- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Menneinä aikoina viranomaiset yksilöivät ihmiset nimen perusteella. Usein tämä ei kuitenkaan ole riittävän täsmällinen tapa, sillä rekisterit ovat valtakunnallisia, ja maassa on melkoinen määrä samannimisiä ihmisiä. Siksi nykyään viranomaistoiminnassa käytetään muita tunnisteita, lähinnä henkilötunnusta. Lisäksi käytetään muun muassa sähköistä asiointitunnusta ja mobiilivarmennetta. Myös biometrinen tunnistaminen on lisääntynyt.
Henkilötunnus
Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla. Henkilötunnus annetaan jokaiselle Suomessa syntyvälle jo syntymäpäivänä. Muualla syntyneelle se annetaan, kun hänen tietonsa ensi kerran tallennetaan väestötietojärjestelmään.
Lapsen vanhempien ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin henkilötunnuksen hankkimiseksi lapselleen, vaan sairaala välittää tiedot syntyneistä lapsista väestötietojärjestelmään. Lapselle annetaan henkilötunnus samalla, kun lapsen syntymätiedot kirjataan väestötietojärjestelmään.
Henkilötunnus koostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä. Syntymäaika ilmaisee henkilön syntymäpäivän, -kuukauden ja -vuoden, joten esimerkiksi 14.10.1988 syntyneellä henkilöllä syntymäaika ilmoitetaan muodossa 141088. Syntymäaikaa seuraa syntymävuosisadasta kertova merkki, joka on yhdysmerkki (-) 1900-luvulla syntyneillä ja A-kirjain 2000-luvulla syntyneillä henkilöillä. Yksilönumero erottaa toisistaan samana päivänä syntyneet, ja lisäksi sen parillisuus tai parittomuus ilmaisee sukupuolen: miehillä yksilönumero on pariton ja naisilla parillinen luku. Tarkistusmerkki on henkilötunnukseen sisältyvä numero tai kirjain, joka määritetään tietyn laskentakaavan avulla.
Jokaisella henkilöllä on siis yksilöllinen ja ainutlaatuinen henkilötunnus, jolla hänet voidaan tarkasti erottaa muista samannimisistä ja samana päivänä syntyneistä henkilöistä. Henkilötunnus pysyy lähtökohtaisesti samana halki elämän. Ellei myönnetty tunnus ole virheellinen, sitä voidaan muuttaa vain kolmessa poikkeustapauksessa.
Ensinnäkin henkilötunnuksen muutos voi olla ehdottoman välttämätön henkilön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän uhan vuoksi, esimerkiksi todistajansuojelun yhteydessä. Toiseksi muutos voi johtua siitä, että muu henkilö on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta haittaa aiheuttaen. Kolmanneksi muutos voi johtua transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta muuksi kuin tunnus antaa ymmärtää.
Henkilötunnus on erittäin käyttökelpoinen tunniste, johon useat rekisterit perustuvat. Siksi siihen liittyy riski: jos se päätyy vääriin käsiin, sillä voidaan aiheuttaa paljon ja monenlaista vahinkoa. Niinpä tietosuojalaissa säädetään, että henkilötunnusta saa käyttää vain tietyissä erikseen mainituissa tilanteissa. Se rinnastetaan arkaluonteisiin henkilötietoihin. Lisäksi väärinkäyttöä ehkäisee niin sanottu tulostesääntö, jonka mukaan henkilötunnusta ei saa merkitä tarpeettomasti viranomaisten tulostamiin asiakirjoihin.
Tunnisteet sähköisessä asioinnissa
Viranomaisissa käytetään usein henkilötunnuksen sijasta toista tunnistetta, sähköistä asiointitunnusta (SATU). Sen saa Suomen kansalainen tai Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen, jonka tiedot ovat väestötietojärjestelmässä ja jonka henkilöllisyys on luotettavasti todennettu. Kansalaisvarmenne on sähköinen henkilöllisyys, joka sisältyy poliisin myöntämään henkilökorttiin tai muuhun viranomaisen asiakirjaan tai tekniseen alustaan. Kansalaisvarmenteen käyttö edellyttää sen aktivoimista. Ohjeet aktivointiin löytyvät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Sähköinen asiointitunnus koostuu kahdeksasta satunnaisesta numerosta ja tarkistusmerkistä. Sähköinen asiointitunnus on samalla tavalla yksilöivä kuin henkilötunnus, mutta se ei kerro mitään henkilön iästä tai sukupuolesta. Kun henkilöllä on tämä tunniste, hän voi melko turvallisesti asioida viranomaisessa sähköisesti ja esimerkiksi tehdä sähköisiä allekirjoituksia.
Lisäksi sähköisessä asioinnissa käytetään yleisesti verkkopankkitunnuksia ja mobiilivarmenteita, jotka molemmat ovat varsin turvallisia tunnisteita. Verkkopankkitunnuksia saa pankeilta ja mobiilivarmenteita matkapuhelinoperaattoreilta.
Biometriset tunnisteet
Henkilö voidaan yksilöidä tarkasti myös ihmiskehon yksilöllisten piirteiden eli biometristen tunnisteiden (biotunnisteiden) avulla. Tunnetuin esimerkki biometrisestä tunnistamisesta on henkilön yksilöiminen sormenjälkien avulla. Myös muun muassa kasvoja, ääninäytettä tai silmän iiristä voidaan käyttää henkilön tunnistamiseen biometrisin menetelmin.
Biometrisen tunnistamisen etuna pidetään sen vaivattomuutta, sillä tunnistaminen ei vaadi tunnuksena käytettävien numero- ja kirjainsarjojen muistamista tai mukana pitämistä. Toisaalta biometristen tunnisteiden käyttöön liittyy riski siitä, että tunniste joutuu vääriin käsiin ja joku esiintyy tunnisteen avulla toisena henkilönä. Väärinkäytöstilanteista tekee erityisen hankalia se, ettei väärinkäytöksen uhri luonnollisesti voi muuttaa näitä tunnisteitaan, kuten sormenjälkiään. Lisäksi biometristen tunnisteiden salassa pitäminen on hankalaa, sillä esimerkiksi henkilön kasvokuvan tai sormenjälkien tallentaminen on suhteellisen helppoa.
Biometrisiä tunnisteita hyödynnetään muun muassa biometrisessä passissa, jonka sisältämälle sirulle on tallennettu tietoa passin omistajan yksilöllisistä piirteistä – tyypillisesti kasvokuva ja sormenjälki. Tällaisia tunnisteita käytetään nykyisin myös monissa arkisissa toiminnoissa. Esimerkiksi älypuhelimen lukituksen poistaminen tai kuntosalin oven avaaminen voivat tapahtua sormenjälkitunnistuksen avulla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa