» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli yhdessä muiden vastaajien kanssa syytettynä tuhotyön tekemisestä. Vakuutusyhtiö vaati rikosasian yhteydessä A:ta suorittamaan vakuutusyhtiölle yhteensä yli miljoona euroa yhtiön maksamia korvauksia tuhotyön aiheuttamista vahingoista. Käräjäoikeus hylkäsi A:n syytteet, muttei ottanut kantaa vahingonkorvausvastuuseen. Syyttäjä valitti hovioikeuteen, joka tuomitsi A:n rangaistukseen tuhotyöstä ja vakuutuspetoksesta. Tuomio oli lainvoimainen.
Vakuutusyhtiö nosti käräjäoikeudessa uuden vahingonkorvauskanteen A:ta vastaan. Vaatimuksen perusteet olivat samat kuin rikosasian yhteydessä esitetyssä vahingonkorvausvaatimuksessa. Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta. Se katsoi, että tuomion oikeusvoimavaikutus esti saman asian uudelleen käsittelyn. Vaikka käräjäoikeus ei ollut syytteen hylkäämisen yhteydessä lausunut vahingonkorvausvastuusta, olisi vakuutusyhtiö voinut pyytää tuomion täydennystä tai valittaa hovioikeuteen. Syytteen hylkääminen merkitsi myös korvausvaatimuksen hylkäämistä, ja koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta, oli tuomio saanut lainvoiman myös korvausvaatimuksen osalta. Kanteen nostaminen samoilla perusteilla ei ollut mahdollista.
Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden kanssa samaan lopputulokseen. Korkeimman oikeuden kanta asiaan oli erilainen. Sen mukaan pelkästään syytteen hylkääminen ei tarkoittanut, että korvausvaatimus olisi ratkaistu sitovasti. Käräjäoikeus ei ollut lausunut korvausvaatimuksesta mitään, joten asiaa ei sen osalta ollut ratkaistu. Lisäksi korkein oikeus katsoi, että koska vahingonkorvauskanteen nostaminen rikosasiasta erillisenä asiana on mahdollista, ei muutoksenhakumahdollisuuden käyttämättä jättämisellä ollut asiassa merkitystä. Korkein oikeus palautti asian käräjäoikeuden tutkittavaksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa