- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituskirja on osituksen toimittamisen osalta välttämätön laatia riippumatta siitä, millä tavalla toimittaminen tehdään. Osituksella tarkoitetaan yksinkertaistaen toimitusta, jolla pyritään purkamaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde avioliiton purkautuessa joko avioerosta johtuen tai toisen puolison kuoltua. Ositus voidaan toimittaa myös tilanteessa, jossa puolisot tuomitaan asumuseroon vieraassa valtiossa, mutta heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Ositus jaetaan toimituksena laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen, joista osituskirjan laatimisen kannalta on olennainen nimenomaan laskennallinen vaihe. Laskennallisen vaiheen aikana laaditaan osituslaskelma, joka sisällytetään osituskirjaan. Vaiheen kuluessa puolisoiden varat ja velat luetteloidaan ja selvitetään, avio-oikeuden alaan kuuluva ja siihen kuulumaton omaisuus arvostetaan, velat katetaan ja yhteisestä velasta annetaan mahdollisesti vakuus. Lisäksi muun muassa huolehditaan erottamisedun käyttömahdollisuudesta, vastikkeiden huomioinnista ja siitä, että puolisoiden avio-oikeuden alainen nettovarallisuus lasketaan lopulta yhteen ja jaetaan pääsäännön mukaisesti kahtia puolisoiden kesken, jos avio-oikeutta ei ole suljettu pois nimenomaisesti esimerkiksi avioehtosopimuksin tai muin määräyksin. Näin saadaan määritettyä puolisoiden avio-osat ja siten laskettua enemmän omistavan puolison maksettavaksi mahdollisesti tulevan tasingon määrä. Osituksen reaalisessa vaiheessa keskitytäänkin korostetusti siihen, että laskennallinen tasinko saadaan yksilöityä ja siirrettyä sille osapuolelle, jolle se osituksen myötä tulee kuuluvaksi. Artikkelin edetessä tarkastellaan osituksen osalta erityisesti osituskirjaan liittyviä seikkoja.
Osituskirja sopimusosituksessa
Ositus on mahdollista tehdä joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksen lähtökohtana voidaan pitää ositustahojen välistä sopimusvapautta ja osituksen toimittamisen sopimiselle perustumista. Ositustahoina ovat avioeron vireilletultua tehtävässä avioero-osituksessa puolisot ja toisen puolison kuoltua toimitettavassa jäämistöosituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison oikeudenomistajat. Puolisoiden sopiessa ositukseen liittyvistä seikoista keskenään, voivat he myös toimittaa osituksen itse tai halutessaan asiamiesten avustuksella. Puolisoiden ositusta toimittamaan valitsema henkilö ei saa samanlaisia valtuuksia kuin pesänjakaja toimitusosituksen yhteydessä, vaan henkilön toimivalta voidaan perustaa pelkästään puolisoiden antamaan valtuutukseen ja toimeksiantoon. Sopimusositus on mahdollinen myös jäämistöosituksen tapauksessa, mutta tällöin tulee huomioida esimerkiksi lesken tasinkoprivilegi, eli se, että leski ei ole velvollinen luovuttamaan tasinkoa kuolleen puolison perillisille, vaikka niin osituksen laskennallisen vaiheen nojalla vaikuttaisikin olevan. Sekä avioero-ositusta että jäämistöositusta koskevat jotkin edunvalvontaan liittyvät rajoitukset, kuten se, että sopimusositukselle tarvitaan maistraatin lupa silloin, kun osituksen osapuoli on edunvalvonnan alaisena.
Osituksen ollessa selkeä ja ongelmaton, ilmentää sopimusositus ositustahojen sopimusneuvotteluihin perustuvaa ratkaisua, jonka nojalla puolisoiden omaisuus jaetaan heille molemmille tasan. Osituskirjaa on kuvailtu sopimusosituksessa ositustahojen sopimusneuvottelujen konkreettiseksi lopputulokseksi. Kun ositus toimitetaan ilman pesänjakajaa, liittyy osituskirjaan kuitenkin tiettyjä muotovaatimuksia. Ositustahojen on kaikkien allekirjoitettava osituskirja, tarkoittaen itsenäisesti myös kuolinpesän osakkaita, jos valtakirjoja ei käytetä. Lisäksi kahden esteettömän todistajan tulee todistaa osituskirja oikeaksi. Todistajilta ei vaadita yhtäaikaista läsnäoloa ja todistaminen kohdistuu siihen, että osapuolten allekirjoitukset ovat asianmukaiset.
Osituskirja toimitusosituksessa
Toimitusosituksessa osituksen kulusta ja toimittamisesta vastaa pesänjakaja, jonka määrää tehtäväänsä hoitamaan tuomioistuin. Toimitusositus järjestetään yleensä silloin, kun katsotaan, ettei ositustahojen välistä sopimista voida pitää mahdollisena. Pesänjakajan määräämistä toimitukseen voivat vaatia ositustahot. Tehtävään määrättävän pesänjakajan tulee olla kyseiseen tehtävään sopiva niin ammattitaidoltaan kuin esimerkiksi puolueettomuutensa puolesta. Jäämistöosituksen osalta sama henkilö voidaan tilanteesta riippuen määrätä sekä pesänselvittäjäksi että sen jälkeen pesänjakajaksi, mikä voi olla toimiva ratkaisu kuitenkin useimmiten vain tilanteissa, joissa ei ilmene merkittäviä ristiriitoja. Pesänselvittäjän on katsottu kuuluvan selkeästi jäämistöoikeudellisten asioiden piiriin, eikä pesänselvittäjää voida näin ollen määrätä avioero-ositukseen. Kuten sopimusosituksessa, myös toimitusosituksessa on laadittava allekirjoitettava osituskirja. Toimitusosituksen osalta on riittävää, että osituskirjan allekirjoittaa pesänjakaja. Ositustahot merkitsevät osituskirjaan sen hyväksyessään klausuulin. Osituskirjaa ei tarvitse kuitenkaan todistaa oikeaksi, kuten sopimusosituksessa.
Osituskirjan laatimiseen tai sisältöön liittyvien epäselvien kysymysten osalta on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituskirjaan liittyvästä osituksen moittimisesta ja mitättömyydestä lyhyesti
Jos ositusta voidaan pitää muodoltaan virheellisenä niin, ettei osituskirjaa koskevia muotomääräyksiä ole noudatettu, voidaan ositus moitittaessa julistaa pätemättömäksi. Osituksen moittiminen on mahdollista muotovirheestä johtuen sekä sopimus- että toimitusosituksen tapauksessa. Muotovirheenä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että puolisot ovat allekirjoittaneet osituskirjan, mutta sitä ei ole todistettu oikeaksi. Muotovirheen nojalla tapahtuva osituksen moittiminen tulee tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun osituksen toimittaminen on tehty. Kun kyse on pätemättömyydestä, voi ositus pätevöityä, jos toimituksen moittimista ei tehdä määräajassa. Pätemättömyys vaatii näin ollen virheeseen reagointia ja ositusta koskevan moitekanteen nostamista.
Pätemättömyydestä tulee erottaa osituksen mitättömyys, joka ei voi korjautua pätemättömyyden tavoin. Osituksen moittimista ei ole pidetty mahdollisena osituksen ollessa mitätön, koska koko toimitusta ei katsota tällöin tehdyn. Mitättömyys voi johtua esimerkiksi osituksen toimittamista koskevien lain edellytysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä, kuten siitä, ettei toista puolisoa ole kutsuttu ositustoimitukseen lainkaan ja toimitus on poissaolosta huolimatta tehty. Osituksen mitättömyys voi johtua myös osituskirjan väärentämisestä tai siitä, että puolisoiden välisen sopimusosituksen väitetään tulleen tehdyksi, vaikka kumpikaan puolisoista ei ole ollut tekemässä sopimusta.
Osituskirjan rekisteröinti
Puolisot voivat halutessaan rekisteröidä osituksen aikana tehdyn osituskirjan itse valitsemaansa maistraattiin. Rekisteröinti mahdollistaa puolisoiden suojautumisen toistensa velkojia vastaan ulosottoon ja konkurssiin liittyvien takaisinsaantivaatimusten osalta. Osituskirjan rekisteröintiä ei pidetä pakollisena tai millään tavalla osituskirjan muotovaatimuksiin kuuluvana. Näin ollen osituksen rekisteröimättä jättäminen ei saa aikaan osituksen pätemättömyyttä. Osituskirjan rekisteröitäväksi ilmoittamista ei ole sidottu määräaikaan ja se voidaan tehdä milloin tahansa sen jälkeen, kun ositus on tullut toimitettua. Ositusta rekisteröitäessä on hakemuksen ja liitteiden lisäksi mukaan hyvä liittää sekä alkuperäinen osituskirja että jäljennös siitä.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituskirja tulee laatia ositusta toimitettaessa huolimatta siitä, toimitetaanko ositus sopimus- vai toimitusosituksena.
- Osituskirjaa koskevat tietyt muotovaatimukset.
Varoitukset
- Muodoltaan virheellistä ositusta voidaan moittia tietyn määräajan puitteissa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että muodoltaan virheellinen ositus voi pätevöityä, jos moittimista ei tehdä ennen määräajan umpeen kulumista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa