Jos kuluttajapalvelus luovutetaan myöhässä, tilaajan on ilmoitettava yritykselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän sai tiedon luovutuksesta, että hän haluaa vahingonkorvausta. Muuten oikeus korvaukseen viivästyksen vuoksi menetetään. Aika on yleensä lyhyt, tyypillisesti enintään muutama päivä. Ilmoitukseksi riittää, että kerrot haluavasi korvausta, ja määrän voi täsmentää myöhemmin. Jos purat sopimuksen, erillistä korvausilmoitusta ei tarvita. Palveluksen virheestä on ilmoitettava erikseen (kuluttajansuojalain 8 luvun 11 ja 16 §).

Kuluttajapalvelus tarkoittaa yrityksen kuluttajalle tekemää työtä, esimerkiksi auton korjausta, remonttia tai vaatteen ompelua. Näistä säännöistä ei voi sopia kuluttajan vahingoksi (kuluttajansuojalain 8 luvun 2 §).
 

Milloin viivästyksestä saa korvausta

Palvelus on myöhässä, kun sitä ei luovuteta sovittuna aikana tai, jos aikaa ei sovittu, kohtuullisessa ajassa sopimuksen tekemisestä (kuluttajansuojalain 8 luvun 4 §). Myöhästyminen ei ole yrityksen viivästystä, jos se johtuu tilaajasta, esimerkiksi tilaajan muutostoiveista. Korvausta voi vaatia, vaikka sopimusta ei pureta. Useimmiten tilaaja ottaa myöhässä valmistuneen työn vastaan, maksaa sen ja vaatii erikseen korvausta viivästyksen aiheuttamista kuluista.

Tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan viivästyksen vuoksi. Yritys vapautuu vain, jos se osoittaa, että viivästys johtui sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota se ei voinut kohtuudella ottaa huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia se ei voinut välttää eikä voittaa (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 1 momentti). Kiireinen työtilanne, sairastunut työntekijä tai myöhässä tullut varaosa ei yleensä riitä. Jos viivästys johtuu yrityksen alihankkijasta tai tavarantoimittajasta, yritys vapautuu vain, jos myös tämä olisi vapaa vastuusta (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 2 momentti).
 

Mitä vahinkoja korvataan

Korvattavat vahingot jaetaan välittömiin ja välillisiin.

Välitöntä vahinkoa ovat esimerkiksi korvaavan palvelun tai vuokratun välineen kulut. Jos auton korjaus myöhästyy, vuokra-auton kohtuulliset kulut ovat yleensä välitöntä vahinkoa. Välittömän vahingon yritys korvaa, ellei se osoita edellä kuvattua estettä.

Välillisen vahingon, kuten ansionmenetyksen tai olennaisen käyttöhyödyn menetyksen, yritys korvaa vain, jos viivästys tai vahinko johtuu sen huolimattomuudesta (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentti). Välillistä vahinkoa on myös menetys, joka syntyy toisesta sopimuksesta, esimerkiksi peruuntuneesta matkasta.

Vahinkoa kärsineen on myös rajoitettava vahinkoaan kohtuullisin toimin. Korvausta voidaan alentaa, jos tilaaja ei ole tehnyt sitä (kuluttajansuojalain 8 luvun 33 § ja 5 luvun 30 §). Jos tarvitset auton vain työmatkoihin, vuokraa tavallinen pieni auto äläkä isoa tila-autoa.

Kuluttajariitalautakunnan tapauksessa kylpyhuoneremontin piti valmistua noin kuukaudessa, mutta se kesti kolme kuukautta. Viivästys johtui yrityksen huolimattomuudesta, joten tilaajat saivat korvausta myös välillisestä vahingosta, kuten kylpyhuoneen käyttöhyödyn menetyksestä. Matkakuluista korvattiin vain osa, koska asiaa olisi voinut selvittää puhelimitse (KRIL 3845/37/07, 23.2.2009). Ratkaisu on suositus, mutta se näyttää, että vahingon rajoittaminen vaikuttaa korvaukseen.
 

Milloin ilmoitus pitää tehdä

Edellä mainittu siis tarkoittaa, ettei tilaaja menetä oikeuttaan vahingonkorvauksen vaatimiseen ennen kuin palvelus on luovutettu. Viivästyneen luovutuksen jälkeen tilaajan olisi kuitenkin ilmoitettava kohtuullisessa ajassa toimeksisaajalle vahingonkorvausvaatimuksensa sillä uhalla, että hän muutoin menettää oikeutensa vaatia korvausta. Pääsääntöisesti kohtuullinen aika on melko lyhyt, yleensä enintään muutama päivä siitä, kun tilaaja sai tiedon palveluksen luovutuksesta. Pelkkä ilmoitus vahingonkorvausvaatimuksesta on riittävää, määrän ja perusteen osalta tilaaja voi täydentää vaatimustaan myöhemmin. Huomionarvoista on, ettei tilaajan tarvitse ilmoittaa erikseen vahingonkorvausvaatimuksestaan vaatiessaan viivästyksen johdosta sopimuksen purkamista.

Tiedon luovutuksesta saa esimerkiksi silloin, kun korjaamo ilmoittaa auton olevan valmis tai remontoija ilmoittaa työn valmistuneen. Muutaman päivän arvio perustuu hallituksen esitykseen (HE 360/1992). Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta sähköposti tai tekstiviesti on varmin, koska ilmoituksen ajankohta ja sisältö voidaan myöhemmin näyttää.

Jos kulut kertyvät jo työn ollessa myöhässä, korvausvaatimuksesta voi kertoa samalla, kun kyselet työn perään. Varminta on silti toistaa vaatimus lyhyesti heti luovutuksen jälkeen, koska laki sitoo ilmoitusajan luovutukseen.

Esimerkki: Auton korjaus valmistuu kaksi viikkoa luvattua myöhemmin, ja tilaaja on joutunut maksamaan bussilippuja ja vuokra-auton. Hän noutaa auton maanantaina ja lähettää korjaamolle samalla viikolla viestin, että hän vaatii korvausta viivästyksen aiheuttamista kuluista ja toimittaa kuitit myöhemmin. Ilmoitus on tehty ajoissa. Jos hän olisi maksanut laskun ja kertonut kuluistaan vasta kahden kuukauden päästä, oikeus korvaukseen olisi todennäköisesti mennyt.

Mitä ilmoitukseen kirjoitetaan

Ilmoitukseen riittää, että yritykselle käy selväksi, että tilaaja vaatii korvausta viivästyksen vuoksi. Siinä kannattaa kertoa:

• mikä palvelus viivästyi ja kuinka paljon (sovittu aika ja toteutunut aika)
• että vaadit vahingonkorvausta
• mitä vahinkoa on syntynyt, jos se on jo tiedossa
• että määrä ja kuitit toimitetaan myöhemmin.

Malliviesti voi olla lyhyt: "Auton korjauksen piti valmistua 3.11., mutta sain auton vasta 17.11. Vaadin korvausta viivästyksen aiheuttamista kuluista, kuten vuokra-autosta. Toimitan kuitit ja euromäärän myöhemmin."

Ilmoitus korvausvaatimuksesta ei ole sama asia kuin vanhentumisen katkaisu, vaikka sama viesti voi tehdä molemmat. Vanhentumisen katkaisevassa vaatimuksessa velka on yksilöitävä, ja korvausvaatimuksessa sen peruste ja määrä on kerrottava kohtuudella vaadittavalla tavalla (velan vanhentumisesta annetun lain 10 §).
 

Voinko jättää osan laskusta maksamatta

Tilaaja saa viivästyksen perusteella pidättää palveluksen hinnasta osan, kunnes korvausasia on selvä. Hän ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on viivästyksen perusteella oikeus (kuluttajansuojalain 8 luvun 7 §). Jos vaadit 300 euron korvausta, pidätä enintään noin sen verran ja maksa loput. Liian suuri pidätys voi antaa yritykselle oikeuden pitää korjatun tavaran, kunnes lasku on maksettu.
 

Virheestä on ilmoitettava erikseen

Myös palveluksen virheestä on ilmoitettava toimeksisaajalle. Tilaajan on ilmoitettava palveluksen virheestä toimeksisaajalle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Muutoin tilaaja menettää pääsääntöisesti oikeutensa vedota palveluksen virheeseen.

Myöhäinenkin virheilmoitus riittää, jos toimeksisaaja on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, jos virhe perustuu siihen, ettei palvelus vastaa terveyden tai omaisuuden suojaamiseksi annettuja säännöksiä tai määräyksiä, tai jos palveluksen tulos on muuten vaarallinen terveydelle tai omaisuudelle (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentti). Palveluksissa ei ole tavarakaupan kahden kuukauden sääntöä, jonka kuluessa tehty ilmoitus on aina ajoissa.

Virheilmoituksessa ei tarvitse vielä yksilöidä vaatimuksia (HE 360/1992). Kun virheestä on ilmoitettu ajoissa, virheen aiheuttamaa vahingonkorvausta voi vaatia myöhemmin (kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §).

Viivästyksen ja virheen ero näkyy ajoituksessa:

• viivästys: korvausvaatimus ilmoitetaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun sait tiedon myöhästyneestä luovutuksesta
• virhe: virheilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita.
   

Kauanko korvausta voi vaatia

Vahingonkorvaus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun tilaaja havaitsi sopimusrikkomuksen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ellei vanhentumista katkaista. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 4 ja 7 §). Katkaisuun riittää yksilöity vaatimus yritykselle tai asian vireillepano kuluttajariitalautakunnassa tai tuomioistuimessa (velan vanhentumisesta annetun lain 10 ja 11 §).

Lyhyt ilmoitusaika ja vanhentuminen ovat eri asioita. Ilmoitus tehdään muutaman päivän kuluessa, vaikka korvausasian selvittämiseen jää sen jälkeen enemmän aikaa.
 

Mitä yritys voi väittää

Korvausvaatimukseen yritys vastaa usein jollakin näistä:

• ilmoitus tehtiin liian myöhään luovutuksen jälkeen
• viivästys johtui tilaajasta tai esteestä, johon yritys ei voinut vaikuttaa
• vahinko on välillistä, eikä yritys ole ollut huolimaton
• tilaaja ei rajoittanut vahinkoa, esimerkiksi vuokrasi tarpeettoman kalliin auton.

Näyttö arvioidaan kokonaisuutena. Varaudu väitteisiin keräämällä nämä:

• tarjous, työtilaus tai viesti, josta sovittu valmistumisaika näkyy
• viestit, joissa kyselit työn perään tai yritys lupasi uuden ajan
• tieto päivästä, jolloin sait tiedon luovutuksesta, esimerkiksi korjaamon tekstiviesti
• oma korvausilmoituksesi ja sen lähetyspäivä
• kuitit kuluista, kuten vuokra-autosta tai korvaavasta palvelusta
• selvitys menetetyistä tuloista, jos vaadit niitä, esimerkiksi työnantajan todistus palkattomasta vapaasta.
   

Näin toimit

1. Kirjaa sovittu valmistumisaika ja todellinen luovutuspäivä.
2. Säilytä kuitit viivästyksen aiheuttamista kuluista ja pidä kulut kohtuullisina.
3. Ilmoita korvausvaatimuksesta muutaman päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon luovutuksesta, mieluiten kirjallisesti.
4. Täydennä vaatimus euromäärineen, kun kulut ovat selvillä.
5. Jos työssä on myös virhe, tee siitä erillinen virheilmoitus.
    

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä, kun korvattavat summat ovat suuria, yritys vetoaa esteeseen tai riita koskee välillistä vahinkoa, kuten ansionmenetystä. Juristi käy läpi sopimuksen, viestit ja kuitit, arvioi, onko vahinko välitöntä vai välillistä, ja laatii korvausvaatimuksen niin, että se myös katkaisee vanhentumisen. Hän neuvottelee yrityksen kanssa ja vie asian tarvittaessa kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Jos et ole varma, ehditkö vielä ilmoittaa vaatimuksesta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Jos yritys kiistää korvausvaatimuksesi, voit pyytää maksuttoman selvityksen korvausvaatimuksen ilmoittamisesta. Jos yritys kiistää korvausvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta.
 

Usein kysyttyä

Riittääkö puhelu korvausvaatimuksen ilmoittamiseen?

Laki ei vaadi kirjallista muotoa, joten puhelukin riittää. Riidassa sinun voi kuitenkin olla vaikea näyttää, mitä sanoit ja milloin. Lähetä puhelun jälkeen lyhyt viesti, jossa vahvistat vaatimuksesi.

Pitääkö minun tietää korvauksen määrä heti?

Ei tarvitse. Riittää, että kerrot haluavasi korvausta viivästyksen vuoksi. Määrän ja perusteen voit täsmentää myöhemmin.

Saanko korvausta, jos yritys oli myöhässä, koska sen työntekijä sairastui?

Yleensä saat. Yritys vapautuu vain, jos este oli sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, sitä ei voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä eikä sen seurauksia voinut välttää. Työntekijän sairastuminen kuuluu tavallisesti yrityksen omaan riskiin. Välillisestä vahingosta yritys vastaa vain, jos se on ollut huolimaton.

Mitä teen, jos yritys kieltäytyy maksamasta?

Vaadi korvausta kirjallisesti ja liitä kuitit. Jos asia ei ratkea, kuluttajariitalautakunta käsittelee riidan maksutta ja antaa suosituksen, joka ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova. Vireillepano lautakunnassa katkaisee myös vanhentumisen.

Korvaako yritys menetetyn työpäiväni?

Ansionmenetys on välillistä vahinkoa. Yritys korvaa sen vain, jos viivästys tai vahinko johtuu yrityksen huolimattomuudesta. Sinun on myös näytettävä, että menetit tuloja juuri viivästyksen vuoksi, esimerkiksi jouduit odottamaan remontoijaa kotona palkattomalla vapaalla.

Entä jos haluan purkaa koko sopimuksen?

Silloin purkuilmoitus riittää, eikä korvausvaatimuksesta tarvitse ilmoittaa erikseen.