» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos asiakas ei maksa ennakkomaksua tai muuta ennen työn valmistumista sovittua maksuerää, yritys saa keskeyttää työn, kunnes maksu tulee. Keskeytyksestä on kerrottava asiakkaalle viipymättä, eikä työtä saa jättää vaaralliseen tilaan. Jos maksuviivästys on olennainen tai asiakas ei maksa yrityksen antamassa lisäajassa, yritys saa purkaa sopimuksen tekemättömältä osalta ja vaatia korvausta (kuluttajansuojalain 8 luvun 27–30 §).
Säännöt koskevat palveluksia, joissa yritys korjaa, huoltaa tai muuten käsittelee kuluttajan tavaraa, rakennusta tai kiinteistöä.
Milloin yritys saa keskeyttää työn?
Toimeksisaaja voi pidättäytyä suorituksestaan tilaajan maksuhäiriötilanteessa, jos hinta tai osa siitä on maksettava ennen palveluksen luovutusta. Toimeksisaajan täytyy ilmoittaa pidättäytymisestään tilaajalle viipymättä. Mikäli suorituksen keskeyttämisestä aiheutuisi vaaraa terveydelle tai huomattavaa vaaraa omaisuudelle, on toimeksisaajan suoritettava välttämättömät toimenpiteet vaaran torjumiseksi. Toimeksisaajalla, joka tilaajan maksuhäiriön vuoksi keskeyttää suorituksen, on oikeus korvaukseen siitä aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista (kuluttajansuojalain 8 luvun 27 §).
Pidättyminen tarkoittaa sekä työn aloittamatta jättämistä että jo aloitetun työn keskeyttämistä. Lain esitöiden esimerkkejä vaaratilanteista ovat sähkö- ja vesijohtotyöt sekä lämmityslaitteen korjaus kylmänä vuodenaikana. Ylimääräisiä kustannuksia voivat olla esimerkiksi ylimääräiset matkat ja työaika (HE 360/1992).
Jos maksua ei ole sovittu maksettavaksi ennen luovutusta, asiakkaan ei tarvitse maksaa ennen kuin työ on luovutettu ja hänellä on ollut kohtuullinen mahdollisuus tarkastaa se (kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §). Silloin yrityksellä ei ole 27 §:n mukaista oikeutta keskeyttää työtä maksun takia.
Esimerkki: Remonttiyrityksen kanssa on sovittu, että asiakas maksaa 3 000 euroa materiaaleista ennen työn aloittamista. Maksu ei tule. Yritys saa jättää työn aloittamatta, kunhan se kertoo asiakkaalle viipymättä, miksi työ ei ala.
Esimerkki: Putkiliike on purkanut kylpyhuoneen vesiputket, kun sovittu välimaksu jää maksamatta. Liike saa keskeyttää työn, mutta sen on ensin tulpattava putket, jotta asuntoon ei tule vesivahinkoa.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Milloin yritys saa purkaa sopimuksen?
Sopimuksen purkaminen on mahdollista tilaajan olennaisen maksuviivästyksen takia siltä osin kuin palvelusta ei ole vielä suoritettu loppuun. Toimeksisaaja saa purkaa sopimuksen myös, mikäli tilaaja ei suorita maksua edes annetun lisäajan puitteissa. Lisäaika ei saa olla kohtuuttoman lyhyt. Lisäajan kuluessa toimeksisaaja saa purkaa sopimuksen vain, jos tilaaja ilmoittaa, ettei hän maksa tämän ajan kuluessa (kuluttajansuojalain 8 luvun 29 §:n 1 ja 2 momentti).
Lain esitöiden mukaan esimerkiksi muutaman päivän viivästys on harvoin niin olennainen, että se oikeuttaisi purkuun (HE 360/1992). Varmin tapa on siksi antaa asiakkaalle selvä lisäaika.
Mikäli tilaaja rikkoo myötävaikutusvelvollisuutensa, on toimeksisaajalla oikeus purkaa sopimus samoin edellytyksin kuin maksuviivästyksessä eli jos rikkomus on olennainen tai lisäaika on kulunut (kuluttajansuojalain 8 luvun 29 §:n 3 momentti). Myötävaikutusta on esimerkiksi se, että asiakas tuo esineen korjattavaksi, päästää tekijän kotiinsa tai toimittaa tarvittavat piirustukset (HE 360/1992).
Mikäli on käynyt selväksi, että tilaajan maksu tulee viivästymään olennaisesti, on toimeksisaajalla oikeus purkaa sopimus heti (kuluttajansuojalain 8 luvun 29 §:n 4 momentti). Näin on esimerkiksi silloin, kun asiakas on maksukyvytön tai ilmoittaa, ettei aio maksaa (HE 360/1992). Pelkkä epäily maksun viivästymisestä ei riitä.
Purku koskee vain sitä osaa työstä, jota ei ole vielä tehty. Jo tehty työ jää asiakkaalle, ja siitä on maksettava.
Milloin asiakas ei ole viivästyksessä?
Asiakas ei ole maksuviivästyksessä siltä osin kuin hänellä on oikeus pidättää maksua yrityksen viivästyksen tai palveluksessa olevan virheen perusteella (kuluttajansuojalain 8 luvun 7 ja 17 §). Hallituksen esityksen (HE 360/1992 vp) 8 luvun 29 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tilaaja ei joudu maksuviivästykseen, jos hänellä on mainittujen säännösten nojalla oikeus pidättyä hinnan maksamisesta.
Jos asiakas pidättää maksua lain sallimissa rajoissa, yritys ei voi perustaa työn keskeyttämistä tai sopimuksen purkamista kyseiseen maksun pidättämiseen. Asiakas ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää hänen viivästykseen tai virheeseen perustuvat vaatimuksensa. Tällaisen ylityksen osalta asiakas voi joutua maksuviivästykseen, jolloin myös maksuviivästyksen oikeudelliset seuraamukset voivat tulla kysymykseen.
Mitä yritys voi vaatia?
Jos tilaaja viivästyy maksussa eikä sopimusta pureta, yrityksellä on oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaan (kuluttajansuojalain 8 luvun 28 §). Viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitekorko (korkolain 4 §).
Jos yritys purkaa sopimuksen, sillä on oikeus maksuun jo tehdystä työstä ja välttämättömistä toimenpiteistä. Lisäksi sillä on oikeus korvaukseen hyödyttömiksi jääneistä kuluista ja purkamisen erityisistä kuluista sekä kohtuulliseen korvaukseen muusta vahingosta, kuten menetetystä voitosta tekemättä jäävältä osalta (kuluttajansuojalain 8 luvun 30 §). Lain esitöiden mukaan esimerkiksi asiakkaan ohjeiden mukaan hankittu kuviotapetti on korvattava, mutta pientä määrää yleiskäyttöistä maalia, jonka yritys voi käyttää muualla, ei (HE 360/1992).
Korvausta hyödyttömistä kuluista ja muusta vahingosta ei makseta, jos maksuviivästys johtui lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä tai muusta samankaltaisesta esteestä, jota asiakas ei voinut välttää (kuluttajansuojalain 8 luvun 30 §:n 3 momentti). Korvausta voidaan myös sovitella, jos maksuviivästys johtui maksuvaikeuksista, joihin asiakas joutui sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään (kuluttajansuojalain 8 luvun 33 § ja 5 luvun 30 §).
Esimerkki: Asiakas jättää maksamatta remontin toisen 2 000 euron maksuerän eikä maksa yrityksen antamassa kahden viikon lisäajassa. Yritys purkaa sopimuksen. Asiakkaan on maksettava jo tehty työ, ja yritys voi vaatia lisäksi kohtuullista korvausta menettämästään voitosta. Jos asiakas jäi kesken remontin työttömäksi pääasiassa omatta syyttään ja joutui siksi maksuvaikeuksiin, korvausta voidaan sovitella.
Yrityksen saatava vanhenee kolmessa vuodessa sovitusta eräpäivästä, ellei vanhentumista katkaista esimerkiksi maksumuistutuksella (velan vanhentumisesta annetun lain 4, 5 ja 10 §).
Korjattava esine yrityksen hallussa
Jos korjattava esine, kuten auto, on yrityksen hallussa, yritys saa pitää sen, kunnes kyseisestä sopimuksesta johtuva lasku on maksettu tai siitä on annettu riittävä vakuus (kuluttajansuojalain 8 luvun 31 §).
Sopimusehdot
Säännökset ovat asiakkaan hyväksi pakottavia: ehto, joka on asiakkaalle lakia huonompi, on mitätön (kuluttajansuojalain 8 luvun 2 §). Maksuajankohdasta, ennakkomaksusta ja maksueristä voi kuitenkin sopia (kuluttajansuojalain 8 luvun 25 §; HE 360/1992). Esimerkiksi ehto, jonka mukaan yritys saa purkaa sopimuksen vähäisenkin maksuviivästyksen vuoksi, on mitätön.
Mitä asiakkaan kannattaa tehdä?
- Jos et pysty maksamaan erää ajallaan, kerro siitä yritykselle heti ja ehdota maksuaikaa.
- Jos pidätät maksua virheen tai viivästyksen vuoksi, kerro yritykselle kirjallisesti, mistä syystä ja kuinka paljon pidätät.
- Maksa riidaton osa.
- Jos yritys purkaa sopimuksen, pyydä eritelty laskelma tehdystä työstä ja korvausvaatimuksesta.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, kun maksuriita uhkaa pysäyttää remontin tai yritys vaatii suurta korvausta purun jälkeen. Juristi arvioi, oliko maksuviivästys olennainen, oliko asiakkaalla oikeus pidättää maksua ja onko korvausvaatimus lain mukainen. Hän laatii vastineen tai vaatimuksen ja neuvottelee maksujärjestelyn tai sovinnon. Jos et ole varma, saatko pidättää maksua, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Jos yritys keskeyttää työn tai purkaa sopimuksen maksun vuoksi, voit pyytää maksuttoman selvityksen purkamisen edellytyksistä. Jos yritys vaatii korvausta purun jälkeen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa