- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioerossa toisen puolison pyynnöstä voidaan suorittaa niin sanottu ositus, jossa puolisoiden omaisuus ja velat jaetaan. Ulosotolla taas tarkoitetaan prosessia, jossa maksamattomat velvoitteet kerätään siltä, joka on ne velvollinen maksamaan tai luovuttamaan. Seuraavaksi tarkastellaan, miten puolison ulosottoon joutuminen voi vaikuttaa toiseen puolisoon, sekä sitä, millä perusteilla puoliso voi taas hakea toista ulosottoon, jos tämä ei ole pannut osituksessa sovittuja toimia täytäntöön.
Ulosottoa varten tarvitaan niin sanottu ulosottoperuste. Ulosottoperuste voi esimerkiksi olla maksuvelvoite, velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta tai määrätty irtain omaisuus, tai velvoite muuttaa pois kiinteistöstä. Maksuvelvoitteet voivat esimerkiksi koskea maksamattomia veroja, sakkoja tai lasten elatusmaksuja, jotka maksuvelvollinen on jättänyt maksamatta.
Kun olemassa on ulosottoperuste, voidaan ulosottoasia laittaa vireille sekä täytäntöönpanoon, jos oikeus ulosoton hakemiseen ei ole lakannut maksun, vanhentumisen tai muun syyn vuoksi. Jotkut ulosottoperusteista ovat sellaisia, jotka velkoja voi suoraan viedä ulosottoon, eli ne ovat niin sanotusti suoraan ulosottokelpoisia. Muussa tapauksessa velkojan on haastehakemuksella haettava käräjäoikeudelta päätöstä haastettavan maksuvelvollisuudesta.
Ulosottomiehet toimivat päätösten tekijöinä sekä toimeenpanijoina ulosottoasioissa, kun taas yleiset tuomioistuimet käsittelevät niiden tehtäviksi erikseen säädetyt ulosottoasiat sekä toimivat muutoksenhakuviranomaisina. Ulosottomiehen on tehtävä ulosottoselvitys omaisuudesta, jonka jälkeen ulosotto voidaan panna täytäntöön pyrkimällä ottamaan arvoa vastaava määrä irtainta tai kiinteää omaisuutta siltä, jonka veloista on kyse. Siinä tapauksessa, että puolisot omistavat esimerkiksi omakotitalonsa yhdessä, voidaan toisen puolison osa talosta ulosmitata. Tästä tulee kuitenkin ilmoittaa molemmille yhteisomistajille. Ulosottomies voi tässä tapauksessa hakea tilan halkomista tai käynnistää omaisuuden muun jakomenettelyn. Ulosottomies voi myös myydä velallisen osuuden talosta, jos osuuksien jakaminen ei ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa.
Lähtökohtaisesti ulosotossa voidaan ottaa vain sille puolisolle kuuluvaa omaisuutta, joka on ulosoton kohteena. Toinen puoliso voi tässä tapauksessa kuitenkin menettää omaisuutta, jos se on avio-oikeuden alaista eli näin ollen molemmille kuuluvaa. Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle irtainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitettava maistraattiin, jotta tätä omaisuutta ei laskettaisi ulosotossa lahjan antaneelle puolisolle vaan toiselle kuuluvaksi. Lisäksi, jotta eroavia puolisoita suojeltaisiin toistensa mahdolliselta myöhemmältä ulosotolta ja näin ollen avio-oikeudellisen omaisuuden menettämiseltä, on osituksesta tehtävä osituskirja ja tämä jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi.
Puoliso voi hakea toista puolisoa ulosottoon siinä tapauksessa, että tämä ei ole esimerkiksi maksanut osituksessa sovittua määrää puolisolle, tai luovuttanut kiinteistöä puolisolle, vaikka osituksessa oli näin sovittu. Puolison tulee tällöin tehdä haastehakemus käräjäoikeudelle maksamattomista veloista, usein lakimiehen avustuksella.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä ulosotosta ja sen vaikutuksesta ositukseen avioerossa, voit ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa