» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yrityksen on kerrottava asiakkaalle ainakin viidestä asiasta: lisätöistä, turvallisuutta vaarantavista seikoista, palveluksesta olennaisista tiedoista, siitä, ettei palvelus ilmeisesti ole asiakkaalle järkevä, ja siitä, että palvelus tulee huomattavasti odotettua kalliimmaksi. Jos asiakasta ei tavoiteta tai hän ei anna ohjeita, työ on yleensä keskeytettävä. Jos yritys laiminlyö tiedonanto- tai neuvontavelvollisuutensa, palveluksessa on virhe (kuluttajansuojalain 8 luvun 6, 13 ja 14 §).
Kuluttajapalvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Toimeksisaajan on kuluttajansuojalain nojalla ilmoitettava tilaajalle palveluksen suorittamiseen liittyvistä tarpeellisista ja kuluttajalle merkityksellisistä seikoista.
Säännöt koskevat palveluksia, joissa yritys korjaa, huoltaa tai muuten käsittelee kuluttajan tavaraa, rakennusta tai kiinteistöä.
Lisätyöt ja vaaratilanteet
Ensinnäkin tilaajalle on ilmoitettava mahdollisista lisätöistä. Jos kuluttajapalvelusta suoritettaessa ilmenee tarvetta toimeksiantoon kuulumattomiin lisätöihin, jotka on tarkoituksenmukaista suorittaa samassa yhteydessä, toimeksisaajan on pyydettävä tilaajalta lupa niiden suorittamiseen. Jos toimeksisaaja ei tavoita tilaajaa kohtuullisessa ajassa, lisätyöt saadaan suorittaa vain, jos ne ovat kustannuksiltaan vähäisiä euromäärältään tai suhteessa sovitun palveluksen hintaan tai siitä annettuun hinta-arvioon. Lisätöiden kustannukset eivät kuitenkaan saa johtaa mahdollisesti sovitun enimmäishinnan ylittymiseen. Toimeksisaajan on viipymättä ilmoitettava tilaajalle turvallisuutta vaarantavista seikoista, jos se havaitsee tarvetta toimeksiantoon kuulumattomiin töihin, joita ei voida lykätä aiheuttamatta vaaraa terveydelle tai omaisuudelle (kuluttajansuojalain 8 luvun 6 §).
Vaara ei siis anna oikeutta tehdä lisätyötä kysymättä. Se velvoittaa kertomaan vaarasta heti.
Tiedot palveluksesta
Toimeksisaajan on syytä muistaa, että väärien tietojen antaminen palveluksesta merkitsee palveluksen virhettä. Toimeksisaajan on annettava tilaajalle tieto myös sellaisesta palvelukseen liittyvästä seikasta, josta hänen olisi pitänyt olla selvillä ja josta tilaaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon (kuluttajansuojalain 8 luvun 13 §).
Väärät tiedot ovat virhe silloin, kun niiden voidaan olettaa vaikuttaneen asiakkaan päätökseen. Sama koskee tietoja, jotka yritys antaa vasta työn aikana (kuluttajansuojalain 8 luvun 13 §:n 1 momentti).
Kuluttajariitalautakunta katsoi, ettei renkaat vaihtanut korjaamo ollut menetellyt ammattitaitoisesti ja huolellisesti, koska se ei ollut kertonut asiakkaalle, että alumiinivanteiden kiinnityspultit tulee kiristää uudelleen noin 100 kilometrin ajon jälkeen. Myöhemmin auton vasen etupyörä irtosi ajon aikana ja aiheutti autolle vaurioita. Lautakunta suositti korjaamoa maksamaan asiakkaalle tämän vaatimat 484 euroa eli puolet vahingon korjauskustannuksista (D/970/34/2024, 21.2.2025).
Kun palvelus ei ole järkevä tai tulee kalliiksi
Erityisen tärkeää tilaajan kannalta on, että toimeksisaajan on ilmoitettava hänelle palvelukseen liittyvistä muutoksista. Jos sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen osoittautuu, että palvelus, sen hinta, kohteen arvo ja ominaisuudet tai muut erityiset seikat huomioon ottaen ilmeisesti ei olisi tilaajan kannalta tarkoituksenmukainen, toimeksisaajan on viipymättä ilmoitettava siitä tilaajalle. Ilmoitusvelvollisuus siis syntyy, jos palvelus olisi tilaajan kannalta ilmeisen epätarkoituksenmukainen. Konkreettisena esimerkkinä tällaisesta tilanteesta on korjattavaksi tuodun esineen sellainen huonokuntoisuus, jonka johdosta korjauskustannukset olisivat epäsuhteessa esineen arvoon. Tilaajalle on ilmoitettava myös siitä, että palvelus ei todennäköisesti tulisi onnistumaan. Toimeksisaajan on ilmoitettava tilaajalle myös, jos palvelus ilmeisesti tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin tilaaja on kohtuudella voinut odottaa. Arvioinnissa otetaan huomioon kyseisten palveluiden yleinen hintataso ja osapuolten välinen sopimus.
Mittapuuna on huolellinen ammattilainen. Ilmoitus tarvitaan, kun hänen olisi pitänyt huomata, että palvelusta ei todennäköisesti kannata tehdä. Ilmoitus tarvitaan myös, jos käsittely voi vahingoittaa kohdetta, esimerkiksi jos pestävä tekstiili ei kestä sitä (HE 360/1992).
Huomattavasti arvioitua kalliimmaksi tuleminen koskee myös summittaisia hintatietoja. Lain esitöiden mukaan pelkkä summittaisen hintatiedon 15 prosentin ylittäminen ei kuitenkaan vielä edellytä yhteydenottoa tilaajaan (HE 360/1992). Jos yritys on antanut varsinaisen hinta-arvion, lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 prosentilla, elleivät osapuolet erikseen sovi suuremmasta ylityksestä (kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §).
Esimerkki: Viet vanhan auton korjaamolle. Korjaus on tulossa maksamaan noin 2 000 euroa, mutta auto on arvoltaan noin 1 500 euroa. Korjaamon on kerrottava tästä viipymättä, jotta voit päättää, kannattaako autoa korjata.
Kuluttajariitalautakunta katsoi, että korjaamon olisi pitänyt ilmoittaa vanhan auton omistajalle korjaukseen tarvittavasta työajasta, siitä aiheutuvista työkustannuksista sekä kustannusten suhteesta auton arvoon. Korjauskustannukset olivat noin neljännes auton arvosta, eikä korjaamo ollut antanut kustannusarviota. Koska korjaamo ei pystynyt näyttämään ilmoittaneensa asiakkaalle kustannuksista työn tilaamisen yhteydessä tai työn edetessä, lautakunta katsoi korjaamon menetelleen tältä osin virheellisesti ja suositti 500 euron hinnanalennusta (D/1545/34/2012, täysistuntopäätös 5.3.2014).
Toisessa tapauksessa pihatöiden kestoksi oli ilmoitettu suuntaa-antavasti noin kaksi työpäivää, mutta lopullinen lasku oli 8 117,50 euroa. Työhön kului huomattavasti arvioitua enemmän aikaa, eikä yritys näyttänyt ilmoittaneensa tilaajalle hintatiedon ylittymisestä työn aikana. Lautakunta katsoi tämän virheeksi. Koska myös työn laadussa oli puutteita, lautakunta suositti yritystä maksamaan 2 000 euroa hinnanalennuksena ja 500 euroa vahingonkorvauksena (D/5044/37/2023, 23.2.2026).
Jos asiakasta ei tavoiteta
Toimeksisaajan on keskeytettävä palveluksen suorittaminen, jollei hän tavoita tilaajaa kohtuullisessa ajassa tai tilaaja ei anna tarvittavia ohjeita. Toimeksisaaja saa kuitenkin jatkaa suoritusta, jos hänellä on erityistä syytä olettaa, että tilaaja kuitenkin haluaa palveluksen suoritettavaksi. Edellä mainittujen ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönti merkitsee palveluksen virhettä (kuluttajansuojalain 8 luvun 14 §).
Lain esitöissä esimerkkinä jatkamisesta on pakastimen korjaus, jonka keskeyttäminen sulattaisi pakasteet. Toinen esimerkki on autokorjaamo, joka tietää asiakkaan lähtevän autolla lomamatkalle (HE 360/1992).
Kun asiakas on saanut tiedon
Jos yritys on kertonut, että korjaus ei ehkä kannata, ja asiakas haluaa sen silti, asiakas ei voi myöhemmin vedota siihen, että neuvontaa ei annettu. Kuluttajariitalautakunta katsoi, ettei korjaamon työssä ollut virhettä, kun korjaamo oli suositellut moottorin vaihtoa ja kuluttaja päätti silti korjauttaa vanhan moottorin (D/2454/34/2025, 2.3.2026). Työ on silti tehtävä ammattitaitoisesti, ja muusta virheestä yritys vastaa normaalisti.
Asiakkaan suostumus ei auta yritystä, jos se perustui yrityksen väärään tai puutteelliseen tietoon. Lautakunnan tapauksessa korjaamo asensi uuden osan auton lisälämmittimeen, vaikka laite ei ollut korjattavissa. Korjaamo sai veloittaa vain vianetsinnän (KRIL 236/34/05, 9.7.2007).
Mitä ilmoitusvelvollisuus ei kata?
Korkeimman oikeuden ratkaisussa tapetointiyritys ei ollut ennakkoperintärekisterissä, joten asiakas menetti kotitalousvähennyksen. Korkein oikeus katsoi, että tällainen verotukseen liittyvä seikka ei kuulunut kuluttajansuojalain 8 luvun 13 ja 14 §:n piiriin. Yritys joutui silti korvaamaan osan vahingosta, koska se rikkoi sopimusneuvotteluissa velvollisuuttaan ottaa toisen osapuolen edut huomioon (KKO 2008:91). Yleiset sopimusoikeuden periaatteet voivat siis suojata asiakasta silloinkin, kun kuluttajansuojalain säännös ei sovellu.
Mitä laiminlyönnistä seuraa?
Laiminlyönti on palveluksen virhe. Seuraamus on yleensä hinnanalennus tai vahingonkorvaus. Hinnanalennusta laskettaessa yritys saa yleensä veloittaa tavanomaisesti siihen asti, kun ilmoitusvelvollisuus syntyi (HE 360/1992). Jos ilmoitus olisi pysäyttänyt kannattamattoman korjauksen, hyvitys voi siis kattaa suuren osan laskusta.
Virheestä on ilmoitettava yritykselle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt se havaita (kuluttajansuojalain 8 luvun 16 §). Hinnanalennus- ja korvaussaatava vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita, ja vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (velan vanhentumisesta annetun lain 7 §).
Näyttö
Yrityksen on näytettävä, että se on tehnyt työn ammattitaitoisesti ja huolellisesti (kuluttajansuojalain 8 luvun 12 §). Jos riidellään siitä, kerrottiinko asiakkaalle olennainen asia, yrityksen näyttö ilmoituksesta on usein ratkaiseva. Edellä kuvatussa vanhan auton tapauksessa korjaamo menetti osan laskustaan, koska se ei pystynyt osoittamaan ilmoittaneensa.
Säilytä silti tarjous, työtilaus, viestit ja lasku. Kirjaa ylös puhelut: milloin soitettiin ja mitä sanottiin.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, kun lasku on paljon odotettua suurempi, korjaus osoittautui turhaksi tai yritys väittää kertoneensa asiasta suullisesti. Juristi käy läpi tarjouksen, viestit ja laskun ja arvioi, mitä yrityksen olisi pitänyt kertoa ja milloin. Hän laskee hinnanalennuksen tai korvauksen määrän, laatii vaatimuskirjeen ja neuvottelee sovinnosta. Jos et ole varma, olisiko yrityksen pitänyt kertoa asiasta, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Jos yritys ei kertonut sinulle asiasta, josta sen olisi pitänyt ilmoittaa, voit pyytää maksuttoman selvityksen toimeksisaajan ilmoitusvelvollisuudesta. Jos yritys kiistää laiminlyönnin, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
