» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos työtodistuksessa on virheellisiä tietoja, siitä puuttuu pyytämiäsi tietoja tai siihen on merkitty tietoja, joita et pyytänyt, voit vaatia työnantajalta uuden, lainmukaisen todistuksen. Pyydä korjausta kirjallisesti ja yksilöi virhe. Jos työnantaja ei korjaa todistusta, voit kääntyä työsuojeluviranomaisen puoleen, ja työnantaja voidaan tuomita sakkoon. Jos virhe aiheuttaa sinulle taloudellista vahinkoa, esimerkiksi viivästyttää uuden työn saamista, työnantaja voi joutua korvaamaan sen, jos se on toiminut tahallaan tai huolimattomasti (työsopimuslain 6 luvun 7 § ja 12 luvun 1 §). Korvausta kannattaa vaatia ajoissa, sillä työsopimuslaissa säädetään työsuhteen päättymiseen liittyvästä kahden vuoden kanneajasta. Sen soveltuminen vasta myöhemmin syntyvään vahingonkorvaussaatavaan on kuitenkin tulkinnanvaraista.
Mitä työtodistuksessa pitää olla?
Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus saada pyynnöstään kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Nimenomaisesta pyynnöstä todistukseen merkitään lisäksi päättymisen syy sekä arvio työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi (6 luvun 7 §). Työtodistus on annettava, jos sitä pyydetään kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työnantajan on annettava todistus myöhemminkin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta hankaluutta. Arviota työtaidosta ja käytöksestä on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tämä artikkeli keskittyy siihen, mitä tehdä, kun saamasi todistus on väärä.
Milloin todistus on virheellinen tai puutteellinen?
Todistus ei ole lain mukainen esimerkiksi, kun:
- työsuhteen alkamis- tai päättymispäivä on väärin tai puuttuu
- työtehtävät on kuvattu väärin tai niin suppeasti, ettei todistuksesta selviä, mitä työtä teit
- siihen on merkitty päättymisen syy tai arvio, vaikka et pyytänyt niitä
- siitä puuttuu päättymisen syy tai arvio, jonka nimenomaisesti pyysit
- siinä on vihjailevia ilmauksia, outoja merkintöjä tai muotoiluja, joista lukija voisi päätellä jotain muuta kuin mitä todistuksessa sanotaan.
Viimeinen kohta perustuu siihen, että todistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Todistukseen ei myöskään kuulu tietoja, joita laki ei siihen edellytä, kuten sairauspoissaolot.
Pelkkä kirjoitusvirhe nimessä tai päivämäärässä on myös virhe, jos se antaa väärän kuvan työhistoriastasi. Pienikin virhe kannattaa korjata heti, koska uusi työnantaja voi verrata todistusta CV:hen.
Arvio työtaidosta: mitä voi riitauttaa ja mitä ei
Arvio työtaidosta ja käytöksestä on työnantajan arvio. Et voi sanella sen sisältöä.
Rajanveto kulkee tosiasioiden ja mielipiteen välillä:
- Tosiasiavirhe korjataan. Jos arviossa on väärä tehtävänimike, tapahtuma, jota ei ollut, tai väite, joka ei pidä paikkaansa, voit vaatia korjausta.
- Työnantajan perusteltua arviota työtaidostasi ja käytöksestäsi et voi vaatia muutettavaksi vain siksi, että pidät sitä liian kriittisenä. Arvion on kuitenkin perustuttava tosiasioihin, eikä se saa sisältää virheellisiä tietoja. Voit myös pyytää suppean työtodistuksen, jossa arviota ei ole. Laissa päättymisen syy ja arvio mainitaan samassa virkkeessä. Voit pyytää todistukseen myös vain toisen näistä tiedoista, esimerkiksi arvion työtaidostasi ja käytöksestäsi ilman työsuhteen päättymisen syytä. Kerro pyynnössä selvästi, mitä tietoja haluat todistukseen.
- Piilotettu viesti ei ole sallittu. Arviota ei saa muotoilla niin, että se sisältää vihjeitä tai rivien välistä luettavaa kielteistä viestiä.
Miten korjattua todistusta pyydetään?
Pyydä korjattua todistusta kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, jotta pyynnön päivämäärä jää talteen. Kerro täsmällisesti, mikä on väärin tai puuttuu ja mitä haluat todistukseen merkittävän. Liitä mukaan näyttö, kuten työsopimus, palkkalaskelmat tai tehtävänkuvaus. Pyydä kokonaan uutta todistusta, jos virheitä on useita. Silloin vanhaa ja uutta ei tarvitse esittää rinnakkain.
Pyynnön voi muotoilla esimerkiksi näin:
"Sain työtodistuksen [päivämäärä]. Todistuksessa työsuhteeni kesto on merkitty [väärä aika], vaikka työsuhde kesti [oikea aika], mikä näkyy liitteenä olevasta työsopimuksesta. Lisäksi todistukseen on merkitty päättymisen syy, vaikka en pyytänyt sitä. Pyydän uutta todistusta, jossa kesto on oikein eikä päättymisen syytä mainita. Pyydän todistusta [päivämäärä] mennessä."
Laissa ei säädetä tarkkaa määräaikaa korjatun todistuksen antamiselle. Kahden viikon määräaika on yleensä kohtuullinen.
Entä jos työnantaja ei korjaa todistusta?
Muistuta työnantajaa kirjallisesti ja anna uusi määräaika. Jos korjausta ei tule, käänny työsuojeluviranomaisen puoleen. Se valvoo työsopimuslain noudattamista, ja siltä voi pyytää neuvoa tai tehdä valvontapyynnön (13 luvun 12 §). Työnantaja tai sen edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työtodistusta koskevia säännöksiä, voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon (13 luvun 11 §).
Jos työnantaja ei anna työtodistusta tai kieltäytyy korjaamasta sen lainvastaisia tietoja, työntekijä voi vaatia tuomioistuimessa työnantajan velvoittamista antamaan lain mukaisen todistuksen. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi määrätä työnantajaa antamaan työntekijän haluamaa tietynsisältöistä arviota tämän työtaidosta ja käytöksestä. Arvion tosiasiavirheistä voi vaatia oikaisua, ja virheestä aiheutuneesta vahingosta voi syntyä korvausvastuu. Juristi voi avustaa sinua työsuhdetta koskevassa riidassa.
Sakko ja vahingonkorvaus ovat eri asioita. Sakko on rangaistus lain rikkomisesta, eikä sitä makseta sinulle. Omasta vahingostasi saat korvauksen vain, jos vaadit sitä itse.
Jos olet työnantaja, korjaa todistus nopeasti ja anna kokonaan uusi asiakirja. Säilytä jäljennös annetusta todistuksesta. Jos työntekijä kiistää arvion, voit tarjota suppeaa todistusta, mutta tosiasiavirheet on korjattava.
Voiko virheellisestä todistuksesta saada korvausta?
Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava siten aiheuttamansa vahinko (12 luvun 1 §). Korvaus edellyttää, että:
- työnantaja on toiminut tahallaan tai huolimattomasti
- sinulle on syntynyt todellista vahinkoa, esimerkiksi ansionmenetystä tai kuluja
- vahinko johtuu juuri virheellisestä tai puuttuvasta todistuksesta.
Syy-yhteyden näyttäminen on usein vaikeinta. Sinun on pystyttävä osoittamaan, että olisit saanut työpaikan tai voinut aloittaa työn aiemmin, jos todistus olisi ollut kunnossa. Oma kertomus ei yleensä riitä. Paras näyttö on rekrytoijan kirjallinen viesti, jossa todistus mainitaan syynä päätökseen tai viivästykseen. Säilytä siksi työhakemukset, rekrytoijien viestit, korjauspyynnöt ja työnantajan vastaukset. Voit pyytää juristilta maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö näyttösi korvauksen vaatimiseen.
Korvattava vahinko muodostuu yleensä menetetystä palkkatulosta. Jos esimerkiksi uusi työ, jonka kuukausipalkka olisi ollut 3 000 euroa, alkoi kaksi kuukautta myöhässä todistuksen vuoksi, vaatimus voisi olla noin 6 000 euroa, josta vähennetään samalta ajalta saamasi muut tulot. Pelkkä harmi tai mielipaha ei yleensä riitä korvaukseen.
Kauanko korvausta voi vaatia?
Työsopimuslain mukaiset saatavat, myös vahingonkorvaussaatavat, vanhentuvat pääsääntöisesti viidessä vuodessa saatavan erääntymisestä. Työsopimuslain 13 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettua saatavaa koskeva kanne on kuitenkin nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Vaatimuskirje tai valvontapyyntö ei riitä tämän kanneajan noudattamiseen. Jos työtodistus pyydetään tai annetaan vasta kahden vuoden määräajan jälkeen, myöhemmin syntyneen vahingonkorvaussaatavan asema on tulkinnanvarainen. Korvausvaatimus kannattaa siksi esittää viipymättä ja määräaikojen vaikutus selvittää tapauskohtaisesti. Lakipuhelimesta saat nopeasti vastauksen siihen, miten määräajat vaikuttavat omaan tilanteeseesi.
Työsopimuslain kahden vuoden kanneaika lasketaan työsuhteen päättymisestä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2016:19 katsonut, ettei kanneajan kuluminen lähtökohtaisesti riipu siitä, milloin saatava on syntynyt tai milloin velkoja on saanut siitä tiedon. Ratkaisu ei kuitenkaan suoraan koske tilannetta, jossa työnantaja antaa virheellisen työtodistuksen vasta kahden vuoden määräajan jälkeen. Tällaisen vahingonkorvaussaatavan asema on siksi tulkinnanvarainen. Työtodistus kannattaa pyytää ja tarkistaa mahdollisimman pian työsuhteen päättymisen jälkeen.
Esimerkkejä
Esimerkki 1: Työnantaja kirjoittaa todistukseen omasta aloitteestaan, että työsuhde päättyi irtisanomiseen. Työntekijä ei pyytänyt syyn merkitsemistä, joten merkintä on lain vastainen. Hän voi vaatia uuden todistuksen ilman päättymisen syytä.
Esimerkki 2: Myyjän todistuksessa lukee, että hän "osallistui myyntityöhön mahdollisuuksiensa mukaan". Hän pitää ilmausta vihjailevana. Jos ilmaus antaa lukijalle kuvan heikosta suoriutumisesta, jota todistus ei suoraan sano, se voi olla lain vastainen. Työntekijä voi myös pyytää suppean todistuksen, jossa arviota ei ole.
Esimerkki 3: Työnantaja ei vastaa korjauspyyntöihin kolmeen kuukauteen, ja rekrytoija kertoo sähköpostissa, että työpaikka meni toiselle, koska todistuksen työsuhteen kesto ei vastannut hakemusta. Viesti on vahvaa näyttöä syy-yhteydestä. Työntekijä voi vaatia korvausta menetetystä palkasta, jos vahingonkorvausvastuun edellytykset täyttyvät eikä saatava ole vanhentunut tai rauennut.
Työtodistus osana laajempaa riitaa
Virheellinen todistus liittyy usein riitaan työsuhteen päättämisestä. Jos riitelet irtisanomisesta, harkitse, kannattaako päättymisen syytä pyytää todistukseen ennen kuin riita on ratkaistu. Kun työnantaja on päättänyt työsopimuksen, voit pyytää päättymisen syistä erillisen kirjallisen ilmoituksen, jota ei tarvitse näyttää uudelle työnantajalle (9 luvun 5 §). Jos asia sovitaan, todistuksen sisällöstä kannattaa sopia samassa sopimuksessa.
Milloin juristista on apua?
Pelkkä korjauspyyntö onnistuu yleensä ilman juristia. Juristista on apua, kun työnantaja kieltäytyy korjaamasta todistusta toistuvasti, kun todistus liittyy laajempaan riitaan työsuhteen päättämisestä tai kun haluat vaatia korvausta. Juristi käy läpi todistuksen ja arvioi, mitkä kohdat ovat lain vastaisia. Hän laskee vahingon ja arvioi, riittääkö näyttö syy-yhteydestä. Hän laatii vaatimuskirjeen, neuvottelee sovinnosta ja selvittää, mitä vanhentumis- ja kanneaikoja vaatimukseen sovelletaan. Usein todistuksen korjaus kannattaa liittää muihin vaatimuksiin, kuten lopputiliin tai korvaukseen perusteettomasta päättämisestä.
Usein kysyttyä
Pitääkö työnantajan korjata todistus aina, kun pyydän?
Ei aina. Tosiasiavirheet ja lain vastaiset merkinnät on korjattava. Arvion sisällöstä työnantaja päättää itse, mutta voit pyytää suppean todistuksen ilman arviota.
Voiko työnantaja korjata vanhaa todistusta käsin?
Laki ei kiellä sitä, mutta käsin tehty korjaus herättää kysymyksiä. Pyydä kokonaan uusi todistus.
Mitä jos huomaan virheen vasta vuosien päästä?
Työtodistusta voit pyytää kymmenen vuoden ajan työsuhteen päättymisestä ja arviota työtaidosta ja käytöksestä viiden vuoden ajan. Työnantajan on annettava todistus kymmenen vuoden jälkeenkin, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta hankaluutta. Korvauksen saaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli kaksi vuotta.
Saako todistuksesta korvausta, jos se ei estänyt mitään?
Ei yleensä. Korvaus edellyttää todellista vahinkoa, joka johtuu juuri virheestä. Virheen voit silti vaatia korjattavaksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
