- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden osituksella tarkoitetaan omaisuuden jakamista lain määräämällä tavalla avioliiton purkautumisen jälkeen joko toisen puolison kuoltua tai avioeron myötä. Ositus tehdään silloin, kun puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Ositusta ei kuitenkaan toimiteta, jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehdon vuoksi ja tällöin toimitetaan ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Osituksessa selvitetään kummankin puolison avio-oikeuden alaiset varat ja velat ja niiden perusteella suoritetaan kummallekin puolisolle oma osituslaskelma, josta selviää kummankin omistama omaisuus eli säästö. Tämän jälkeen säästöt lasketaan yhteen ja kun se jaetaan puolella, selviää se omaisuuden määrä, johon kummallakin puolisolla on osituksessa oikeus. Tätä määrää kutsutaan avio-osaksi. Pääsääntöisesti enemmän omistava puoliso on velvollinen suorittamaan vähemmän omistavalle puolisolleen tasinkoa eli rahasumman, jotta molempien säästö on osituksen toimittamisen jälkeen yhtä suuri.
Esimerkki:
- Miehen varat 30 000 € ja velat 10 000 €, säästö siis 20 000€
- Vaimon varat 50 000 € ja velat 20 000€, säästö siis 30 000€
Puolisoiden yhteenlaskettu säästö on siis 50 000€. Kun tämä jaetaan puolella, jää avio-osaksi 25 000€, johon kummallakin puolisolla on oikeus osituksessa. Enemmän omistava vaimo siis maksaa tasinkoa miehelle (30 000€ - 25 000€) 5000 euroa, jolloin molemmille jää yhtä paljon omaisuutta eli 25 000€. Tasinkoa luovuttava puoliso voi yleensä päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona puolisolleen. Tasingon saa aina kuitenkin suorittaa rahana.
On olemassa myös tilanteita, joissa tasinkoa ei tarvitse maksaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun avioliitto on päättynyt puolison kuoleman johdosta ja lesken omaisuuden säästö on suurempi kuin vainajan säästö. Tällöin leskellä ei ole velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille eli leskellä on tasinkoprivilegi. Myös osituksen sovittelu on mahdollista tietyissä tilanteissa, mikä voi vaikuttaa maksettavan tasingon määrään.
Puolisoiden ei kuitenkaan ole pakko toimittaa ositusta lain määräämällä tavalla ja osituslaskelma ei ole välttämätön, vaan he voivat sopia omaisuutensa jakamisesta myös jollain muulla tavalla. Jos puolisot eivät pääse sopuun omaisuuden jakamisesta, kumpi tahansa heistä voi hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa toimittamaan jaon. Riitaisissa ja monimutkaisissa ositustilanteissa kannattaa kääntyä oikeudellisen asiantuntijan puoleen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa