- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen sovitteluvaatimus voidaan esittää jo osituksen aikana tai vaihtoehtoisesti sitten, kun ositus on toimitettu. Osituksella tarkoitetaan joko avioliiton purkautumisen tai toisen puolison kuoleman perusteella vaadittaessa suoritettavaa toimitusta, jonka tarkoituksena on purkaa puolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde. Osituksen sovitteluvaatimus on yleisesti ottaen vaatimus siitä, että toimitettavaa tai jo toimitettua ositusta soviteltaisiin sen ollessa lopputulokseltaan joko kohtuuton tai toiselle osapuolelle perusteetonta taloudellista etua aikaansaava. Osituksen sovittelulle on asetettu avioliittolaissa omat edellytyksensä, eikä toimenpidettä voida suorittaa, jollei kyse ole vaaditunkaltaisesta tilanteesta. Sovitteluvaatimuksen suhteen on huomionarvoista, että jos vaatimus esitetään vasta osituksen toimittamisen jälkeen, tulevat noudatettaviksi mahdollisesti myös osituksen moitetta ja osituksen pätemättömäksi julistamista koskevat, voimassa olevat, säännökset.
Millaisissa tilanteissa osituksen sovittelua voidaan vaatia?
Ositus voidaan toteuttaa joko osituksen osapuolten keskinäiseen sopimiseen perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, jonka kulusta huolehtimaan tuomioistuin määrää pesänjakajan. Ositusta koskevan sovitteluvaatimuksen esittäminen on mahdollista kummankin osituksen toteuttamistavan tapauksessa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että sovitteluvaatimusta koskevat säännökset eroavat toisistaan riippuen siitä, toteutetaanko ositus sopimus- vai toimitusosituksena.
Arvioitaessa mahdollisuutta osituksen sovitteluvaatimuksen esittämiselle voi olla suositeltavaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan lakimieheen, joka osaa neuvoa tarkemmin, miten tietynlaisessa tilanteessa on mahdollista menetellä.
Osituksen sovitteluvaatimus sopimusosituksen yhteydessä
Mikäli puolisoiden välillä ei osituksen osalta ole mitään epäselvää, on sopimusositus voinut tarkoittaa sitä, että puolisot sopivat osituksen toteuttamisesta ja toteuttavat osituksen sopimuksen mukaisesti niin, että heidän omaisuutensa jaetaan kahteen osaan. Myös tällöin on kuitenkin noudatettava sekä sopimus- että toimitusositukselle asetettuja muotovaatimuksia koskien esimerkiksi osituskirjaa, joka on laadittava tietyssä määrämuodossa. Sopimusosituksen tapauksessa on vaadittu, että osituskirjan allekirjoittavat kumpikin puoliso ja kun kyse on osituksesta, joka toimitetaan johtuen toisen puolison kuolemasta, myös kaikki kuolinpesän osakkaat, jollei tilanteessa ole käytetty valtakirjoja. Kun ositus toimitetaan ilman pesänjakajan toimeen osallistumista, tulee osituskirjan olla lisäksi kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Ositukseen ovat yleisesti ottaen sovellettavissa pitkälti samat muotomääräykset kuin perinnönjakoon. Sopimusosituksen kannalta on huomionarvoista, että puolisot voivat jo keskinäisissä sopimusneuvotteluissaan, joiden tarkoituksena on johtaa ositukseen, esittää sovittelua koskevan vaatimuksen. Jos puolisot päätyvät sopimusneuvotteluissaan siihen, että suoritettu osituslaskelma on sovittelun edellytysten mukaisesti kohtuuton ja olisi sitä myös toimitusositusta tehtäessä, ei heiltä ole vaadittu pesänjakajaan turvautumista sovittelun suorittamiseksi. Puolisoiden on mahdollista tehdä sopimusneuvottelujen aikana myös väliratkaisu siitä, miten he haluavat, että ositus tullaan jatkossa toimittamaan. Tällöin on katsottu, että kyse on niin sanotusta osituksen esisopimuksesta.
Osituksen esisopimuksella on katsottu olevan sopimusosituksen kulun ja sisällön kannalta olennainen merkitys ja sitä on useissa tilanteissa voitu pitää kohtuuttomana siitäkin huolimatta, että se on puolisoiden keskinäisen neuvottelun tulos. Esisopimuksen sovittelutarvetta arvioidaan tällöin yleisen kohtuullistamissäännön mukaan, joka löytyy varallisoikeudellisista oikeustoimista annetusta laista. Jos sopimusositukseen osallinen puoliso haluaa osituksen soviteltavaksi jälkikäteen, on hänen nostettava asiasta kanne tuomioistuimessa. Tällöin noudatettavaksi tulevat osituksen moitetta koskevat säännöt.
Moitekanteen suhteen noudatetaan samoja määräaikoja kuin sopimusositusta yleisesti ottaenkin moitittaessa. Sovellettavaksi tulee näin ollen sääntö, jonka mukaan osituksen moittiminen on tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun ositus on tullut lopulliseksi. Osituksen moitteesta kerrotaan lisää artikkelissa ”Osituksen moite”.
Osituksen sovitteluvaatimus toimitusosituksen yhteydessä
Kuten edellä kävi ilmi, on osituksessa noudatettava tiettyjä muotomääräyksiä. Toimitusosituksen kannalta muotomääräysten noudattamisen voidaan katsoa merkitsevän sitä, että osituskirja on allekirjoitettava pesänjakajan toimesta. Tällöin osituskirjan allekirjoittaminen ei vaadi todistajia ja pesänjakaja voi huolehtia siitä yksin. Toimitusositus poikkeaa myös osituksen sovitteluvaatimuksen esittämisen suhteen siitä, miten sopimusosituksessa pääsääntöisesti menetellään. Toimitusosituksen sovitteluvaatimus tulee esittää pesänjakajalle. Pesänjakajalle itselleen ei tällöin ole annettu mahdollisuutta sovitella osituksen lopputulosta ainoastaan omasta tahdostaan edes silloin, kun hän havaitsee, että lopputulos voisi olla kohtuuton tai aiheuttaa toiselle osapuolelle perusteetonta taloudellista etua. Sovitteluvaatimuksen esittämisen ajankohtaistuessa tulee sovellettavaksi kuitenkin pesänjakajalle asetettu ratkaisupakko, minkä vuoksi hän ei voi siirtää esitettyä vaatimusta tuomioistuimen tutkittavaksi. Toisaalta myös sovittelua vaativan osituksen osapuolen on tällöin esitettävä vaatimus nimenomaan pesänjakajalle, ei esimerkiksi tuomioistuimelle. Pesänjakajaan osituksen aikana kohdistettu ratkaisupakko kattaa myös sen, että pesänjakajan on annettava ositustahoille perusteltu oikeudellinen ratkaisu, mikäli he esittävät hänen ratkaistavakseen esimerkiksi kysymyksiä liittyen osituksen kohteena olevan omaisuuden omistusoikeuksiin.
Pesänjakajan ratkaisuun tyytymätön on tavalliseen tapaan oikeutettu osituksen moittimiseen sen jälkeen kun ositus on toimitettu. Moittiminen on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ositusratkaisu on tehty. Moittimalla ositusta osituksen osapuolten on siis joka tapauksessa mahdollisuus saada ositukseen liittyvät epäkohdat tarvittaessa myös tuomioistuimen arvioitaviksi. Oikeudesta sovitteluvaatimuksen esittämiseen ei ole mahdollista luopua ennenaikaisesti, eli ennen osituksen toimittamista.
Sovitteluvaatimuksen esittämisen osalta on huomionarvoista, ettei vaatimusta voi esittää enää sen jälkeen, kun ositus on tullut lainvoimaiseksi.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksen sovitteluvaatimus on pääsääntöisesti mahdollista esittää vielä osituksen toimittamisen jälkeenkin.
- Osituksen sovitteluvaatimuksen esittäminen voi tulla kyseeseen riippumatta siitä, onko ositus toimitettu sopimus- vai toimitusosituksena. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että asiaa koskevat säännökset ovat toisistaan poikkeavat.
Varoitukset
- Sovitteluvaatimusta ei voida esittää enää, jos ositus on tullut lainvoimaiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa