- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositus tarkoittaa toimitusta, jonka tarkoituksena on saada purettua puolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde. Jotta ositus voidaan tehdä, tarvitaan ositusperuste. Ositusperusteina on pidetty pääsääntöisesti sekä avioliiton purkautumista että toisen aviopuolison kuolemaa. Kolmantena ja selkeästi harvinaisempana tapauksena on osituksen toimittamismahdollisuuden kannalta pidetty tilannetta, jossa puolisot tuomitaan asumuseroon vieraassa valtiossa niin, että heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan kuitenkin Suomen lakia. Asumuseron vuoksi ositusta toimitettaessa on huomioitava, ettei toimittamista ole pidetty sallittuna enää silloin, kun puolisot ovat palanneet yhteiselämään erosta huolimatta. Ositusta, joka toimitetaan avioliiton purkautuessa ja avioeron vireille tultua kutsutaan avioero-ositukseksi. Avioeron vireilletuloa pidetään tällöin ositusperusteen syntyajankohtana. Avioeron vireilletulon osalta merkittävä ajankohta on puolestaan se, jona joko toinen puolisoista tai puolisot yhdessä tekevät jommankumman puolison kotipaikan käräjäoikeudelle avioeroa koskevan hakemuksen. Toisen puolison kuoltua toimitettavaa ositusta on kutsuttu nimellä jäämistöositus.
Kuten edellä on ilmennyt, voidaan ositus toimittaa pelkästään niin vaadittaessa ja toimittamista koskevan vaatimuksen voivat esittää ositustahot. Ositustahoja ovat avioero-osituksessa kumpikin puoliso ja jäämistöosituksessa sekä eloonjäänyt puoliso että kuolleen puolison oikeudenomistajat, eli perilliset tai testamentinsaajat. Ositustahoja ovat voineet tilanteesta riippuen olla myös kummatkin edellä mainituista, eli sekä perilliset että testamentinsaajat. Oikeuden osituksen vaatimiseen on katsottu voivan puolisoiden ollessa passiivisia periaatteessa vanhentua, mutta määräaikaa vaatimiselle ei kuitenkaan ole asetettu. Myös nimenomainen oikeudesta luopuminen on mahdollista.
Osituksen kannalta on huomionarvoista, että tilanteessa jossa puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan osituksen sijaan pääsääntöisesti pelkästään omaisuuden erottelu. Sekä osituksen että omaisuuden erottelun yhteydessä voi vaadittaessa ajankohtaistua myös puolisoiden yhteisen omaisuuden jakaminen. Siltä osin, kun kyse on osituksen aviovarallisuusoikeudellisista menettelysäännöksistä, tapahtuu sääntely avioliittolaissa. Myös perintökaari voi kuitenkin tulla sovellettavaksi osituksen muodon ja toimittamistavan osalta.
Millä tavoin ositus voidaan toimittaa?
Ositus voidaan toimittaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksen lähtökohtana voidaan pitää puolisoiden välillä vallitsevaa sopimusvapautta ja mahdollisuutta sopia osituksesta keskenään sekä myös toimittaa ositus tehdyn sopimuksen mukaisesti. Toimitettaessa ositusta puolisot voivat tällöin toimia joko keskenään tai toisaalta käyttää apunaan asiamiehiä. Henkilö, jonka puolisot valitsevat sopimusosituksessa toimittamaan ositusta, ei saa samoja valtuuksia, jotka pesänjakajalle annetaan toimitusosituksen yhteydessä. Osituksen toimittamisesta huolehtivan henkilön toimivalta perustetaankin sitä vastoin täysin siihen toimeksiantoon ja valtuutukseen, jonka henkilö saa ositustahoilta. Osituksen toimittamiselle sopimusosituksena vaaditaan maistraatin lupa, mikäli jommallekummalle puolisoista on määrätty edunvalvoja. Maistraatin lupaa ei kuitenkaan tarvita silloin, jos edunvalvontavaltuutettu tekee päämiehen puolesta sopimusosituksen. Tilanne vaatii tällöin sitä, ettei toimea ole kielletty nimenomaisesti edunvalvontavaltuutusasiakirjassa.
Myös jäämistöosituksen tapauksessa on pidetty mahdollisena, että leski ja kuolleen puolison kuolinpesän osakkaat sopivat osituksesta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että lesken hyväksi on luotu erityinen tasinkoetuoikeus, joka tarkoittaa käytännössä katsoen sitä, ettei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Jo mainitut edunvalvontaa ilmentävät rajoitukset soveltuvat myös jäämistöosituksen tapauksessa.
Kuten edellä jo mainittiin, on osituksen toisena mahdollisena toimittamistapana pidetty toimitusositusta, joka voi ajankohtaistua silloin, jos sopimusosituksen toimittamiselle ei ole edellytyksiä. Toimitusosituksen toimittamiseksi tuomioistuin määrää tehtävään sopivan pesänjakajan, kun joku ositustahoista sitä vaatii. Toimitusosituksen toimittamista on pidetty sopimusositusta harvinaisempana ja on huomionarvoista, että myös toimitusosituksen osalta on katsottu, että pesänjakajan tulisi tavoitella puolisoiden välillä sovintoon pääsyä. Jäämistöosituksen osalta on paikoin mahdollista, että pesänjakajaksi määrätty henkilö toimii ennen pesänjakajan tehtävien suorittamista myös kuolleen puolison kuolinpesän pesänselvittäjänä. Avioero-ositusta suorittamaan ei ole mahdollista määrätä missään vaiheessa pesänselvittäjää, joka kuuluu selkeästi jäämistöoikeudellisten asioiden piiriin. Sekä sopimus- että toimitusositusta koskevat tietyt muotomääräykset.
Miten ositus etenee?
Ositus voidaan jakaa laskennalliseen ja reaaliseen vaiheeseen. Osituksen toimittaminen aloitetaan laskennallisesta vaiheesta, jonka osalta on merkityksellistä, että puolisoiden avio-osat ja mahdollisesti toiselle puolisolle maksettavan tasingon määrä saadaan selvitettyä. Omaisuuden osituksen toimittaminen on periaatteessa tehtävä siinä järjestyksessä kuin perinnönjakokin. Pesänjakajan on välttämätöntä selvittää puolisoiden velka- ja varallisuussuhteet ja myös arvostaa sekä avio-oikeuden alainen että siitä vapaa omaisuus, jotta osituslaskelman tekeminen on laskennallisen vaiheen aikana mahdollista. Ositus kattaa pelkästään sen omaisuuden, joka puolisoilla on ollut ositusperusteen syntyessä. Osituksen piiriin eivät siis pääsääntöisesti kuulu ositusperusteen syntyhetken jälkeen saatu omaisuus tai syntyneet velat. Poikkeuksena voidaan kuitenkin pitää ositusvarallisuuteen kuuluvan omaisuuden tuottoa, jonka katsotaan sisältyvän ositusvarallisuuteen silloinkin, kun se syntyy ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välisenä aikana.
Jotta puolisoiden omistussuhteet voidaan selvittää, on pidetty välttämättömänä puolisoiden varojen ja velkojen luettelointia. Jäämistöosituksen osalta luettelointi tapahtuu perunkirjoituksen yhteydessä. Avioero-osituksessa luetteloinnissa voidaan hyödyntää myös puolisoiden välillä mahdollisesti toisen puolison vaatimuksesta tehtyä erityistä omaisuusluetteloa. Kun puolisoiden varat ja velat on huomioitu osituksen laskennallisessa vaiheessa, vähennetään varoista velat. Kun puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus on saatu edellä mainituin tavoin määriteltyä, lasketaan puolisoiden avio-oikeuden alaan kuuluvan omaisuuden yhteenlaskettu säästö. Pääsääntöisesti säästö jaetaan puolittamisperiaatteen mukaisesti puolisoille kahtia, jolloin saadaan määritettyä puolisoille kuuluvat avio-osat.
Puolittamisperiaate tulee noudatettavaksi silloin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, eikä esimerkiksi avioehtosopimuksia näin ollen ole solmittu. Avio-osan laskemisen avulla on voitu määrittää myös se, onko jommankumman puolison avio-oikeuden alainen omaisuus sillä tavoin suurempi, että hänen tulee suorittaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa niin, että puolisoiden netto-omaisuudet saadaan samansuuruisiksi. Puolittamisperiaatetta ja ajatusta tasajaosta on pidetty pääsääntönä, josta on tietyin keinoin mahdollista poiketa.
Osituksen laskennallisesta vaiheesta siirrytään yleensä kohti reaalista vaihetta, jonka tarkoituksena on pääosin yksilöidä tasinko, jota toisen puolison tulee suorittaa ja siirtää kyseinen tasinko siihen oikeutetulle puolisolle. Osituksen reaalisen vaiheen yhteydessä voivat tulla suoritettavaksi myös jotkin muut osituksessa toimeenpantavat omaisuuden omistajanvaihdokset.
Ositus voi näyttäytyä monimutkaisena ja haastaviakin oikeudellisia ongelmia sisältävänä toimituksena. Pohdittaessa ositukseen liittyviä epäselviä kysymyksiä tai tehtäessä arviota tietystä tilanteesta ja sen vaatimista toimista, on suositeltavaa keskustella aiheeseen perehtyneen lakimiehen kanssa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ositus on toimitus, jolla pyritään siihen, että puolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde saadaan purettua ja siihen liittyvät kysymykset selvitettyä.
- Ositus on mahdollista toimittaa joko puolisoiden väliselle sopimiselle perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, johon tuomioistuin voi määrätä pesänjakajan.
Varoitukset
- Jotta osituksen toimittaminen saadaan hoidettua tarkoituksenmukaisesti, on ositustahojen hyödyllistä ilmoittaa tarvittaessa ja vaadittavalla tarkkuudella niin omaisuuteensa kuin velkoihinsa liittyvät olennaiset seikat.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa