- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Erilaisissa tilanteissa saattaa syntyä erimielisyyksiä koskien lapsen huoltoa, asumista tai tapaamista. Näin saattaa olla esimerkiksi lapsen vanhempien muuttaessa erilleen. Jos toinen vanhemmista syyllistyy lapsen omavaltaiseen huostaanottoon, on se kuitenkin rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, eli teosta voidaan rangaista, jos lapsi on nuorempi kuin kuusitoista vuotta ja lapsen vanhempi, kasvatusvanhempi, huoltaja tai joku muu hänelle läheinen henkilö ottaa lapsen huostaansa omavaltaisesti. Teko täyttyy myös, jos lapsi otetaan jonkun edellä mainitun henkilöistä huostaan. Huostaan ottamisen tulee kummassakin tapauksessa tapahtua sellaiselta henkilöltä, jonka huostassa lapsi on. Lapsen omavaltaiseen huostaanottoon syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeuteen. Tekoa ei tuomita lapsen omavaltaisena huostaanottona, jos se on rangaistava rikoslain sääntelemänä lapsikaappauksena. Omavaltainen huostaanotto poikkeaa siitä, mitä huostaanotolla tavallisesti tarkoitetaan.
Artikkelin aikana perehdytään tarkemmin muun muassa omavaltaisen huostaanoton sisältöön ja sen lapsikaappaukseen liittyviin yhteyksiin.
Omavaltaista huostaanottoa koskevan sääntelyn tarkoitus ja sisältö
Käytännössä katsoen lapsen omavaltainen huostaanotto saattaa ilmetä esimerkiksi tilanteena, jossa toinen lapsen vanhempi ottaa lapsen itselleen silloin, kun hän ei ole siihen oikeutettu tai pitää lasta itsellään yli sen ajan, josta on sovittu vanhempien kesken. Lapsen omavaltaista huostaanottoa koskevan sääntelyn tarkoituksena pidetään lapsen suojaamista niin, että hänen tosiasiallinen huoltosuhteensa jatkuu ilman oikeudettomia muutoksia. Lapsen omavaltaista huostaanottoa koskevan sääntelyn voidaan yleisesti ottaen tulkita kohdistuvan nimenomaan sellaisiin henkilöihin, jotka kuuluvat jollain tavalla lapsen lähipiiriin. Lapsen vanhempina tarkoitetaan sääntelyn yhteydessä sekä biologisia että ottovanhempia. Huoltaja puolestaan määritetään sen mukaan, mitä asiasta säännellään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sääntelyn ilmaisemilla muilla henkilöillä tarkoitetaan esimerkiksi lapsen isovanhempia, vaikka sukulaissuhdetta ei sinänsä ole pidetty vaatimuksena tunnusmerkistön täyttymiselle. Huomio on kohdistettu enemminkin siihen, millainen lapsen ja kyseisen henkilön välinen suhde tosiasiallisesti on ja mikä merkitys sillä on lapsen näkökulmasta tarkasteltuna.
Jotta rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, vaaditaan myös sitä, että lapsi jollain tapaa siirtyy huostasta toiseen, eli se henkilö, jonka huostassa lapsi on ollut, ei kykene enää määräämään lapsen olinpaikasta. Vierailun tai muun lyhytaikaisen huolenpidon ei katsota täyttävän sanottua vaatimusta. Jos lapsi viettää sovitun mukaisesti viikonlopun toisen vanhemman luona, ei kyse ole vielä vanhemman huostassaolosta. Näin ollen omavaltaisesta huostaanotosta ei ole kyse, jos se vanhempi, jonka luona lapsi tuolloin asuu, hakee lapsen takaisin itselleen kesken viikonlopun. Vierailun ajallisella kestolla voi näin ollen olla merkitystä sille, voidaanko tilannetta ja toisen vanhemman tekoa pitää omavaltaisena huostaanottona.
Jos lapsi on vieraillut toisen vanhempansa luona esimerkiksi useamman viikon ja niin, että tosiasiallinen huoltosuhde on päässyt syntymään, syyllistyy toinen vanhempi omavaltaiseen huostaanottoon hakemalla lapsen pois sovitun vastaisesti. Toisaalta, jos kyse on 12 vuotta täyttäneestä lapsesta, joka haluaa itse muuttaa tai jäädä sen vanhemman luokse, jolla on häneen ainoastaan tapaamisoikeus, ei kyse ole yleisen kannan mukaan omavaltaisesta huostaanotosta, jos tapaamiseen oikeutettu vanhempi sallii lapsen jäämisen luokseen.
Omavaltaisen huostaanoton ja lapsikaappauksen yhteys
Myös lapsikaappaus määritellään Suomen lainsäädännössä rangaistavaksi teoksi. Lapsikaappausta on tekona kuvailtu paikoin rikokseksi, jonka sääntelyssä huomioidaan tarvittaessa myös lapsen omavaltaisen huostaanoton kansainväliset liittymät. Lapsikaappauksen rangaistavuudella voidaan katsoa olevan periaatteessa samankaltaiset tavoitteet kuin omavaltaisen huostaanoton rangaistavaksi säätämisellä, kun pyrkimyksenä on, ettei lapsen tosiasiallinen huoltosuhde pääse rikkoutumaan. Tällä tavoin tavoitellaan myös niiden haitallisten seurausten välttämistä, joita lapselle lapsikaappauksesta katsotaan väistämättä koituvan. Huomioitaviksi asioiksi tekoon syyllistymisen arvioinnin yhteydessä tulevat näin ollen lapsen ikä, tekijäpiiri ja se, onko teko ollut omavaltainen.
Lapsen omavaltaisen huostaanoton tunnusmerkistö toimii myös lapsikaappauksen sääntelyn pohjana, mutta lapsikaappauksen sääntelyn myötä siihen lisätään joitakin elementtejä. Henkilön katsotaan näin ollen syyllistyvän lapsikaappaukseen silloin, kun hän lapsen omavaltaisen huostaanoton yhteydessä vie lapsen pois asuinvaltiostaan tai jättää palauttamatta hänet sinne, loukaten lapsen huoltoa koskevia oikeuksia silloin, kun lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli tai olisi käytetty tosiasiallisesti poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä. Lapsikaappaukseen syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen. Huoltoa koskevien oikeuksien on katsottu voivan perustua myös esimerkiksi väliaikaiseen ratkaisuun lapsen huollosta.
Lapsen lainmukaisena pidettävää huoltosuhdetta pyritään suojaamaan siitä huolimatta, onko lapsen asuinvaltio Suomi vai jokin muu valtio. Jos toisella huoltajalla on itsenäinen oikeus päättää lapsen asuinpaikasta, ei hän voi syyllistyä lapsikaappaukseen. Lapsikaappauksen toteutumiseen liittyvän arvioinnin osalta on huomionarvoista, ettei lapsen tahdolla tai suostumuksella ole periaatteessa merkitystä sen osalta täyttyvätkö rikoksen tarkoittamat edellytykset. Näin ollen sääntely eroaa jossain määrin artikkelin aikana esitellystä omavaltaisesta huostaanotosta. Lapsikaappausta on yleensä pidetty kansainvälisten liityntöjensä vuoksi omavaltaista huostaanottoa vakavampana rikoksena.
Oli kyse omavaltaisesta huostaanotosta tai lapsikaappauksesta, on tavoitteena saada lainmukainen tilanne palautettua mahdollisimman tehokkaasti ja lapsen edun mukaisesti. Huostaanotto voidaan suorittaa vain lain sääntelemin perustein ja tavoin ja myös lastensuojelu tulee lähtökohtaisesti järjestettäväksi erikseen määritellyin edellytyksin. Omavaltainen huostaanotto on näin ollen erotettava lainmukaisesta huostaanotosta, johon lapsen läheiset henkilöt eivät voi omavaltaisesti ryhtyä. Jos ilmenee syy arvioida lastensuojelun tarvetta, voi kyseeseen tulla lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Lastensuojeluilmoituksesta kerrotaan tarkemmin esimerkiksi artikkelissa ”Lastensuojeluilmoitus”.
Lyhyesti vapaudenriistoon syyllistymisestä
Tilanteesta riippuen voi olla mahdollista, että lapsikaappaukseen syyllistynyt henkilö tuomitaan rangaistukseen myös vapaudenriistosta, jos myös sen tunnusmerkistön voidaan katsoa täyttyneen. Vapaudenriiston tapahtumista arvioitaessa merkitystä annetaan lapsikaappauksesta poiketen jälleen lapsen tahdolle. Jos 12 vuotta täyttänyt tai riittävän kehittynyt nuorempi lapsi antaa suostumuksensa siihen, että hänen asuinpaikkansa muuttuu tai haluaa itse asuinpaikkansa muuttuvan, ei kyse ole vapaudenriistosta. Vapaudenriisto voi tulla kyseeseen muun muassa silloin, jos lapsi on vielä niin pieni, ettei suostumuksesta puhuminen ole mahdollista.
Omavaltaisen huostaanoton osalta vielä epäselviksi jääneiden kysymysten suhteen saattaa olla suositeltavaa keskustella asiantuntevan lakimiehen kanssa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Omavaltainen huostaanotto on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko.
- Omavaltaisen huostaanoton arvioinnin yhteydessä voi tulla tarkasteltavaksi myös syyllistyminen lapsikaappaukseen tai vapaudenriistoon.
Varoitukset
- Omavaltaiseen huostaanottoon syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkorangaistukseen tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa