Minilex - Lakipuhelin

Nimen vaihtaminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jokaisella on oikeus muuttaa nimensä niin halutessaan. Muutos voi koskea sekä etu- että sukunimeä – myös kumpaakin yhtä aikaa. Halu etunimen muuttamiseen voi johtua esimerkiksi siitä, ettei vanhempien aikanaan antama etunimi miellytä tai lempinimi on vakiintunut vuosien käytössä tärkeäksi osaksi henkilön identiteettiä. Sukunimeä halutaan usein vaihtaa perhesuhteissa tapahtuvien muutosten, esimerkiksi avioliiton solmimisen tai avioeron, vuoksi.

Nimenmuutosviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto, jonne toimitetaan kirjallinen hakemus nimen muuttamisesta. Nimi voidaan muuttaa ilmoitusmenettelyllä vain vihkimisen yhteydessä. Muissa tilanteissa nimen muuttaminen hoituu hakemuksella. Ilmoitus ei vaadi perusteluja, kun taas hakemus täytyy lähtökohtaisesti perustella.

 

Etunimen vaihtaminen

Etunimen voi muuttaa kirjallisella hakemuksella Digi- ja väestötietovirastoon. Hakemuksen voi tehdä joko viraston sähköisessä nimenmuutospalvelussa, asioimalla henkilökohtaisesti viraston toimipisteessä tai lähettämällä täytetty nimenmuutoslomake postissa tai sähköpostilla. Hakemuksen käsittely on maksullista.

Etunimen muutosta koskevan ilmoituksen voi tehdä itse 15 vuotta täyttänyt henkilö. 15–17-vuotiaiden henkilöiden tapauksessa Digi- ja väestötietovirasto voi kuitenkin kuulla nuoren huoltajia, mutta huoltajan suostumus ei sinänsä ole edellytys tämän ikäisen etunimen muuttamiselle.

Uuden etunimen tulee täyttää nimilainsäädännössä etunimelle asetettavat vaatimukset. Nimi ei saa koskaan aiheuttaa pahennusta, haittaa tai olla nimeksi selvästi soveltumaton. Lähtökohtaisesti nimen tulee olla myös mm. vakiintuneen etunimikäytännön mukainen ja kyseessä olevalle sukupuolelle vakiintunut. Sukunimityyppistä nimeä ei voi ottaa etunimeksi, eikä etunimi voi olla sama kuin sisaruksella.

 

Sukunimen vaihtaminen

Ehkäpä tavallisin tilanne, jossa sukunimi vaihtuu, on avioliiton solmiminen. Tällöin nimen muuttaminen tapahtuu ilmoittamalla yhteisen sukunimen käyttöön ottamisesta Digi- ja väestötietovirastolle tai evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakunnalle. Sukunimivalinnasta on ilmoitettava samalla, kun aviopuolisot pyytävät avioliiton esteiden tutkimista. Jos valintaa ei ilmoiteta, molemmat puolisot säilyttävät omat sukunimensä.

Puolisot voivat ottaa yhteiseksi sukunimekseen jommankumman puolison sukunimen tai muodostaa sukunimistään kokonaan uuden yhteisen sukunimiyhdistelmän. Sukunimiyhdistelmässä kaksi sukunimeä liitetään yhteen joko yhdysmerkillä tai erikseen kirjoittamalla (esim. Saarinen-Virtanen tai Virtanen Saarinen). Vaihtoehtona on valita myös yksi sukunimi jommankumman sukunimiyhdistelmästä. Lisäksi puolisot voivat valita sukunimekseen myös jommankumman poika- tai tyttönimen tai koostaa edellä mainituista vaihtoehdoista kokonaan uuden sukunimiyhdistelmän. Sukunimistä voidaan tehdä myös erilaiset. Toinen puolisoista voi esimerkiksi yhteisen sukunimen edellä säilyttää käytössään myös oman henkilökohtaisen sukunimensä (esimerkiksi Virtasen kanssa avioituva Saarinen voi ottaa sukunimekseen Saarinen-Virtanen).

Vaikka avioituvilla puolisoilla onkin laaja valinnanvapaus sukunimiensä suhteen, eräässä suhteessa sitä on kuitenkin rajoitettu. Puolisot eivät nimittäin voi ottaa käyttöön jommankumman aiemmalta aviopuolisolta saatua sukunimeä. Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei voida myöskään ottaa osaksi uuden puolison kanssa muodostettavaa sukunimiyhdistelmää.

Puolisot eivät voi muuttaa valintaansa enää sen jälkeen, kun avioliiton esteet on tutkittu. Jos he haluavat muuttaa sukunimiään avioliiton aikana, on heidän tehtävä nimenmuutoshakemus Digi- ja väestötietovirastolle. Nimi muutetaan hakemuksella myös esimerkiksi avioliiton purkautuessa tai kokonaan uutta sukunimeä haettaessa. Hakemus tulee tehdä kirjallisesti. Sukunimen vaihtaminen tulee perustella, ellei se ole selvästi tarpeetonta. Digi- ja väestötietovirasto pyytää tarvittaessa nimilautakunnalta lausunnon sukunimen muuttamisesta ja uudesta sukunimestä.

Alaikäisen henkilön sukunimen vaihtaminen

Myös alaikäisen lapsen sukunimen muuttaminen tapahtuu hakemuksella. Jos lapsella on kaksi huoltajaa, tulee huoltajien olla lapsen etu- tai sukunimen vaihtamisesta yksimielisiä. Tällöin toinen huoltajista ei voi yksin päättää nimen vaihtamisesta. Jos lapsella on kuitenkin vain yksi huoltaja, nimen vaihtamiseen luonnollisesti riittää tämän huoltajan päätös.

Kun kyse on 12 vuotta täyttäneestä lapsesta, tarvitaan myös lapsen oma suostumus nimen muuttamiseen. Myös nuoremman lapsen suostumusta edellytetään, jos lapsi on siinä määrin kehittynyt, että hänen mielipiteeseensä voidaan asiassa kiinnittää huomiota. Poikkeuksellisesti lapsen suostumusta ei tarvita, jos hän on sairauden tai vammaisuuden vuoksi estynyt ilmaisemasta kantansa.

Etu- ja sukunimilaki asettaa ylärajan sille, kuinka tiuhaan lapsen nimeä voidaan muuttaa. Alaikäisen nimen muuttamista ei ilman erityisiä syitä hyväksytä, jos lapsen etu- tai sukunimeä on muutettu jo kolme kertaa ennen kuin lapsi on täyttänyt 12 vuotta. Laissa on haluttu turvata myös lapsen ja hänen perheensä nimiyhteyttä säätämällä, ettei lapsen sukunimen muutosta ilman erityistä syytä hyväksytä, jos nimiyhteys kumpaankin vanhempaan tai muihin alaikäisiin sisaruksiin katkeaisi.

 

Vinkit

  • Jos harkitset erikoisen etunimen ottamista, muista, että nimen tulee täyttää nimilainsäädännössä määritellyt edellytykset.
  • Jos lapsen nimen muuttamista harkitaan, kannattaa lapsen omaa mielipidettä kuunnella. Nimeä ei voida muuttaa vastoin lapsen tahtoa, jos hän on riittävän kypsä ilmaisemaan asiassa näkemyksensä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa