Minilex - Lakipuhelin

Korkotyypit

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Korko on eräänlaista rahavelan myöntäjälle kertyvää tuottoa siitä, että joku toinen on saanut pitää hallussaan hänelle itselleen kuuluvaa varallisuutta. Korkotyyppejä on erilaisia. Korkoa saattaa kertyä rahavelalle jo ennen kuin luotonsaajan on maksettava saamansa velka takaisin luotonantajalle, kun taas toisissa korkotyypeissä koron syntyminen alkaa vasta, jos velallinen ei ole maksanut velkaa takaisin ajallaan. Korkotyypistä myös riippuu, onko sen muodostumisesta mahdollista sopia osapuolten välillä kokonaisuudessaan vai seuraako maksuvelvollisuus suoraan laista. Jokaisen luotonottajan ja -antajan on hyvä tuntea koron muodostumisen perusasiat, jotta luottosuhteessa voitaisiin välttyä ikäviltä yllätyksiltä.

Korko jaetaan syntyperusteensa mukaan yleisesti kahteen päätyyppiin, jotka ovat varsinainen korko ja viivästyskorko. Varsinainen korko kertyy velalle jo ennen velan takaisinmaksun eräpäivää, kun taas viivästyskorko alkaa juosta vasta eräpäivän jälkeen. Jos varsinainen korko on myönnettyyn rahavelkaan tyypillisesti liittyvä, neutraali lisävelvollisuus, joka tekee velan myöntämisestä luotonantajalle kannattavaa, viivästyskorko sen sijaan on eräänlainen rangaistus velalliselle siitä, ettei hän ole maksanut velkaa ajallaan takaisin. Korkotyypistä riippumatta korko on kuitenkin aina eräänlainen varsinaiseen velkaan liittyvä liitännäisvelvollisuus, eli koron muodostuminen edellyttää aina tällaisen päävelan olemassaoloa.

Varsinaisen koron osalta lähtökohtana oikeudessamme on ns. korottomuusolettama eli rahavelka on lähtökohtaisesti koroton, ellei toisin ole sovittu. Käytännössä rahavelat ovat tästä lähtökohdasta huolimatta pääsääntöisesti aina korollisia, mikä on ymmärrettävää luotonantajan näkökulmasta katsottuna. Eihän rahavelan myöntäminen juuri hyödyttäisi luotonantajaa, jos hän ei itse saisi tästä jonkinlaista hyvitystä. Kannattaa myös huomioida, että korottomuusolettama pätee lähtökohtana vain sellaisiin rahavelkoihin, joihin sovelletaan korkolakia. Vaikka pääsääntöisesti korollisuudesta on mahdollista sopia vapaamuotoisesti, kuluttajaluottosopimuksissa varsinaisesta korosta on sovittava kirjallisesti.

Varsinaisen koron suuruus eli korkokanta on osapuolten välillä pitkälti sovittavissa. Korkotaso ei kuitenkaan saa olla kohtuuton. Kohtuutonta korkoa on mahdollista ensisijaisesti sovitella, mutta joissain tapauksissa luottosopimus on myös mahdollista julistaa joko kokonaan tai osin pätemättömäksi. Jos koron suuruudesta ei ole sovittu, korkokanta määräytyy korkolaissa määrätyn viitekoron mukaan.

Viivästyskoron maksamisesta ei sen sijaan tarvitse sopia erikseen, sillä koron maksuvelvollisuus seuraa tässä tapauksessa suoraan laista. Viivästyskoron korkokannasta on kuitenkin mahdollista sopia osapuolten välillä. Jos viivästyskorosta ei ole sovittu, koron suuruus on pääsääntöisesti kahdeksan prosenttiyksikköä korkolain viitekorkoa korkeampi. Viivästyskorko juoksee velan koko viivästyneelle osalle, mistä syystä velallinen saattaa joutua maksamaan viivästyskorkoa myös viivästyneen varsinaisen koron osalta. Viivästyskoron kertymisen alkuajankohta riippuu velan luonteesta. Jos velalle on sovittu etukäteen eräpäivä, viivästyskorko alkaa juosta heti eräpäivästä lukien. Jos taas eräpäivää ei ole sovittu ennalta, viivästyskorko alkaa juosta yleensä 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja esitti velalliselle maksuvaatimuksensa.

Tietyissä tapauksissa viivästyskoron maksuvelvollisuudesta on kuitenkin mahdollista vapautua tai maksettavaksi lankeavan koron suuruutta voidaan sovitella. Jos esimerkiksi nämä vapautumisperusteet, koron suuruuden sovittelu tai mikä tahansa muu aiheeseen liittyvä seikka askarruttaa mieltä, yhteyttä kannattaa ottaa esimerkiksi Minilexin asiantunteviin lakimiehiin.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa