- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen toimittamista on mahdollista vaatia pääsääntöisesti silloin, kun puolisoiden välinen avioero on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut. Ensimmäiseksi mainitussa tilanteessa on kyse avioero-osituksesta, jolloin osituksen toimittamista voivat vaatia ositustahoina puolisot. Toiseksi mainittua tilannetta kutsutaan puolestaan jäämistöositukseksi, jolloin ositustahoina ovat lesken lisäksi kuolleen puolison oikeudenomistajat. Ositus on mahdollista toimittaa myös silloin, kun puolisot tuomitaan asumuseroon vieraassa valtiossa ja heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan Suomen lakia. Omaisuuden osituksen tarkoituksena on puolisoiden välisen aviovarallisuussuhteen purkaminen ja siihen liittyvien kysymysten lopullinen ratkaiseminen, minkä lisäksi toimituksen myötä toteutetaan puolisoiden avio-oikeus. Jos puolisoilla ei ole toistensa omaisuuteen lainkaan avio-oikeutta, voidaan osituksen sijaan toimittaa omaisuuden erottelu. Molempien toimitusten yhteydessä on mahdollista vaatia yhteisen omaisuuden jakamista, eli puolisoiden yhteisomistussuhteen purkamista. Toimitusten yhteydessä soveltuu lisäksi ajatus irtaimen omaisuuden yhteisomistusolettamasta. Jos jonkin irtaimen esineen osalta ei voida olosuhteiden perusteella selvittää tai muutoinkaan näyttää toteen, kummalle omaisuus kuuluu tai, että kyse on yhteisestä omaisuudesta, katsotaan puolisoiden saaneen kyseisen omaisuuden yhtäläisin oikeuksin.
Omaisuuden erottelun ja osituksen yhtäläisyydet
Omaisuuden erottelulla ja osituksella on tiettyjä menettelyllisiä ja sisällöllisiä yhtäläisyyksiä. Omaisuuden ositusta on kuitenkin pidetty selkeästi omaisuuden erottelua yleisempänä tapana toimia silloin, kun puolisoiden aviovarallisuussuhteiden purkamisen tarve ajankohtaistuu. Yleisesti ottaen voidaan huomioida, että omaisuuden erotteluun tulevat soveltuvin osin noudatettaviksi säännöt, jotka koskevat edellä esitellyn yhteisomistusolettaman lisäksi osituksen toimittamisen menettelyä, vakuuden asettamista puolisoiden yhteisestä velasta, erääntyneen elatusavun suorittamista sekä erottelun sovittelua. Lisäksi sovellettaviksi tulevat säännöt koskien jo toimitetun omaisuuden erottelun peräyttämistä ja toisaalta erottelun moittimista.
Avioliittolain sisältämiä ja omaisuuden erottelulle tärkeitä säännöksiä voidaan soveltaa silloinkin, kun puolisoiden varallisuussuhteisiin muutoin sovelletaan vieraan valtion lakia. Omaisuuden erottelu kattaa tällöin kaiken puolisoille kuuluvan omaisuuden, riippumatta omaisuuden sijainnista. Puolisot voivat sopia asiasta keskenään tosin toisinkin.
Artikkelin edetessä keskitytään painotetusti niihin asioihin, jotka ovat omaisuuden erottelun kannalta olennaisia.
Milloin omaisuuden erottelu voidaan tehdä?
Omaisuuden erottelu voidaan tehdä silloin, kun on olemassa erotteluperuste. Omaisuuden erottelussa vaadittavat erotteluperusteet voidaan rinnastaa jossain määrin artikkelissa jo mainittuihin, omaisuuden osituksen toimittamisen kannalta olennaisiin, ositusperusteisiin. Näin ollen myös erotteluperusteita ovat vireillä oleva avioero, toisen puolison kuolema ja hieman harvinaisemmassa tapauksessa asumusero. Asumuseron osalta vaaditaan samaa kuin ositusperusteenkin tilanteessa, eli sitä, että puolisot on tuomittu asumuseroon vieraassa valtiossa ja heidän varallisuussuhteisiinsa kaikesta huolimatta tulee sovellettavaksi Suomen laki. Asumusero ei ole saanut raueta niin, että puolisot ovat palanneet takaisin yhteiselämään.
Omaisuuden erottelun toimittaminen
Omaisuuden osituksen kanssa samankaltaisesti, voidaan myös omaisuuden erottelun toimittaminen tehdä joko sopimuserottelun tai toimituserottelun mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Omaisuuden erottelu toimitetaan periaatteessa suuressa määrin samoja avioliittolain ja perintökaaren säännöksiä noudattaen kuin omaisuuden osituskin. Omaisuuden erotteluun on katsottu soveltuvan myös samat muotosäännökset kuin omaisuuden ositukseen. Jos erottelu tehdään sopimuserotteluna, on toimituksen mahdollista perustua sisällöltään ja kulultaan ositustahojen väliselle sopimiselle. Toimitus voidaan tällöin tehdä joko ositustahojen kesken tai asiamiehiä apuna käyttäen. Lähtökohtaista sopimusvapautta rajoittavat vaatimus erotteluasiakirjan tekemisestä ja allekirjoittamisesta niin, että kaksi esteetöntä todistajaa kykenevät todistamaan erotteluasiakirjan oikeaksi. Edunvalvontatilanteet voivat asettaa omaisuuden sopimuserottelulle joitakin omia erityisvaatimuksiaan.
Tuomioistuin voi vaadittaessa määrätä pesänjakajan toimittamaan omaisuuden erottelun, jos edellytyksiä sopimuserottelun tekemiselle ei ole. Tällöin on kyse artikkelissa edellä jo mainitusta toimituserottelusta, jonka kulusta ja osapuolten esittämiin kysymyksiin vastaamisesta huolehtii tehtävään sopiva pesänjakaja. Myös toimituserottelusta on tehtävä erotteluasiakirja, mutta riittävää on tällöin, että allekirjoittajana toimii yksin ja ilman todistajia pesänjakaja. Omaisuuden erottelu eroaa osituksesta pesänjakajan osalta niin, ettei hänen ole mahdollista omaisuuden erottelussa osoittaa omaisuutta maksettavaksi tasinkona toiselle puolisolle.
Omaisuuden erottelun tapahtuessa kummankin puolison eduksi, on pidetty toimivana ratkaisuna, että puolisot vastaavat omaisuuden erottelusta aiheutuneista kustannuksista yhteisvastuullisesti ja pesänjakajan palkkiosta keskinäisessä suhteessaan puoliksi. Sillä ei ole katsottu olevan asiaan vaikutusta, saako toinen puolisoista omaisuuden erottelun myötä itselleen enemmän omaisuutta.
Omaisuuden erottelu yksinkertaisimmillaan vai osituksen ja erottelun yhdistelmä?
Omaisuuden erottelun on katsottu olevan yksinkertaisimmillaan silloin, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tällöin puolisot pääsääntöisesti pelkästään erottelevat omaisuuden nimiperiaatteen mukaisesti niin, että omaisuuden omistaja saa yksin pitää hänelle kuuluvan omaisuuden. Avio-oikeus on voitu tällöin sulkea pois esimerkiksi avioehtosopimuksin.
Toisaalta omaisuuden erottelua on pidetty mahdollisena myös silloin, kun avioehtosopimus on tehty vain osaan omaisuudesta. Käytännössä katsoen toimitettavaksi voi tällöin tulla omaisuuden yhdistetty ositus ja erottelu. Jotta toimitus voidaan tehdä onnistuneesti, tulee puolisoiden varallisuus jakaa avio-oikeuden alaan kuuluvaan ja siihen kuulumattomaan omaisuuteen. Tällöin avio-oikeudesta vapaa omaisuus erotellaan osituksen ulkopuolelle ja avio-oikeuden alaan kuuluva omaisuus ositetaan puolisoiden kesken. Myös omaisuuden osituksen ja erottelun yhdistetyn toimituksen osalta on katsottu, että saattaa olla välttämätöntä käyttää avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta kattamaan velkaa, joka on tehty avio-oikeuden alaan kuulumattoman omaisuuden parantamisen tarkoituksessa.
Voidaanko omaisuuden erottelua sovitella?
Omaisuuden erottelua voidaan sovitella, jos erottelu johtaisi muussa tapauksessa kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi toimituksen vuoksi perusteettomasti taloudellista etua. Näin ollen on pidetty mahdollisena, että puhtaasti omaisuuden erotteluna alkunsa saanut toimitus muuttuukin osittain omaisuuden ositukseksi pesänjakajan sovitellessa avioehtosopimusta.
Harkittaessa omaisuuden erottelun sovittelumahdollisuuksia, voidaan huomioida esimerkiksi avioliiton kestoaika, yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi sekä säilyttämiseksi puolisoiden tekemät toimet. Huomioitaviksi voivat tulla myös muut puolisoiden taloutta koskevat seikat, jotka ovat verrattavissa edellä mainittuihin. Omaisuuden erottelun osalta käyttökelpoinen sovittelumahdollisuus liittyy avioehtosopimuksen kohteluun toimituksen aikana. Omaisuuden erottelun sovittelun yhteydessä on pidetty mahdollisena määrätä niin, että puolisoiden välillä tehdyn avioehtosopimuksen nojalla toisen puolison avio-oikeuden ulkopuolelle suljettu omaisuus tulee käsiteltäväksi joko kokonaan tai osaksi sellaisena omaisuutena, johon avio-oikeus ulottuu. Tällöin sovitteluratkaisu voi tarkoittaa sitä, että avio-oikeuden alaan siirtynyt omaisuus tulee ositettavaksi puolisoiden välillä tavalliseen tapaan. Osituksen pääsääntönä on yleisesti ottaen pidetty puolisoiden avio-oikeuden alaan kuuluvien nettovarallisuuksien yhteen laskemista ja jakamista puolittamisperiaatteen mukaisesti puolisoille kahtia.
Osituksen sovittelun mukaisesti voidaan katsoa, että vaatimus myös omaisuuden erottelun sovittelusta voidaan tehdä joko omaisuutta eroteltaessa tai sen jälkeen, kun erottelu on toimitettu. Toisaalta toimituksen jälkeen tehtyyn vaatimukseen voivat tulla sovellettaviksi omaisuuden erottelun moittimista tai pätemättömäksi julistamista koskevat säännökset. Avioehtosopimuksen sovittelua on pidetty yleisesti ottaen poikkeuksellisena ja sovittelun käyttömahdollisuuden on paikoin katsottu rajoittuvan pelkästään tilanteisiin, jotka ilmentävät toisen puolison ilman perusturvaa jäämistä johtuen avioehtosopimuksesta. Omaisuuden erottelun sovittelu on mahdollista, vaikka sovellettavaksi tulisi erottelun yhteydessä muutoin vieraan valtion laki.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Omaisuuden erottelun tarkoituksena on omaisuuden osituksen tavoin purkaa puolisoiden välillä avioliiton aikana vallinnut aviovarallisuussuhde.
- Omaisuuden erottelu etenee puhtaimmillaan niin, että kumpikin puolisoista pitää oman omaisuutensa itsellään, eikä osituksessa pääsääntöisesti noudatettava puolittamisperiaate tule lainkaan sovellettavaksi.
Varoitukset
- Kohtuuttomasta avioehtosopimuksesta johtuvaa sovittelumahdollisuutta on pidetty käytännössä katsoen harvinaisena. Tilannekohtaisen ja oikeudelliset näkökulmat huomioon ottavan arvion tekeminen on paikoin haastavaa, minkä vuoksi voi olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa