Minilex - Lakipuhelin

Ositus ja omaisuuden tuotto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ositus on vaadittaessa tehtävä toimitus, jolla pyritään purkamaan puolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde ja selvittämään lopullisesti siihen liittyvät kysymykset. Omaisuuden tuottoon liittyy avio-oikeuden alaista omaisuutta määriteltäessä ja ositusta toimitettaessa joitakin erityispiirteitä, joihin perehdytään tarkemmin artikkelin edetessä. Osituksen vaatiminen on mahdollista ositusperusteen synnyttyä. Ositusperuste liittyy tavallisimmin puolisoiden välisen avioliiton purkautumiseen avioeron myötä tai toisen puolison kuolemaan. Avioeron vireilletulon nojalla tehtävän avioero-osituksen mahdollistama ositusperuste syntyy avioeron vireille tullessa. Toisen puolison kuoltua tehtävän jäämistöosituksen ositusperuste syntyy puolestaan toisen puolison kuolinhetkellä. Ositus voidaan toimittaa myös harvinaisemmassa tapauksessa silloin, kun puolisot on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon ja heidän varallisuussuhteisiinsa soveltuu Suomen laki.

Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, menetellään osituksessa yleensä puolittamisperiaatteen mukaisesti niin, että kumpikin puoliso saa puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Jos avio-oikeus on puolisoiden välillä suljettu pois, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu.

Kuuluuko omaisuuden tuotto avio-oikeuden alaan ositusta toimitettaessa?

Omaisuuden tuoton on katsottu yleisesti ottaen kuuluvan omaisuuden omistajalle, eli pääsääntöisesti henkilölle, jonka nimissä kyseinen omaisuus on. Huomionarvoista on kuitenkin se, että omaisuuden kuuluessa avio-oikeuden alaan, kuuluu siihen myös omaisuuden tuotto. Avio-oikeuden ajallisen ulottuvuuden päättyessä tavallisesti ositusperusteen syntyhetkeen, katsotaan omaisuuden tuoton kuuluvan avio-oikeuden alaan vielä siihen saakka kun omaisuuden osituksen toimittaminen on tehty. Omaisuuden tuoton kuulumista osituksen piiriin ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen väliseltäkin ajalta on kutsuttu tuottosäännöksi. Puolisoiden omaisuuttaan koskeva huolellisuusvelvollisuus jatkuu myös kyseisen välitilan aikana, vaikka avioyhteys onkin katkennut. Puolison tulee näin ollen vallita avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuuttaan tavalla, joka ei vähennä sitä aiheettomasti niin, että toiselle puolisolle pääsee aiheutumaan vähenemisestä vahinkoa ositusta toimitettaessa. Puolisolle on lisäksi osoitettu velvollisuus tilin tekemiseen omaisuuden vallinnasta ja tuotosta ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen väliseltä ajalta.

Omaisuuden tuoton on katsottu olevan avio-oikeudesta vapaata osituksessa silloin, jos puolisoiden välillä on solmittu avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva avioehtosopimus, joka kattaa näin ollen myös omaisuuden, josta tuotto on peräisin. Tuoton kohtelusta ei tällöin tarvita nimenomaista mainintaa avioehtosopimukseen.  Avioehtosopimuksen ollessa toisaalta pelkästään osittainen tai yksipuolinen, on avio-oikeuden alaan kuulumattoman omaisuuden tuoton katsottu tulevan avio-oikeuden alaiseksi tilanteessa, jossa ei asiasta ole nimenomaisesti toisin sovittu. Omaisuuden omistajalla on pääsääntöisesti valta määrätä omaisuutensa tuotosta, mutta myös joitakin tilannekohtaisia poikkeuksia on olemassa.

Osituksen piirin kattavuus

Puolisoilla on pääsääntöisesti toistensa omaisuuteen avio-oikeus, jos sitä ei ole nimenomaisesti suljettu pois avioehtosopimuksin tai muin määräyksin. Puolisot omistavat avioliiton aikana varojen ja velkojen erillisyyden mukaisesti nimissään olevan omaisuutensa yksin ja vastaavat itsenäisesti myös ottamistaan veloista. Avio-oikeus kattaa kuitenkin puolisoiden kaiken omaisuuden, joka on hankittu tai saatu aikana ennen avioliiton solmimista ja avioliiton kestäessä ennen ositusperusteen syntymistä, jollei muuta ole sovittu tai määrätty. Avio-oikeuden piiri kattaa näin ollen myös puolisoiden saamat lahjakirjat, testamentit ja perinnöt. Myös edellä mainituista saatava tuotto kuuluu avio-oikeuden alaan. Osituksen piirin osalta merkittävä hetki on ositusperusteen syntyhetki, jota pidetään samalla avioyhteyden päättymisen ajankohtana. Omaisuuden arvostaminen tapahtuu kuitenkin osituksen toimittamishetken mukaan. Tällöin ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen välille jää aika, jona avio-oikeutta ei enää ole. Osituksen tuoton kohtelun voidaan näin ollen ilmentää poikkeusta esiteltyyn pääsääntöön osituksen piirin kattavuudesta, kun ositusperusteen syntyhetkellä ei tuoton osalta ole samankaltaista avio-oikeuden katkaisevaa vaikutusta.

Miten osituksessa kohdellaan omaisuutta, joka tulee alkuperäisen omaisuuden sijaan?

Omaisuuden tuoton merkitystä osituksessa arvioitaessa on perusteltua sivuta myös sitä, miten osituksessa menetellään silloin, kun omaisuuden sijaan tulee jokin muu omaisuus. Tuoton suhteen tilanteessa voitaisiin pohtia esimerkiksi sitä, miten tulee kohdella sijaan tulleesta omaisuudesta saatavaa tuottoa. Omaisuuden osalta on yleisesti noudatettu avioliittovarallisuuden kohtelussa niin sanottua surrogaattiperiaatetta, jolla pyritään takaamaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden pysyminen avio-oikeuden alaisena ja avio-oikeuden alaan kuulumattoman omaisuuden pysyminen oikeuden ulkopuolella niissäkin tapauksissa, joissa omaisuuden sijaan tulee jokin muu omaisuus. Näin ollen on esitetty ajatus siitä, että omaisuuden sijaan tulevaa omaisuutta käsiteltäisiin samalla tavoin kuin alkuperäistä omaisuutta.

Esimerkkinä voidaan pitää tilannetta, jossa toinen puolisoista myy avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta. Tällöin myymisestä saatu kauppahinta tulee yksinkertaisesti avio-oikeuden alaiseksi. Periaatteen noudattaminen voi käytännössä katsoen käydä hankalaksikin pyrittäessä osoittamaan, mikä omaisuus tai minkä suuruinen määrä on tullut toisen omaisuuden sijaan. Surrogaattiperiaate tarkoittaa periaatteessa sitä, että vaikka puoliso luovuttaa ositusperusteen syntyhetken jälkeen, ennen osituksen toimittamista, avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta vastikkeellisesti, ei avio-oikeuden alaisen omaisuuden voida katsoa toimesta johtuen vähenevän. Omaisuuden tuoton osalta esitellyn periaatteen voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että myös sijaan tulevan omaisuuden tuottoa kohdellaan samalla tavalla kuin alkuperäisen omaisuuden tuottoa.

Lyhyesti vapaaomaisuusmääräyksestä

Toiselle puolisolle tavallisesti kuuluvaa avio-oikeutta on voitu rajoittaa avioehtosopimusten lisäksi niin sanotun vapaaomaisuusmääräyksen avulla. Kyseisenlainen määräys voidaan ottaa lahjaan, testamenttiin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräykseen. Vapaaomaisuusmääräyksen avulla on mahdollista rajoittaa avio-oikeutta niin, ettei puolisolla määräyksen nojalla katsota olevan avio-oikeutta esimerkiksi omaisuuteen, omaisuuden sijaan tulevaan omaisuuteen taikka omaisuuden tuottoon. Vapaaomaisuusmääräystä on pidetty oikeusvaikutuksiltaan avioehtosopimusta kattavampana, kun sama määräys voi olla voimassa myös myöhemmässä avioliitossa. Mikäli määräys toisaalta sisältää toiseen puolisoon liittyvän yksilöivän nimitiedon, ei samaa määräystä voida käyttää myöhemmin. Omaisuuden tuoton osalta voidaan korostaa, että määräyksellä voi olla merkitystä, mikäli tuotto on tallella silloin, kun osituksen toimittaminen ajankohtaistuu.

Omaisuuden tuottoon koskevaan arviointiin voi ositusta toimitettaessa liittyä oikeudellisesti hankalia tai epäselviä kysymyksiä, joiden suhteen voi olla suositeltavaa ottaa yhteyttä asiaan perehtyneeseen lakimieheen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

- Omaisuuden omistajalla on pääsääntöisesti valta määrätä myös omaisuudesta saatavasta tuotosta.

- Omaisuuden osituksessa tulee yleensä sovellettavaksi tuottosäännöksi kutsuttu periaate, jonka mukaan omaisuuden tuotto voidaan lukea osituksen piiriin kuuluvaksi myös ositusperusteen syntyhetken ja osituksen toimittamisen väliseltä ajalta.

Varoitukset

- Jos puolisoiden välistä avio-oikeutta on rajoitettu esimerkiksi avioehtosopimuksin, voi omaisuuden tuottoon liittyvä arviointi muodostua tilanteesta riippuen hyvinkin hankalaksi.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]