- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lastensuojelun yhteydessä usein tarkasteltavaksi tulevalla sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräykseen perustuen sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä huolehtimista kodin ulkopuolella. Sijaishuollon suhteen on voitu erotella erilaisia järjestämismuotoja, minkä lisäksi lain tasolla on pyritty sääntelemään myös muun muassa lapsen asemaa sijaishuollossa. Sijaishuollon tarkoituksena on pidetty lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamista, jolloin merkitystä on annettu erityisesti lapsen yksilöllisille tarpeille ja omille toiveille. Sijaishuoltoon sijoittamisen on katsottu kohdistuvan pelkästään sellaisiin lapsiin, jotka on huostaanotettu sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdonvaltaisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden toimesta. Näin ollen on pidetty tarpeellisena erottaa sijaishuolto lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle esimerkiksi avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona.
Artikkelin aikana pyritään luomaan selkeä kuva siitä, mitä sijaishuolto ja sen järjestäminen pitävät sisällään, millainen lapsen asema on sijaishuollossa ja minkälaisia seikkoja saattaa sijaishuollon osalta olla hyödyllistä huomioida.
Lapsen sijaishuollon järjestämistavat
Sijaishuolto voidaan järjestää tilanteesta riippuen monella eri tavalla. Esimerkkeinä voidaan mainita sijaishuollon järjestäminen perhehoitona tai laitoshuoltona. On kuitenkin huomionarvoista, että sijaishuollon järjestäminen on mahdollista myös muulla sellaisella tavalla, jossa lapsen tarpeiden edellyttämät vaatimukset ymmärretään. Valmisteltaessa lapsen kotiin paluuta kodin ulkopuolisesta sijoituksesta, on lapsi mahdollista sijoittaa väliaikaisesti, kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi, hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vanhempansa tai muun huoltajansa luokse. Mainittu voidaan tehdä myös, jos se on lapsen edun vuoksi perusteltua muusta syystä. Lapsi on mahdollista sijoittaa myös vankeusrangaistusta suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vankilan perheosastolle. Sijoittaminen voidaan tällöin tehdä enintään siihen saakka, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen. Sijoitus perheosastolla voi kuitenkin jatkua alle kolmevuotiaan lapsen tapauksessa lapsen edun sitä välttämättä vaatiessa. Jos sijaishuollon järjestäminen ei lapsen edun mukaisesti, riittävien tukivoimien avulla, ole mahdollista perhehoidossa tai muualla, järjestetään lapselle laitoshuoltoa. Sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset katsotaan osoitettavan sille kunnalle, jossa lapsen sijaishuollon tarve on syntynyt.
Miten sijaishuollon paikka valitaan?
Valittaessa sijaishuollon paikkaa, on pidetty huomionarvoisena erityisesti huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin keskittymistä. Merkittävänä on valintaa tehtäessä nähty myös lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja hoidon jatkuvuuden mahdollistuminen. Sijaishuollon paikan valinnan suhteen voivat tapauskohtaisesti tulla huomioitaviksi myös mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
Sijoittamisen tekevän kunnan on katsottu olevan vastuussa siitä, että lapsen sijaishuoltopaikan voidaan katsoa vastaavan lapsen tarpeisiin. Kun lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, tulee hänen terveydentilansa tutkia, jos tutkiminen ei ole ollut mahdollista jo aikaisemmin. Tutkiminen voi ajankohtaistua myös, jos lapsen hoidon järjestämiseksi sijaishuollon aikana ei ole muusta syystä riittävästi tietoja. Jotta lapsen huollon jatkuvuus voidaan turvata, vaaditaan eri tahojen välistä yhteistyötä. Näin ollen sijaishuoltopaikan edustajan, lapsen vanhempien ja huoltajien sekä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tulee tehdä yhteistyötä lapsen asioista huolehtivan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän kanssa. Sijoituspaikan etäisyys ei saa sijaishuollossa muodostua esteeksi lapselle läheisiin henkilöihin kohdistuvan yhteydenpidon osalta.
Millainen lapsen asema on sijaishuollossa?
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on velvollinen huolehtimaan siitä, että sijaishuollossa oleva lapsi saa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla selvityksen huostaanotostaan ja niistä toimista, joihin asiassa on jo ryhdytty tai joihin asiassa aiotaan ryhtyä. Lapsella on näin ollen tietynlainen tiedonsaantioikeus. Lapselle tulee järjestää lisäksi mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijää, joka vastaa hänen asioistaan. Tapaamismahdollisuus voidaan kohdistaa myös muuhun lastensuojelun työntekijään ja joka tapauksessa lapsen tulee tällöin saada tavata henkilöä muiden läsnä olematta niin, että hän voi keskustella sekä itseensä että sijaishuollon toteuttamiseen liittyvistä asioista. Tapaamis- ja keskustelumahdollisuus tulee järjestää asiakassuunnitelmaan yksityiskohtaisemmin kirjattavalla, riittävällä, tavalla.
Jotta lapsen kehityksen kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet voidaan sijaishuollossa turvata, tulee lapsella olla oikeus vanhempiensa, sisarustensa ja muiden hänelle läheisten henkilöiden tapaamiseen. Lapsen tulee näin ollen voida vastaanottaa vieraita ja vierailla myös itse sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Lisäksi lapsen tulee voida pitää yhteyttä muihin ihmisiin puhelinta käyttämällä tai kirjeitä taikka niihin rinnastettavissa olevia luottamuksellisia viestejä tai lähetyksiä vastaanottamalla. Sijaishuoltopaikan tulee tukea ja edistää lapsen yhteydenpitoa vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin. Sama velvollisuus koskee myös sosiaalihuollosta vastaavaa toimielintä.
Voidaanko lapselle taattavaa oikeutta yhteydenpitoon rajoittaa sijaishuollossa?
Lapsen osalta sijaishuollossa on voitu asettaan tarpeen tullen joitakin rajoituksia. Esimerkkinä voidaan mainita vanhempiin tai muihin läheisiin henkilöihin kohdistuvan yhteydenpidon rajoittaminen. Yhteydenpitoa voidaan rajoitta, jos siitä ei ole ollut mahdollista sopia asiakassuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin lapsen ja hänen vanhempiensa tai hänelle läheisten henkilöiden kanssa. Yhteydenpidon rajoittaminen voi toisaalta olla tarpeen myös, jos sen katsotaan vaarantavan lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamista ja rajoittamista voidaan pitää välttämättömänä lapsen hoidon ja kasvatuksen osalta. Yhteydenpidon rajoittamista pidetään tarpeellisena myös, jos yhteydenpidosta katsotaan olevan vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle tai jos rajoittaminen on välttämätöntä tiettyjen muiden henkilöiden turvallisuuden vuoksi. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa, voidaan rajoitus tehdä myös sen pohjalta. Myös alle 12 -vuotiaan lapsen tahdonilmaisu voidaan ottaa huomioon, jos hänen ilmaisunsa katsotaan iästä huolimatta sen verran kehittyneeksi. Yhteydenpidon, kuten myös muiden seikkojen, rajoittamista säännellään lastensuojelulaissa yksityiskohtaisesti.
Artikkelin aikana on luotu suppea katsaus lapsen sijaishuoltoon liittyviin seikkoihin. Epäselviksi jääneiden asioiden osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Sijaishuollossa lapsen hoito ja kasvatus järjestetään kodin ulkopuolella.
- Sijaishuollon järjestämisen osalta voidaan punnita keskenään useita erilaisia vaihtoehtoja.
Varoitukset
- Lapsen asema tulee turvata sijaishuollon aikana, mutta lain säännöksin on määritelty myös tilanteita, joissa lapsen oikeuksiin liittyen voidaan esittää joitakin rajoituksia.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa