- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun lapsi on sijaishuollossa, voidaan hänen oikeuttaan pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin rajoittaa. Tässä artikkelissa tutustutaan yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen sisältöön ja päätöksestä valittamiseen.
Miten yhteydenpitoa rajoitetaan?
Yhteydenpitoa on mahdollista rajoittaa tilanteesta riippuen eri tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita tapaamisoikeuden rajoittaminen, yhteydenpidon rajoittaminen tai lapsen olinpaikan ilmoittamatta jättäminen vanhemmille tai huoltajille.
Milloin yhteydenpitoa voidaan rajoittaa?
Lähtökohtaisesti huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten lapsen yhteydenpito vanhempien ja muiden läheisten kanssa toteutetaan. Käytännössä asiasta joudutaan usein sopimaan jo ennen asiakassuunnitelman laatimista ja yhteydenpidosta voidaan myöhemmin sopia suunnitelmasta poikkeavalla tavalla.
On kuitenkin tilanteita, joissa yhteydenpidon määrästä tai toteuttamistavasta syntyy erimielisyyksiä. Tällöin yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös. Tällöin tulee kuitenkin jonkin alla mainituista edellytyksistä täyttyä:
- yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä
- yhteydenpidosta on vaaraa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle
- rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; tai
- 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös alle 12-vuotiasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtonsa voidaan ottaa huomioon.
Lisäksi yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain siinä määrin, kuin se on tarkoituksenmukaista. Päätöksen on oltava kirjallinen ja tehtävä enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Päätöksessä tulee myös mainita rajoituksen syy, henkilöt, joihin se kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan ja kuinka pitkäksi aikaa.
Kuka tekee yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen?
Päätöksen yhteydenpidon rajoittamisesta tekee joko johtava viranhaltija, hänen määräämänsä viranhaltija tai kiireellisissä sijoituksissa ja muissa kiireellisissä tilanteissa sosiaalityöntekijän ammatillisen kelpoisuuden omaava viranhaltija. Enintään 30 vuorokautta kestävästä rajoittamisesta voi päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja.
Voiko päätöksestä valittaa?
Päätös yhteydenpidon rajoittamisesta on muutoksenhakukelpoinen ja muutosta siihen voi hakea hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus on sekä 12 vuotta täyttäneellä lapsella, että lapsen vanhemmalla, huoltajalla ja muulla henkilöllä, jonka yhteydenpitoa päätöksellä on rajoitettu.
Kysy lisää asiantuntevilta lakimiehiltämme!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yhteydenpidon rajoittamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
- Ohjeet valituksen laatimiseen löytyvät päätökseen liitetystä asiakirjasta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa