Kuluttajapalvelussopimus on sopimus, jossa yritys tekee maksua vastaan työtä kuluttajan tavaralle, rakennukselle, muulle rakennelmalle tai kiinteistölle. Tyypillisiä ovat auton korjaus ja huolto, kodinkoneen korjaus, kemiallinen pesu ja asunnon pienet remontit. Näihin sovelletaan kuluttajansuojalain 8 lukua. Laki suojaa kuluttajaa pakottavasti: työn on vastattava sovittua ja oltava ammattitaitoista, lisätöihin tarvitaan pääsääntöisesti lupa, hinta-arvion saa ylittää enintään 15 prosentilla, ja virheen vuoksi voi vaatia korjausta, hinnanalennusta, vahingonkorvausta ja tietyin edellytyksin purkua (kuluttajansuojalain 8 luvun 1, 2, 6, 12 ja 17–24 §).

Kuluttajansuojalaki sisältää säännökset kuluttajapalvelussopimuksista. Sen mukaan kuluttajapalvelussopimus on vastikkeellinen palvelus, jota elinkeinonharjoittaja eli toimeksisaaja suorittaa kuluttajalle eli tilaajalle ja palvelun sisältönä on rakennukseen, irtaimeen esineeseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ taikka muu suoritus.

Laissa yritystä kutsutaan toimeksisaajaksi ja kuluttajaa tilaajaksi. Vastikkeellinen tarkoittaa, että työstä maksetaan. Sopimuksen voi tehdä myös suullisesti tai puhelimessa, mutta kirjallinen tarjous tai viesti helpottaa myöhemmin sen näyttämistä, mitä sovittiin.
 

Mitkä palvelut kuuluvat lain piiriin

Hallituksen esityksen (HE 360/1992) mukaan lain piiriin kuuluvat esimerkiksi:

• autojen, veneiden, kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan korjaus ja huolto
• tekstiilien puhdistus sekä vaatteiden ja jalkineiden korjaus
• eläinlääkärin palvelut ja lemmikkien trimmaus
• asunnon korjaus- ja huoltotyöt riippumatta siitä, onko asunto omakotitalo, osakeasunto vai vuokra-asunto
• leikkimökin, autokatoksen, aidan, verannan tai laiturin rakentaminen ja korjaus
• kaivonporaus, maanparannustyöt, kukkapenkkien tekeminen ja lumityöt.

Myös itsepalveluautopesu on palvelus. Jos tilaaja toimittaa olennaisen osan materiaalista, esimerkiksi kankaan pukua varten, kyse on palveluksesta eikä kaupasta.

Laki koskee vain yrityksen ja kuluttajan välistä sopimusta. Kuluttaja on yksityishenkilö, joka tilaa työn pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaansa varten. Jos tilaat työn toiselta yksityishenkilöltä, kuluttajansuojalaki ei sovellu, vaan riita ratkaistaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan.
 

Kauppa vai palvelus

Rajanvedolla on merkitystä, koska tavaran kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalain 5 lukua. Hallituksen esityksen mukaan korjausta, johon sisältyy varaosia, pidetään yleensä palveluksena. Sen sijaan esimerkiksi auton vaihtomoottorin toimitusta ja asennusta voidaan yleensä pitää kauppana. Kun myyjä korjaa myymänsä tavaran virheen virhevastuunsa perusteella, arvioidaan kauppaa eikä palvelusta.

Esimerkki: Viet kaksi vuotta vanhan pesukoneen korjaamoon ja maksat korjauksesta. Kyse on palveluksesta. Jos sama kone olisi hajonnut viikko oston jälkeen ja kauppa olisi korjannut sen virheen vuoksi ilmaiseksi, kyse olisi kaupan virheen oikaisusta.

Mitä laki ei kata

Kuluttajapalvelussopimuksia koskevia säännöksiä kuluttajansuojalaissa ei kuitenkaan sovelleta palveluksiin, joiden sisältönä on kuluttajan omaisuuden säilyttäminen. Myös rakennusurakat sekä taloelementtien kaupat jäävät säännösten ulkopuolelle, koska niistä säädetään tarkemmin eri kohdassa kuluttajansuojalaissa. Näiden lisäksi työsopimussuhteet eivät kuulu kuluttajansuojalain piiriin, vaan niistä säädetään toisessa laissa.

Säilytyksen rajaus koskee palveluja, joissa pääasia on tavaran säilyttäminen, kuten auton talvisäilytystä tai pelkkää renkaiden säilytystä. Niissä vastuu ratkaistaan sopimuksen ja yleisten periaatteiden mukaan. Kun auto on korjaamolla korjattavana, korjaamon vastuu sen vahingoittumisesta tai katoamisesta arvioidaan kuitenkin 8 luvun mukaan sekä ennen korjausta että sen jälkeen (kuluttajansuojalain 8 luvun 32 §).

Rakennusurakoista ja taloelementtien kaupasta säädetään kuluttajansuojalain 9 luvussa. Urakkana luku koskee rakennuksen rakentamista ja korjausrakentamista, siihen liittyviä taloudelliselta merkitykseltään huomattavia osaurakoita sekä asuinhuoneiston taloudelliselta merkitykseltään huomattavia peruskorjauksia ja -parannuksia (kuluttajansuojalain 9 luvun 1 §). Hallituksen esityksen mukaan pienemmät urakat kuuluvat 8 lukuun. Kylpyhuoneen laatoitus tai keittiön maalaus on siis yleensä kuluttajapalvelus.
 

Sopimusehdot eivät voi heikentää kuluttajan asemaa

Ehto, joka poikkeaa 8 luvun säännöksistä tilaajan vahingoksi, on mitätön, jollei laissa toisin säädetä (kuluttajansuojalain 8 luvun 2 §). Yritys ei siis voi esimerkiksi rajata vastuutaan virheestä tai kiertää hinta-arvion 15 prosentin rajaa yleisillä sopimusehdoillaan. Laki sallii poikkeuksia vain tietyissä kohdissa, esimerkiksi hinta-arvion ylityksestä voi sopia erikseen juuri kyseisestä työstä, ja maksuajankohdasta voi sopia vapaasti.
 

Mitä yrityksen on tehtävä

Palvelus luovutetaan sovittuna aikana tai, jos ajasta ei ole sovittu, palveluksen laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullisessa ajassa sopimuksen tekemisestä (kuluttajansuojalain 8 luvun 4 §). Yritys hankkii tarvittavan materiaalin, ellei toisin sovita, ja materiaalin on oltava tavanomaisen hyvää laatua (kuluttajansuojalain 8 luvun 5 § ja 12 §:n 3 momentti).

Jos työn aikana ilmenee tarve toimeksiantoon kuulumattomiin töihin, yrityksen on pyydettävä tilaajalta lupa. Jos tilaajaa ei tavoiteta kohtuullisessa ajassa, saa tehdä vain kustannuksiltaan vähäisiä lisätöitä, eikä sovittua enimmäishintaa saa ylittää. Jos yritys huomaa vaaraa aiheuttavan vian, josta se ei voi tehdä lisätyötä, sen on ilmoitettava siitä tilaajalle viipymättä (kuluttajansuojalain 8 luvun 6 §).

Yrityksen on myös ilmoitettava viipymättä, jos palvelus ei ilmeisesti ole tilaajan kannalta järkevä, esimerkiksi korjaus maksaisi enemmän kuin esineen arvo on. Samoin on ilmoitettava, jos palvelus ilmeisesti tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja on voinut odottaa (kuluttajansuojalain 8 luvun 14 §). Laiminlyönti on palveluksen virhe.
 

Milloin palveluksessa on virhe

Palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Se on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä tilaajan edut huomioon ottaen, ja sen on kestettävä niin kuin kuluttaja voi yleensä odottaa. Palveluksen on myös täytettävä lain, asetuksen ja viranomaisen vaatimukset. Riidassa yrityksen on näytettävä, että työ tehtiin ammattitaitoisesti ja huolellisesti (kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §). Virhe voi syntyä myös väärästä tai puuttuvasta tiedosta (kuluttajansuojalain 8 luvun 13 §).

Virhettä arvioidaan sen mukaan, millainen palvelus oli luovutettaessa. Yritys vastaa myös virheestä, joka ilmenee vasta myöhemmin, jos se oli työssä jo luovutettaessa. Laissa ei ole palveluksille kiinteää vastuuaikaa eikä tavarakaupan vuoden olettamaa. Jos palveluksesta on annettu takuu, takuuaikana ilmenevä huonontuminen on virhe takuuehtojen mukaisesti, ellei yritys saata todennäköiseksi, että se johtuu tilaajan puolella olevasta syystä (kuluttajansuojalain 8 luvun 15 § ja 5 luvun 15 a §).
 

Mitä tilaaja voi vaatia virheen vuoksi

Virheestä on ilmoitettava yritykselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun tilaaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §). Palveluksissa ei ole tavarakaupan kahden kuukauden sääntöä, jonka kuluessa ilmoitus on aina ajoissa. Myöhäinenkin ilmoitus riittää, jos yritys on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, jos palvelus ei täytä terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annettuja säännöksiä tai määräyksiä tai jos työn tulos on muuten vaarallinen terveydelle tai omaisuudelle (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §:n 2 momentti).

Virheen perusteella tilaaja voi:

• pidättyä maksamasta osaa hinnasta, mutta ei rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää hänen vaatimuksensa (kuluttajansuojalain 8 luvun 17 §)
• vaatia virheen korjaamista tai työn uusimista ilman lisäkustannuksia (kuluttajansuojalain 8 luvun 18 §)
• vaatia hinnanalennusta, jos korjaus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa (kuluttajansuojalain 8 luvun 19 §:n 1 momentti)
• purkaa sopimuksen jo tehdyltä osin, kun muuta seuraamusta ei voida pitää hänen kannaltaan kohtuullisena (kuluttajansuojalain 8 luvun 19 §:n 3 momentti)
• vaatia vahingonkorvausta (kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §).

Käytännössä korjaus tulee yleensä ensin. Jos yritys tarjoutuu viipymättä korjaamaan virheen omalla kustannuksellaan, tilaaja voi kieltäytyä vain, jos korjauksesta olisi hänelle olennaista haittaa, kustannusriskiä tai muu erityinen syy (kuluttajansuojalain 8 luvun 18 §:n 2 momentti). Hinnanalennus tai purku tulee kyseeseen vasta, kun korjaus ei onnistu tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa.

Välittömän vahingon yritys korvaa virheen vuoksi riippumatta siitä, oliko se huolimaton. Välillisen vahingon, kuten ansionmenetyksen, se korvaa vain huolimattomuudesta (kuluttajansuojalain 8 luvun 20 §).
 

Jos palvelus viivästyy

Jos palveluksen suorittaminen viivästyy, tilaaja voi pidättyä maksamasta viivästystä vastaavaa osaa hinnasta, vaatia sopimuksen täyttämistä, purkaa sopimuksen olennaisen viivästyksen perusteella tai kohtuullisen lisäajan umpeuduttua sekä vaatia vahingonkorvausta.

Jos yritys luovuttaa palveluksen viivästyneenä, tilaajan on ilmoitettava sopimuksen purkamisesta tai vahingonkorvausvaatimuksestaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän sai tiedon palveluksen luovutuksesta. Ilmoitus on käytännössä syytä tehdä viipymättä, esimerkiksi muutaman päivän kuluessa (kuluttajansuojalain 8 luvun 7–11 §).
 

Hinta

Jos hinnasta ei sovittu, tilaaja maksaa kohtuullisen hinnan (kuluttajansuojalain 8 luvun 23 §). Hinta-arvion saa ylittää enintään 15 prosentilla, ellei suuremmasta ylityksestä ole erikseen sovittu, ja arvio tarkoittaa kokonaishintaa. Jos on riitaa siitä, oliko hinta kiinteä, enimmäishinta, arvio vai suuntaa-antava, yrityksen on näytettävä väitteensä toteen (kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §). Jos työtä ei tehdä kiinteään hintaan, tilaaja saa pyytää kirjallisen erittelyn. Jos hän pyytää sitä viipymättä, hänen tarvitsee maksaa vasta erittelyn saatuaan (kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §).

Esimerkki: Korjaamo arvioi korjauksen hinnaksi 600 euroa. Lasku saa olla enintään 690 euroa, ellei tilaaja ole hyväksynyt lisätöitä tai suurempaa hintaa.

Kun sopimus on tehty 31.7.2026 tai myöhemmin, yritys saa periä maksun alustavasta selvityksestä, kuten vianetsinnästä tai kustannusarviosta, vain välttämättömistä kustannuksista ja vain, jos niistä on kerrottu kuluttajalle etukäteen (kuluttajansuojalain 8 luvun 23 §:n 2 momentti, L 573/2026).
 

Tilaajan velvollisuudet

Tilaaja maksaa hinnan, kun yritys sitä vaatii, ei kuitenkaan ennen kuin palvelus on luovutettu ja hän on voinut tarkastaa sen, ellei maksuajasta ole sovittu (kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §). Jos tilaaja peruuttaa palveluksen ennen luovutusta, yrityksellä on oikeus korvaukseen jo tehdystä työstä ja välttämättömistä toimenpiteistä sekä tietyin edellytyksin kohtuulliseen korvaukseen muusta vahingosta (kuluttajansuojalain 8 luvun 26 ja 30 §). Jos tilaaja ei maksa ennen luovutusta maksettavaa osaa, yritys voi keskeyttää työn. Se voi myös periä viivästyskorkoa ja olennaisessa maksuviivästyksessä purkaa sopimuksen (kuluttajansuojalain 8 luvun 27–29 §).

Korjaamolla on oikeus pitää hallussaan oleva korjattu tavara, kunnes saman sopimuksen lasku on maksettu tai siitä on annettu riittävä vakuus (kuluttajansuojalain 8 luvun 31 §).
 

Omaisuusvahingot

Jos korjattava esine tai muu tilaajan tai hänen perheenjäsenensä omaisuus vahingoittuu tai katoaa yrityksen hallinnassa tai valvonnassa, yrityksen on korvattava vahinko, ellei se osoita, ettei vahinko johtunut sen huolimattomuudesta (kuluttajansuojalain 8 luvun 32 §). Esimerkiksi korjaamon pihalta varastettu auto tai remontin aikana tahriintunut sohva voi kuulua yrityksen vastuulle.
 

Uudet korjauspalvelusäännöt vuodelta 2026

Tavaroiden korjauspalveluja tarjoava yritys voi antaa tilaajalle eurooppalaisen korjaustietolomakkeen. Lomakkeen antaminen on vapaaehtoista. Jos lomake annetaan, yritys ei saa muuttaa siinä kerrottuja korjausehtoja 30 päivään, ja jos tilaaja hyväksyy ehdot sinä aikana, yrityksen on tehtävä korjaus niillä ehdoilla (kuluttajansuojalain 8 luvun 36 §).

Tiettyjen kodinkoneiden ja laitteiden, kuten pesukoneiden, jääkaappien ja matkapuhelinten, valmistajalla on lisäksi velvollisuus kuluttajan pyynnöstä korjata tavara kohtuullista maksua vastaan, vaikka virhevastuuta tai takuuta ei enää olisi (kuluttajansuojalain 8 luvun 37 §). Säännökset tulivat voimaan 31.7.2026 (L 573/2026). Valmistajan korjausvelvollisuus koskee 31.7.2026 tai myöhemmin ostettuja tavaroita. Sitä ennen ostetun laitteen osalta asia on tulkinnanvarainen, joten pyydä valmistajalta kirjallinen kanta. Velvollisuus ei koske autoja eikä rakennuksia.
 

Vanhentuminen ja riidan ratkaisu

Hinnanalennus ja vahingonkorvaus vanhenevat kolmessa vuodessa siitä, kun tilaaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, ellei vanhentumista katkaista. Vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 7 ja 10 §). Vanhentuminen katkeaa esimerkiksi yksilöidyllä vaatimuksella yritykselle. Virheilmoitus ja vanhentuminen ovat eri asioita: virheilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa, ja vanhentuminen on katkaistava erikseen, jos asia venyy.

Jos yrityksen kanssa ei päästä sopuun, kuluttajariitalautakunta käsittelee palveluriitoja maksutta ja antaa suosituksen, joka ei ole oikeudellisesti osapuolia sitova. Asian voi viedä myös käräjäoikeuteen.
 

Milloin juristista on hyötyä

Juristista on hyötyä erityisesti remonteissa ja kalliissa korjauksissa, kun yritys kiistää virheen, lasku on selvästi arvioitua suurempi tai työ on jäänyt kesken. Juristi käy läpi tarjouksen, viestit ja valokuvat, arvioi, mitä sopimuksessa luvattiin, ja laskee vaatimukset. Sen jälkeen hän laatii reklamaation tai vaatimuskirjeen, neuvottelee yrityksen kanssa ja vie asian tarvittaessa lautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Jos et ole varma, onko palveluksessa virhe, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Jos palveluksen kanssa on ongelmia, voit pyytää maksuttoman selvityksen kuluttajan oikeuksista. Jos yritys ei suostu vaatimuksiisi, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta.
 

Usein kysyttyä

Koskeeko laki kampaamoa tai hierontaa?

Kuluttajansuojalain 8 luku koskee työtä, joka kohdistuu tavaraan, rakennukseen, rakennelmaan tai kiinteistöön. Kampaamo ja hieronta kohdistuvat ihmiseen, joten 8 luku ei suoraan sovellu. Niissäkin yrityksen on toimittava huolellisesti ja sovitun mukaisesti, ja kuluttajariitalautakunta voi käsitellä riidan.

Tarvitaanko kirjallinen sopimus?

Ei tarvita. Sopimus syntyy myös suullisesti, esimerkiksi puhelimessa. Riidassa sinun on kuitenkin helpompi osoittaa, mitä sovittiin, jos tarjous tai tilaus on kirjallisena.

Saako korjaamo vedota yleisiin ehtoihinsa, joissa vastuu on rajattu?

Ehto, joka heikentää kuluttajan asemaa lakiin verrattuna, on mitätön, jollei laki itse salli toisin sopimista. Yritys ei voi esimerkiksi yleisillä ehdoillaan rajata vastuutaan virheistä tai sallia hinta-arvion ylittämistä 30 prosentilla. Suuremmasta ylityksestä voi sopia vain erikseen ja nimenomaisesti juuri kyseisestä työstä (kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §).

Mitä teen ensimmäiseksi, jos työssä on vikaa?

Ilmoita virheestä yritykselle mahdollisimman pian, mieluiten kirjallisesti, ja kerro, mitä vaadit. Ota valokuvia ja säilytä lasku ja viestit. Anna yritykselle tilaisuus korjata virhe, ellei sinulla ole erityistä syytä kieltäytyä.