Minilex - Lakipuhelin

Velvoitteen syntyminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Sopimus syntyy, kun on annettu tarjous ja tarjoukselle hyväksyvä vastaus. Toisaalta sopimuksen syntyminen ei edellytä osapuolten antaneensa ne näkyvästi toisilleensa. Päinvastoin, sopimus on syntynyt, kun osapuolten välillä on saavutettu yksimielisyys sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Sopimuksentekotarkoituksen tulee siis kuitenkin olla molemmilla mielessä. Sen sijaan ei tarvita eroteltavissa olevaa tarjousta ja vastausta. Sopimus voi perustua esimerkiksi tosiseikkoihin, kun matkustaja nousee bussiin ja maksaa kyydin. Lisäksi hiljaisella yhteisymmärryksellä voi syntyä sopimus, esimerkiksi tilanteessa, jossa sopimuksesta on puhuttu alustavasti ja osapuolet ovat alkaneet noudattaa sopimusneuvotteluiden tulosta ilman, että sopimusta koskaan lyötiin lukkoon.

Tarjous sitoo tekijäänsä sen jälkeen, kun tarjouksen saaja on ottanut siitä selon. Kääntäen, niin kauan kuin adressaatti ei ole ottanut tarjouksesta selkoa, tarjoaja saa vetää tarjouksensa takaisin. Poikkeuksellisesti tarjous voidaan peruuttaa siihen asti, kunnes tahdonilmaisu on vaikuttanut määräävästi adressaatin toimintaan. Suullisten tarjousten kohdalla tarjoukseen on annettava heti vastaus. Tarjous raukeaa välittömästi, jos ei siihen anneta välitöntä vastausta, jolloin tarjouksen tekijä vapautuu sidonnaisuudestaan. Kuitenkin, mikäli suulliseen tarjoukseen sisältyy määräaika vastaamiseen, noudatetaan sitä.

Sopimus ei toisaalta välttämättä sido esimerkiksi sen takia, että siihen sitoutuneella ei ollut kelpoisuutta oikeustoimeen.  Sopimus ei ole loukatun kannalta velvoittava myöskään synnyttyään pakottamisen, uhkauksen tai petollisen viettelyn päätteeksi. Toisaalta sopimus ei sido loukattua myöskään perustuessaan toisen pulan, ymmärtämättömyyden, kevytmielisyyden tai riippuvaisen aseman hyväksikäyttämiseen. Lisäedellytyksenä kuitenkin on se, että laittomasti toiminut on ottanut tai edustanut itselleen suhteettoman paljon aineellista etua.

Toisaalta myöskään kunnian vastaiseen ja arvottomaan menettelyyn perustuvaa oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, ei tule saattaa voimaan, kun se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen.

Toisaalta erehdykseen liittyen sitomaton on sopimus, joka perustuu erhekirjoitukseen. Lisäkriteerinä sopimuksen sitomattomuudelle on tällöin vielä se, että se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksen olemassaolosta. Näin ollen, tahallisesti ryhtyessään sopimukseen, jonka tietää perustuvan puhtaaseen erehdykseen, saa kantaa seuraamukset sopimuksen sitomattomuudesta. Toisaalta vilpittömässä mielessä erehdyksestä ollut saattaa saada sopimuksen voimaan. Sama koskee valeasiakirjaa. Toisin sanoen, jos valeasiakirjan saa siirtona ja siirronsaaja tietää sen olevan valeasiakirja, ei valeasiakirja ole voimassa.

Päivittäin kukin solmii lukuisia sopimuksia asiaa itse edes tajuamatta, kuten kaupassa käydessään. Merkittävämmissä sopimuksissa on kuitenkin aina kannatettavaa ottaa yhteys asiantuntijaan. Lakimies voi esimerkiksi havainnollistaa sinulle sopimuskokonaisuuteen liittyvät riskit ja hallita riskejä kanssasi. Konsultoithan lakimiestämme siis pikapikaa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa