tulee ensinäkin olla elatuksen tarpeessa. Oikeuskirjallisuuden mukaan avioeron jälkeinen elatusapu ei tulisi kyseeseen, jos kumpikin puolisoista on ansiotöissä.
Lisäksi vaaditaan, että elatuksen tarpeen on synnyttävä avioliiton johdosta. Käytännössä tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi tilanteessa, jossa pitkän avioliiton jälkeen kotona työskennellyt puoliso ei kykene työllistymään puutteellisen koulutuksensa vuoksi.
Edellä mainittujen lisäksi vaaditaan, että sillä, jolta elatusapua vaaditaan, tulee olla kyky suorittaa elatusapua.
Tässä kohtaa tulee esiin myös vaatimus siitä, että avioeron jälkeisen elatuksen tulee olla kohtuullista. Harkinta kohtuullisuudesta tehdään ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Tällaisia ovat esimerkiksi avioliiton kesto, puolisoiden ikä, lasten lukumäärä, puolisoiden sosiaalinen asema, ammatti sekä terveydentila.
Yhteenveto
- Avioliiton aikana puolisoilla on elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan ja sie on säädetty avioliittolaissa.
- Avioliiton aikana puolisoilla ei ole mahdollisuutta tehdä minkäänlaista sopimusta elatusvelvollisuuden poissulkemisesta.
- Elatusvelvollisuus ei liity millään tavalla puolisoiden omistussuhteisiin ja sen tarkoitus onkin, että puolisot eläisivät tasavertaista elämää.
- Elatus voi jatkua myös avuioliiton päättymisen jälkeen.
Summary in English
- During marriage, spouses have a duty of support towards each other, as stipulated in the Marriage Act.
- During marriage, spouses do not have the possibility to make any agreement to exclude the duty of support.
- The duty of support is not related to the spouses' ownership relationships in any way, and its purpose is to ensure that spouses lead an equal life.
- The duty of support may also continue after the termination of the marriage.
1. Voimmeko sopia avioeron jälkeisestä elatusavusta ilman kirjallista sopimusta?
Sopimusvapauden periaatteen nojalla voitte sopia elatusavusta myös ilman kirjallista sopimusta. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa mahdollisten erimielisyyksien vuoksi, sillä ainoastaan sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus sekä tuomioistuimen tekemä päätös on täytäntöönpanokelpoinen.
2. Minkälaisissa tilanteissa elatusapu avioeron jälkeen voi tulla kyseeseen?
Avioeron jälkeinen elatusapu tulee pääasiallisesti kyseeseen vain, mikäli toinen puolisoista on vailla itsenäistä elatuskykyä tai elatuskyvyn puute johtuu avioliitosta. Esimerkkinä voi olla tilanne, jossa toinen puolisoista on avioliiton aikana jäänyt pitkäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia ja taloutta, minkä myötä hänen mahdollisuutensa työllistymiseen ovat heikentyneet merkittävästi.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.