Velvoitteella tarkoitetaan sopimusta osapuolten välillä. Kun velvoite lakkaa, perusteena on joko velvoitteen sopimuksen täyttäminen, kuittaus, konfuusio, velkojan passiivisuus tai jokin muu lakkaamisperuste.
Ensinnäkin velvoite siis lakkaa, kun suoritus on tehty oikealla tavalla sekä sisällöllisesti että lopputuloksen osalta. Suorituksen tulee vastata sovittua muun muassa asiasisällöltään, tekopaikaltaan, ajankohdaltaan sekä tekijän ja vastaanottajan osalta. Kun nämä kaikki kriteerit täyttyvät, velvoitteesta vapaudutaan.
Toiseksi velvoitteen lakkaaminen voi perustua kuittaukseen tai konfuusioon. Kuittauksessa osapuolilla on toisiaan kohtaan velkaa olemassa. Täten velka on täytetty niin pitkälti, kun kuittaus sen kattaa. Esimerkiksi jos A on velkaa B:lle 20 euroa ja B velkaa A:lle 2 euroa, niin lopputuloksena A jää velkaa B:lle vain 18 euroa. Konfuusiossa puolestaan saamisoikeus ja velvoite yhtyvät niin, että samaa velvoitetta kantaa ja toisaalta myös velkoo sama henkilö. Tällöinkin osa velvoitteesta neutralisoituu, vaikkei mitään suorituksia tehtäisikään. Kuittaus ja konfuusio ovat toisiinsa siis periaatetasolla läheisessä liitännässä.
Kolmanneksi velvoite voi lakata, kun velkoja on passiivinen, eikä vaadi saatavalleen suoritusta tai muutenkaan ylläpidä saamisoikeutensa voimassaoloa. Tällöin velvoite ajan kulumisen perusteella lakkaa. Käänteisesti, jotteivät velvoitteet lakkaisi passiivisuuteen, kannattaa velkojan aktiivisesti pyrkiä suorituksen saantiin. Passiivisuusseuraamuksen olennaisin syy on saamisen vanhentuminen, jolloin saatava vanhenee, ellei vanhentumista ole keskeytetty tai katkaistu sitä ennen. Toisaalta myös reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöminen voi johtaa siihen, ettei sopimusrikkomukseen enää voida vedota.
Neljänneksi velvoite voi lakata muilla lakkaamisperusteilla, joita ovat mm. velvoitteen anteeksianto, velan uudistaminen, velvoitteen edellytysten raukeaminen, velvoitteen kohtuullistaminen sovittelulla, irtisanominen tai purkaminen sekä suoritusesteeseen perustuva velvoitteen lakkaaminen. Näistä käytännössä suurimpaan merkitykseen nousee velvoitteen irtisanominen, jolloin tehdään irtisanomisilmoitus. Toisaalta esimerkiksi sovittelu ei ole tavanomainen velvoitteen lakkaamistapa, vaan vaatii päinvastoin tietyn sovittelukynnyksen ylittymistä. Suorituseste puolestaan voi perustua esimerkiksi erityisen sopimuskohteen, kuten hienon taideteoksen, piloille menemiseen.
Kannattaa kiinnittää huomiota, että suorituksesta vapautuminen voi olla myös osittaista tai kohdistua vain esimerkiksi velvoitteen alkuperäiseen sisältöön. Näin ollen, jos esimerkiksi velallinen estyy tekemästä suoritusta, hän vapautuu harvoin kokonaan sidonnaisuudesta. Sen sijaan vastapuolelle voi syntyä oikeus vaatia vahingonkorvausta tai pidättäytyä omasta suorituksestaan, kun alkuperäisen velvoitteen tilalle on syntynyt uusi velvoite.
Velvoiteoikeuden säännöt perustuvat yleensä yleisiin oppeihin lakitekstin sijaan. Tämän takia neuvoja kannattaa kysyä lakialan ihmisiltä. Lakimiehemme vastailee kysymyksiisi nopeiten puhelimitse, joten soita!
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: