Minilex - Lakipuhelin

Muut henkilöä koskevat tunnisteet


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Menneinä aikoina viranomaiset yksilöivät ihmiset nimen perusteella. Usein tämä ei kuitenkaan ole riittävän täsmällinen tapa, sillä rekisterit ovat valtakunnallisia, ja maassa on melkoinen määrä samannimisiä ihmisiä. Siksi nykyään viranomaistoiminnassa käytetään muita tunnisteita, lähinnä henkilötunnusta. Lisäksi käytetään muun muassa sähköistä asiointitunnusta ja mobiilivarmennetta.

Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla. Henkilötunnus annetaan jokaiselle Suomessa syntyvälle jo syntymäpäivänä. Muualla syntyneelle se annetaan, kun hänen tietonsa ensi kerran tallennetaan väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus koostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä. Yksilönumero erottaa toisistaan samana päivänä syntyneet, ja lisäksi sen parillisuus tai parittomuus ilmaisee sukupuolen.

Henkilötunnus pysyy lähtökohtaisesti samana halki elämän. Ellei myönnetty tunnus ollut virheellinen, sitä voidaan muuttaa vain kolmessa poikkeustapauksessa. Ensinnäkin muutos voi olla ehdottoman välttämätön henkilön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän uhan vuoksi, esimerkiksi todistajansuojelun yhteydessä. Toiseksi muutos voi johtua siitä, että muu henkilö on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta haittaa aiheuttaen. Kolmanneksi muutos voi johtua transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta muuksi kuin tunnus antaa ymmärtää.

Henkilötunnus on erittäin käyttökelpoinen tunniste, johon useat rekisterit perustuvat. Siksi siihen liittyy riski: jos se päätyy vääriin käsiin, sillä voi aiheuttaa paljon ja monenlaista vahinkoa. Niinpä henkilötietolaissa säädetään, että henkilötunnusta saa käyttää vain tietyissä erikseen mainituissa tilanteissa. Se rinnastetaan arkaluonteisiin henkilötietoihin. Lisäksi väärinkäyttöä ehkäisee niin sanottu tulostesääntö, jonka mukaan henkilötunnus ei saa näkyä viranomaisten tulostamissa asiakirjoissa.

Viranomaisissa käytetäänkin usein toista tunnistetta, sähköistä asiointitunnusta. Sen saa kuka tahansa, joka pyytää Väestörekisterikeskukselta niin sanottua kansalaisvarmennetta. Sähköinen asiointitunnus koostuu kahdeksasta satunnaisesta numerosta ja tarkistusmerkistä. Sähköinen asiointitunnus on samalla tavalla yksilöivä kuin henkilötunnus, mutta se ei kerro mitään henkilön iästä tai sukupuolesta. Kun henkilöllä on tämä tunniste, hän voi melko turvallisesti asioida viranomaisessa sähköisesti ja esimerkiksi tehdä sähköisiä allekirjoituksia.

Lisäksi sähköisessä asioinnissa käytetään verkkopankkitunnuksia ja mobiilivarmenteita, jotka molemmat ovat varsin turvallisia tunnisteita. Verkkopankkitunnuksia saa pankeilta ja mobiilivarmenteita matkapuhelinoperaattoreilta.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa