- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuuden osituksella tarkoitetaan toimenpidettä, jonka tarkoituksena on purkaa puolisoiden välillä avioliiton aikana voimassa ollut aviovarallisuussuhde. Osituksen toimittamisen on katsottu olevan mahdollista silloin, kun on olemassa ositusperuste. Ositusperusteena on pidetty joko toisen puolison kuolemaa tai avioliiton purkautumista. Ensinnä mainitussa tapauksessa on kyse jäämistöositukseksi kutsutusta toimesta ja toiseksi mainitun tilanteen osalta on tapana puhua avioero-osituksesta silloin, kun osituksen toimittaminen suoritetaan avioeroasian tultua vireille. Osituksen on katsottu olevan mahdollista myös asumusero-osituksena silloin, kun vieraassa valtiossa asumuseroon tuomittujen henkilöiden varallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia.
Joko jommankumman puolisoista tai jäämistöosituksen tapauksessa puolison tai jonkun puolison perillisistä on vaadittava, että omaisuuden ositus tehdään, jotta osituksen toimittaminen voi ajankohtaistua. Oikeutta vaatia ositusta on kutsuttu ositusvaateeksi ja sen on katsottu kuuluvan avioeron tapauksessa kummallekin puolisolle itsenäisesti. Osituksen sijaan voidaan joissain tilanteissa suorittaa pelkästään omaisuuden erottelu, jos puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden käsitettä voidaan täsmentää niin, että sillä tarkoitetaan nimenomaan oikeutta toisen omaisuuteen. Avio-oikeudesta vapaana omaisuutena pidetään pääsääntöisesti sellaista omaisuutta, jonka toinen puoliso on saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla, kun avioliitto on purkautunut toisen kuoleman vuoksi tai samalla tavalla saatua omaisuutta, jonka toinen puoliso on saanut avioeron jo vireille tultua. Jälkimmäisessä tapauksessa avio-oikeus voi toisaalta olla olemassa, jos avioero on rauennut niin, ettei raukeamisen syynä ole ollut toisen puolison kuolema. Puolisoiden yhteisesti omistaman omaisuuden osalta jakoa voidaan vaatia niin osituksen kuin erottelun tapauksissa.
Osituksen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet
Sen lisäksi, että osituksen osapuolilla on oikeus vaatia ositusta, voidaan heillä katsoa olevan myös joitakin muita, omaisuuden osituksen kannalta merkittäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Puolisoilla on katsottu olevan osituksessa esimerkiksi oikeus erottaa sellaisia vaatteita tai muita esineitä, jotka kuuluvat puolisolle itselleen ja, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä. Oikeuden käytön suhteen on tullut soveltaa kuitenkin ajatusta puolisoiden oloihin suhteutetusta kohtuudesta. Puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä on katsottu voivan olla osituksessa oikeus myös vastikkeen saamiseen sellaisesta omaisuudesta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, mutta jonka parantamiseen ensinnä mainittu puoliso on käyttänyt muuta omaisuuttaan. Lisäksi puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä on katsottu voivan olla oikeus saada laissa tarkemmin määritellyn suuruista vastiketta silloin, kun toinen puoliso on hoitanut talouttaan huolimattomasti tai käyttänyt väärin omaisuuden vallitsemiseen liittyvää oikeuttaan silloin, kun toisella puolisolla on ollut avio-oikeus vallinnan alaiseen omaisuuteen. Sama oikeus koskee tilannetta, jossa puoliso on muutoin aiheuttanut oloihin soveltumattomalla menettelyllä sen, että mainitun kaltainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt.
Ositukseen soveltuvat avioliittolain lisäksi joiltain osin myös perintökaaren säännökset, mikä ilmenee esimerkiksi siinä, millainen osallistumisoikeus eloonjääneelle puolisolle on toisen puolison menehdyttyä säädetty kuolleen puolison omaisuuteen liittyvän hallinnon osalta. Eloonjäänyt puoliso on hallintaoikeuksiensa lisäksi kuitenkin myös velvollinen tekemään tilin kyseessä olevan omaisuuden vallinnasta ja sen tuotosta menehtyneen puolison kuoleman jälkeiseltä ajalta. Avioerotilanteen osalta puolison omaisuuden vallinnan on katsottu säilyvän puolisolla itsellään siihen saakka, kun ositus on toimitettu.
Millä tavoin ositus voidaan toteuttaa?
Ositus voidaan toteuttaa ensiksikin joko puolisoiden keskinäisen tai pesän osakkaiden ja lesken välisen sopimuksen perusteella. Kyse on tällöin sopimusosituksesta, jolloin puolisot voivat toimittaa osituksen itse tai asiamiesten avulla. Toimittajaksi valitulle henkilölle ei sopimusosituksen tilanteessa anneta pesänjakajan valtuuksia. Jäämistöosituksen osalta on huomattava lesken tasinkoetuoikeus. Molempia tilanteita koskevat tietyt edunvalvontaan liittyvät erityispiirteet. Lesken tasinkoetuoikeuden on katsottu ilmentävän laissa säänneltyä tilannetta, jossa leski ei ole osituksen yhteydessä velvollinen luovuttamaan omaisuutta, eli maksamaan tasinkoa, menehtyneen puolison perillisille.
Mikäli sopimusosituksen edellytykset eivät täyty, voi tuomioistuin määrätä vaatimuksesta pesänjakajan toimittamaan osituksen toimitusosituksena, jolloin pesänjakajalta vaaditaan sopivuutta tehtävään. Pesänjakajan velvollisuudeksi on pääsääntöisesti asetettu tavoite osapuolten välisen sovinnon aikaansaamisesta. Sopimus- ja toimitusosituksesta on kummastakin laadittava allekirjoitettava osituskirja. Jos pesänjakaja ei ole ollut vaikuttamassa osituksen tapahtumiseen, on osituskirjan tultavan kahden esteettömäksi katsotun todistajan oikeaksi todistamaksi. Pesänjakajan toimittaessa osituksen, allekirjoittaa hän osituskirjan itsenäisesti.
Osituksen toteuttamiseen liittyvien hankalien kysymysten osalta on suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Osituksen toimittaminen
Osituksen on voitu katsoa sisältävän niin laskennallisen kuin reaalisen puolen. Ositus on ollut tapana aloittaa laskennallisesta puolesta, johon on liittynyt joitakin toimia, joiden suorittaminen on myöhemmän osituslaskelman tarkoituksenmukaisen laatimisen kannalta välttämätöntä. Tällaisina toimina on voitu pitää pesänjakajan kannalta sen varmistamista, että puolisoiden omaisuus- ja velkasuhteet on määritetty ja toisaalta sitä, että avio-oikeuden alainen ja siitä vapaa omaisuus on arvostettu.
Osituksen toimittamisen osalta on katsottu voitavan noudattaa pääosin samaa järjestystä kuin perinnönjaossa. Ennen ositukseen ryhtymistä on jäämistöosituksessa tullut tarkistaa, että kaikki vainajan tietyntyyppiset velat on joko maksettu tai niiden maksamiseen tarkoitetut varat on pantu erityiseen hoitoon. Poikkeuksia sääntöön voivat aiheuttaa toisaalta eloonjääneen puolison ja vainajan perillisten välinen yksimielinen sopimus tai kuolleen puolison omaisuuden konkurssiin luovuttaminen. Puolisoiden yhteisen velan osalta on puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettu mahdollisuus vaatia toisen osuuden suorittamista tai vakuuden asettamista ennen osituksen toimittamisen tapahtumista. Perheen elatusta varten tehdystä yhteisestä velasta on säännelty avioliittolaissa erikseen. Puolisoiden voidaan katsoa saaneen yhteisesti ja yhtäläisin oikeuksin sellaisen omaisuuden, joka on irtain esine, eikä olosuhteista käy ilmi tai muuten voida näyttää sitä, kummalle kyseinen omaisuus kuuluu.
Osituslaskelmaan kuuluvina on voitu pitää niin puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön määrittämistä, säästöjen yhteenlaskemista, erottamisedun vaikutuksen täsmentämistä, kannanottoa erilaisiin vastikkeisiin kuin avio-osan laskemistakin. Osituksen toimittamisen on katsottu sujuvan niin, että sen jälkeen, kun puolisoiden omaisuus on saatu eroteltua ja toiselle puolisolle mahdollisesti omaisuuden parantamisesta tuleva vastike lukuunotettua, tulee määrätä puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuuden säästö. Määrääminen tulee tehdä kummankin puolison osalta erikseen niin, että arvosta vähennetään puolison osalta yksityiset velat, joiden voidaan katsoa syntyneen ennen toisen puolison kuolemaa tai avioeroasian virelletuloa. Omaisuuden arvosta tulevat vähennettäviksi myös ne puolison osaksi tulevat velat, joista puolisot vastaavat omasta ja toistensa puolesta. Sen jälkeen, kun on menetelty edellä kuvatun mukaisesti ja sallittu erottaminen on tehty, annetaan puolisoille pääsääntöisesti mahdollisten erillisten vastikkeiden lisäksi puolet siitä, mitä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta on jäljellä. Puolisoiden avio-oikeuden alaisen nettovarallisuuden yhteenlaskettu säästö jaetaan siis puolisoille kahtia, mitä on pidetty pääsääntönä josta on kuitenkin mahdollista paikoin poiketa. Avio-osan laskemisen jälkeen on pidetty mahdollisena sen määrittämistä, tuleeko enemmän omistavan puolison maksaa toiselle puolisolle tasinkoa.
Osituksen reaalisen vaiheen on katsottu keskittyvän pitkälti sen ympärille, että saadaan yksilöityä ja siirrettyä toiselle puolisolle se omaisuus, jota enemmän omistavan puolison on suoritettava osituksen laskennallisen vaiheen mukaan tasinkona.
Voidaanko ositusta sovitella?
Osituksen sovittelun on katsottu olevan mahdollista sellaisessa tilanteessa, jossa toimenpide johtaisi muutoin joko kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puolisoista saisi perusteettoman määrän taloudellista etua. Lopputulosta on voitu pitää kohtuuttomana esimerkiksi silloin, kun puolisoiden avioliitto on kestänyt ajallisesti pitkään, mutta jokin arvokas omaisuus on pelkästään toisen henkilön nimissä. Harkittaessa sovittelun mahdollisuutta, onkin ollut tapana huomioida esimerkiksi avioliiton kesto ja puolisoiden yhteisen talouden hyväksi suoritetut toimet. Sovittelun nojalla on katsottu voitavan määrätä, ettei puoliso saa avio-oikeuden perusteella lainkaan toisen puolison omaisuutta tai, että kyseistä oikeutta jollain tavalla rajoitetaan. Sovittelussa voidaan määrätä myös niin, että jokin tietty omaisuus tulee kokonaan tai osittain osituksesta poisluettavaksi, vaikka toisella puolisolla olisi siihen pääsääntöisesti oikeus. Toisaalta sovittelun myötä on voitu päätyä myös ratkaisuun, jossa avioehtosopimuksella osituksen ulkopuolelle suljettu omaisuus tuleekin osaksi tai kokonaan avio-oikeuden piiriin. Vaatimus sovittelusta voidaan tehdä osituksessa tai sen suorittamisen jälkeen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Osituksen tarkoituksena on yleisesti ottaen purkaa aviopuolisoiden välillä avioliiton kestäessä vallinnut aviovarallisuussuhde.
- Ositus voidaan toimittaa joko sopimus- tai toimitusosituksena.
Varoitukset
- Enemmän omistava puoliso voi olla velvollinen maksamaan osituksen perusteella toiselle puolisolle tasinkoa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa