» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuluttajapalvelussopimuksiin liittyvät välillisen vahingon kriteerit ovat tilaajalle sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi aiheutunut tulon menetys, muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta johtuva vahinko tai kohde-esineen käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa. Välillinen vahinko voi olla myös muu siihen rinnastettava olennainen haitta. Yritys korvaa välillisen vahingon vain, jos viivästys, virhe tai vahinko johtuu sen huolimattomuudesta. Muu vahinko on välitöntä, ja se korvataan helpommin. Kulut, jotka syntyvät, kun rajoitat muuta vahinkoa, eivät ole välillistä vahinkoa (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 ja 20 §).
Mihin palveluksiin säännöt soveltuvat?
Kuluttajapalvelussopimuksilla tarkoitetaan lain mukaan vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja eli toimeksisaaja suorittaa kuluttajalle eli tilaajalle. Kuluttajapalvelussopimusten sisältönä on työ tai jokin muu suoritus, joka voi kohdistua joko irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen. Irtaimeen esineeseen kohdistuvan työn on katsottu voivan tarkoittaa muun muassa moottoriajoneuvolle tai kodinkoneelle tehtävää korjaus- tai huoltopalvelua. Myös esimerkiksi rakennukseen voidaan kohdistaa huolto- ja korjaustöitä. Välillisen vahingon kriteereistä on säädetty laissa.
Mitä välillinen vahinko on?
Kuluttajapalvelussopimusten kohdalla välillisen vahingon kriteerit määritellään samalla tavoin kuin kuluttajankaupassa eli elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa. Välillisenä vahinkona pidetään ensinnäkin ostajalle sopimusrikkomuksen tai sopimusrikkomuksesta aiheutuneiden toimenpiteiden vuoksi aiheutunutta tulon menetystä. Toiseksi välilliseksi vahingoksi luetaan muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta johtuva vahinko. Kolmanneksi välillisenä vahinkona pidetään tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei kuitenkaan aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa. Välillisenä vahinkona pidetään myös muuta siihen rinnastettavaa olennaista haittaa. Tällaisesta haitasta on katsottu voivan olla kyse esimerkiksi silloin, kun ostaja on tilannut rakennustarvikkeita, mutta niiden toimituksen myöhästymisen vuoksi niitä voidaan käyttää vuodenajan vaihtumisesta johtuen vasta seuraavana vuonna ja tämän vuoksi ostajalle aiheutuu asumishaittaa. Esimerkki on kuluttajankaupasta; kuluttajapalveluksessa ostajaa vastaa tilaaja ja tavaraa palveluksen kohde-esine. Toimeksisaaja on velvollinen korvaamaan tilaajalle aiheutuneen välillisen vahingon ainoastaan silloin, kun viivästys, virhe tai vahinko on aiheutunut toimeksisaajan huolimattomuuden vuoksi (10 §:n 3 momentti ja 20 §:n 1 momentti).
Arkikielellä välillistä vahinkoa on siis kolmenlaista:
- ansionmenetys, esimerkiksi palkaton vapaapäivä, jonka joudut ottamaan virheen selvittelyyn
- toisen sopimuksen takia syntyvä vahinko, esimerkiksi varatun matkan hinta, kun myöhästyt jatkoyhteydestä
- käyttöhaitta, esimerkiksi se, ettet voi pitkään aikaan käyttää kylpyhuonetta tai asuntoa korjauksen takia.
Esimerkit ovat lain esitöistä (HE 360/1992). Käyttöhaitan on oltava olennainen. Lyhyt ja vähäinen hankaluus ei riitä.
Välitön vahinko korvataan helpommin
Kaikki muu vahinko on välitöntä. Lain esitöiden mukaan välitöntä vahinkoa ovat esimerkiksi virheen selvittelykulut, muualla korjauttamisen kulut, kun yritys ei korjaa virhettä, hinaus, korvaavat kulut kuten pesulalaskut rikkinäisen pesukoneen tilalla tai juhlapuvun vuokra pesulassa pilalle menneen tilalle sekä vahinko palveluksen kohteelle tai muulle omaisuudelle (HE 360/1992). Myös korvaavan esineen vuokra, kuten vuokra-auto, on yleensä välitöntä vahinkoa.
Ero ratkaisee, millä edellytyksillä saat korvauksen:
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »- Virheessä toimeksisaaja vastaa virheestä aiheutuneesta välittömästä vahingosta ilman, että tilaajan tarvitsee osoittaa toimeksisaajan huolimattomuutta (kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §).
- Viivästyksessä toimeksisaaja vastaa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, ellei hän osoita, että viivästys johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon sopimusta tehtäessä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 1 momentti).
- Välillisestä vahingosta toimeksisaaja vastaa sekä virhetilanteessa että viivästystilanteessa vain, jos virhe, viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 3 momentti ja 20 §:n 1 momentti).
Lain esitöiden mukaan huolimattomuusedellytys vapauttaa yrityksen käytännössä lähinnä silloin, kun virhe johtuu piilevästä materiaalivirheestä, jota huolellinenkaan ammattilainen ei olisi huomannut (HE 360/1992). Jos työ on tehty huolimattomasti, myös välilliset vahingot tulevat yleensä korvattaviksi.
Esimerkki: Korjaamon piti saada auto valmiiksi perjantaiksi, jotta tilaaja pääsisi lähtemään mökkimatkalle. Korjaamo kuitenkin unohti tilata tarvittavan varaosan, minkä vuoksi auto ei valmistunut sovitussa ajassa. Tilaaja ei saanut vuokra-autoa viikonlopuksi, joten hän menetti maksamansa 300 euron mökkivuokran. Seuraavalla viikolla tilaaja joutui vuokraamaan auton työmatkojaan varten 200 eurolla.
Auton vuokraamisesta aiheutunut 200 euron kustannus on välitöntä vahinkoa, jos auton vuokraaminen oli tarpeellinen ja kohtuullinen keino rajoittaa viivästyksestä aiheutunutta vahinkoa. Mökkivuokran menettäminen puolestaan on välillistä vahinkoa, koska se johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta. Korjaamo voi joutua korvaamaan myös mökkivuokran, koska viivästys johtui sen huolimattomuudesta.
Vahingon rajoittamisen kulut
Jos ansionmenetys, toisen sopimuksen kulut tai käyttöhaitta syntyvät siksi, että rajoitit muuta vahinkoa, niitä ei pidetä välillisenä vahinkona (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 4 momentti). Ne korvataan siis kuten välitön vahinko.
Esimerkki: Korjattu vesiputki alkaa vuotaa. Jäät päiväksi pois töistä, jotta saat vuodon tukittua ennen kuin lattia kastuu. Menetetty päiväpalkka, noin 150 euroa, syntyi vahingon rajoittamisesta, joten sitä ei pidetä välillisenä vahinkona.
Sinulla on myös velvollisuus rajoittaa vahinkoa kohtuullisin keinoin. Jos et tee niin, joudut itse kantamaan vastaavan osan vahingosta (kuluttajansuojalain 8 luvun 33 § ja 5 luvun 30 §).
Esimerkki lautakunnasta
Kuluttajariitalautakunnan tapauksessa kylpyhuoneremontin oli luvattu valmistuvan noin kuukaudessa, mutta se kesti lähes kolme kuukautta. Lautakunta katsoi remontin viivästyneen noin kahdella kuukaudella ja viivästyksen johtuneen yrityksen huolimattomuudesta. Yritystä suositettiin korvaamaan tilaajille kahden kuukauden käyttöhyödyn menetyksestä 500 euroa ja majoituskuluista 200 euroa. Matkakulujen korvaamista rajoitti tilaajien velvollisuus rajoittaa vahinkoa: lautakunta katsoi, että asioita olisi tullut selvittää puhelimitse ja että enintään yksi käynti remonttikohteessa oli välttämätön. Ansionmenetystä ei korvattu, koska sen aiheutumista ei ollut näytetty (KRIL 3845/37/07, 23.2.2009).
Näyttö
Sinun on näytettävä vahingon määrä ja se, että vahinko johtuu viivästyksestä tai virheestä. Virheen osalta yrityksen on näytettävä, että työ tehtiin ammattitaitoisesti ja huolellisesti (kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §). Välillisessä vahingossa merkitystä on siksi myös sillä, mitä yritys teki väärin.
Säilytä palkkatodistukset tai työnantajan selvitys ansionmenetyksestä, matka- ja majoituskuitit, varausvahvistukset, viestit ja muistiinpanot siitä, kuinka kauan kohde oli käyttökelvoton. Lautakunnan tapauksessa ansionmenetys jäi korvaamatta juuri näytön puutteen vuoksi.
Määräajat
Viivästyksessä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa luovutuksesta tiedon saatuaan, että vaatii vahingonkorvausta. Määrän voi täsmentää myöhemmin (kuluttajansuojalain 8 luvun 11 §). Virheestä on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §).
Vahingonkorvaussaatava vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai viivästyksen tai sinun olisi pitänyt se havaita. Lisäksi vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 7 §).
Milloin juristista on hyötyä?
Kuluttajapalvelussopimuksiin liittyvistä asioista sekä välillisen vahingon kriteereistä kannattaa keskustella tarkemmin juristin kanssa. Juristi erottelee, mitkä vahingot ovat välittömiä ja mitkä välillisiä, ja arvioi, voiko yrityksen huolimattomuuden näyttää. Hän kokoaa näytön, laskee vaatimuksen määrän ja laatii vaatimuskirjeen. Tarvittaessa juristi neuvottelee sovinnosta tai vie asian kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Jos et ole varma, onko vahinkosi välitöntä vai välillistä, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Jos yritys kiistää vahingon korvaamisen, voit pyytää maksuttoman selvityksen välillisen vahingon korvaamisesta. Jos yritys kiistää korvausvastuun, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Korvataanko välillinen vahinko, jos yritys ei ollut huolimaton?
Ei. Silloin saat korvauksen vain välittömästä vahingosta, ja viivästyksessä senkin vain, jos yritys ei osoita ylivoimaista estettä.
Onko perheenjäsenelläni oikeus korvaukseen?
On. Perheenjäsenellä, joka kärsii vahinkoa viivästyksen tai virheen vuoksi, on samanlainen oikeus korvaukseen kuin tilaajalla (kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §:n 5 momentti ja 20 §:n 2 momentti).
Entä jos omaisuuteni vahingoittui yrityksen hallussa ilman, että työssä oli virhettä?
Silloin sovelletaan omaisuusvahinkoja koskevaa säännöstä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa