Minilex - Lakipuhelin

Lapsen virallinen nimi

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Monilla ihmisillä lempinimi on kiinteä osa heidän identiteettiään tai heitä vakiintuneesti kutsutaan heidän toisella tai kolmannella etunimellään. Anni-Maija Marjukka voi käytännössä olla tunnettu esimerkiksi Anskuna, Annina tai Marjukkana. Virallinen – mahdollisesti kutsumanimestä poikkeava – nimi kuitenkin löytyy väestötietojärjestelmästä.

Nimenantoa säädellään lailla, joten lapsen nimeäminen on tehtävä laissa säädetyssä menettelyssä ja nimen tulee olla nimilainsäädännön mukainen. Jokaisella henkilöllä tulee lain mukaan olla sukunimi ja 1–4 etunimeä. Vaille virallista nimeä ei siis kukaan voi jäädä.

 

Lapsen virallisen nimen ilmoittaminen

Henkilön kutsumanimi voi vakiintua hänelle monella tavalla, mutta lapsen virallinen nimi tulee lapsen huoltajien ilmoittaa väestötietojärjestelmään kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Huoltajat saavat lapsen syntymän jälkeen postissa esitäytetyn lomakkeen, jolla lapsen nimen ilmoittaminen tapahtuu. Täytetty ja allekirjoitettu lomake palautetaan joko Digi- ja väestötietovirastoon tai evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, jos lapsi on kyseisen seurakunnan jäsen. Jos vanhemmat päättävät ilmoittaa lapsen nimen seurakuntaan, jätetään lomake käytännössä lapsen kastavalle papille, joka toimittaa ilmoituksen edelleen. Seurakunta tutkii nimen lainmukaisuuden ja ilmoittaa nimen sitten väestötietojärjestelmään.

 

Hyväksyttävä etunimi

Lempinimi voi olla periaatteessa millainen tahansa, mutta lapsen virallisten etunimien täytyy olla etu- ja sukunimilain mukaisia. Väestötietojärjestelmään ei siis hyväksytä millaista tahansa vanhempien ehdottamaa nimeä, vaan ilmoitettua nimeä on tarkasteltava laissa esitettyjä edellytyksiä vasten.

Lapselle annettava etunimi ei koskaan saa aiheuttaa haittaa lapselle tai olla muuten nimeksi selvästi soveltumaton. Nimi ei saa myöskään aiheuttaa pahennusta. Esimerkiksi kyseenalaisiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai seksuaaliseen kanssakäymiseen viittaavat nimet ovat pahennusta aiheuttavia. Nimi ei saisi altistaa lasta kiusaamiselle tai herättää kiusallisia mielleyhtymiä. Nämä edellytykset ovat ehdottomia, joten nimeä ei voida missään tilanteessa hyväksyä, jos se aiheuttaa haittaa, pahennusta tai on nimeksi ilmeisen soveltumaton.

Lisäksi laissa mainitaan eräitä harkinnanvaraisia edellytyksiä, joista voidaan pätevästä syystä poiketa. Pääsääntöisesti etunimen tulisi olla muodoltaan ja kirjoitustavaltaan vakiintuneen nimikäytännön mukainen, joten nimi saattaa tulla hylätyksi, jos etunimi ei riittävästi muistuta Suomessa käytössä olevia etunimiä. Vertailukohtana ovat kaikki käytössä olevat nimet riippumatta siitä, minkä maalainen nimi alun perin on. Kotimaisen nimikäytännön vastaisina pidettiin esimerkiksi nimiä Eyjolfur ja Dristjan

Nimen tulee myös olla lapsen sukupuolen mukainen, joten naisten käyttöön vakiintunutta nimeä ei voi antaa poikalapselle eikä miesten käyttöön vakiintunutta tyttölapselle. Esimerkiksi Juha ei siis voi tulla tytön nimeksi tai Ulla pojan nimeksi. Osa etunimistä on kuitenkin molempien sukupuolten käytössä.

Sukunimityyppistä nimeä ei lähtökohtaisesti hyväksytä etunimeksi, eikä poika- tai tytär -loppuinen nimi voi olla lapsen ensimmäinen nimi. Esimerkiksi Matinpoika tai Maijantytär voi kuitenkin olla lapsen toinen, kolmas tai neljäs nimi väestötietojärjestelmässä. Vaikka nimi olisi muuten hyväksyttävä, ei saman perheen sisaruksilla saa olla samaa etunimeä kuin jonkun muun nimen ohessa. Esimerkiksi Pekalla ei siis voi olla Pekka-nimistä veljeä, mutta Pekan veljen toinen nimi voi kylläkin olla Pekka.

Jos lapselle halutaan antaa erikoinen nimi, jonka hyväksyttävyyttä Digi- ja väestötietovirasto pitää epäselvänä, voi virasto pyytää nimeä koskevan lausunnon nimilautakunnalta. Nimilautakunta on nimilainsäädäntöä tulkitseva asiantuntijaelin, joka ottaa kantaa muun muassa etunimien lainmukaisuuteen. Nimilautakunnan lausunnot eivät ole sitovia, mutta käytännössä niillä on suuri painoarvo nimien hyväksymisessä ja hylkäämisessä.

 

Lapsen sukunimen määräytyminen

Lapsella tulee olla sukunimi, joka määräytyy nimilainsäädännön mukaisesti. Mitä tahansa hienon kuuloista sukunimeä ei siis voi vain ilmoittamalla saada viralliseksi nimekseen.

Jos lapsen vanhemmilla on yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, saa lapsikin automaattisesti saman sukunimen. Sukunimiyhdistelmä tarkoittaa kahden sukunimen yhdistämistä siten, että sukunimet liitetään toisiinsa joko yhdysmerkillä tai kirjoittamalla ne erikseen.

Jos lapsella on vain yksi vanhempi, lapsi saa luonnollisesti tämän sukunimen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos isyyttä ei ole vahvistettu, saa lapsi lähtökohtaisesti äidin sukunimen. Isyyden vahvistamisen jälkeen lapsen sukunimi on kuitenkin mahdollista vaihtaa hakemusmenettelyssä isän sukunimeksi, jos vanhemmat niin haluavat.

Kun vanhemmilla on eri sukunimi, lapsen sukunimi riippuu tilanteesta. Samojen vanhempien yhteisillä alaikäisillä lapsilla täytyy aina olla sama sukunimi. Siksi vanhempien täytyy antaa vastasyntyneelle sama sukunimi kuin vanhempien yhteisessä huollossa olevalla lapsen täyssisaruksella on.

Jos vanhemmat ovat avioliitossa tai lapsen isyys on vahvistettu eikä lapsella ole sisaruksia, vanhemmat voivat valita esikoisensa sukunimen tietyistä vaihtoehdoista. Ensimmäisenä vaihtoehtona on valita lapselle jommankumman vanhemman sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Toiseksi vanhemmat voivat valita toisen vanhemman sukunimiyhdistelmästä vain toisen nimen ja antaa sen lapselle. Kolmantena vaihtoehtona vanhemmat voivat muodostaa lapselleen kokonaan uuden sukunimiyhdistelmän omista sukunimistään.

Huoltajat päättävät lapsen sukunimestä yhdessä silloin, kun lapsella on kaksi huoltajaa. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, lapsi saa äidin sukunimen.

 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Lapsen virallinen etunimi ei voi olla millainen tahansa, vaan lapsen nimeämisessä tulee huomioida laissa säädetyt edellytykset. Digi- ja väestötietovirasto saattaa hylätä liian omituisen nimen.
  • Lapsen nimi tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään säädetyssä 3 kk määräajassa lapsen syntymästä lukien.
  • Erisukunimiset vanhemmat voivat sopia lapsensa sukunimestä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]