- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Huostaanotolla tarkoitetaan vakavaa lastensuojelun toimenpidettä, jossa lapsi otetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan. Huostaanoton jälkeen lapselle järjestetään sijaishuolto. Tässä artikkelissa käsitellään huostaanoton jälkeen tapahtuvaa lapsen ottamista sijaishuoltoon.
Edellytykset sijaishuoltoon ottamiselle
Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon toimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lapsi on otettava huostaan, jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, taikka lapsi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.
Arvioitaessa sijaishuollon tarpeellisuutta huomioon otetaan muun muassa lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuus saada ymmärrystä ja hellyyttä, itsenäistyminen ja kasvaminen vastuullisuuteen sekä kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito. Kun nämä edellytykset täyttyvät, voidaan harkita huostaanottoa.
Päätös sijaishuoltoon ottamisesta
Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista, päätöksen huostaanotosta tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Tämä johtava viranhaltija tekee päätöksen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian.
Mikäli huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan hakemuksesta. Tämänkin asian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Sijaishuollon järjestäminen
Huostaanoton jälkeen lapsi siirretään sijaishuoltoon, joka voidaan järjestää joko perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.
Sijaishuoltopaikkaa valittaessa huomiota kiinnitetään etenkin huostaanoton perusteisiin, lapsen tarpeisiin, sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen sekä hoidon jatkuvuuteen. Mahdollisuuksien mukaan huomioon otetaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Laitoshuolto on kuitenkin viimesijainen sijaishuollon vaihtoehto. Se tulee kyseeseen ainoastaan, jos lapsen huoltoa ei voida lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla järjestää perhehoidossa tai muualla.
Poikkeuksellisesti lapsi voidaan sijoittaa enintään kuuden kuukauden ajaksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi.
Sijaishuollon aikana
Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä lapsen, vanhempien, huoltajien sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Mikäli sinulla jäi kysyttävää, älä epäröi kääntyä lakimiestemme puoleen. He auttavat mielellään!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa