Minilex - Lakipuhelin

Lesken jakovaatimus ja lesken kuolinpesän jakaminen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Leski, jonka kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillistä, voi halutessaan vaatia, että suoritetaan jako hänen ja vainajan perillisten kesken. Aloite on siis yksinomaan leskellä itsellään, ei kenelläkään muulla. Pesänjaon osapuolia ovat tällöin ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset ja leski itse. Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan lain mukaan perittävän vanhempia, siskoja, veljiä ja kahden viimeksi mainitun jälkeläisiä.

Kun lesken pesää jaetaan hänen kuolemansa jälkeen, on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osansa siitä omaisuudesta, joka on kuulunut ensiksi kuolleelle puolisolle puolisoiden avioliiton aikana. Vastaavasti lesken perillisillä on oikeus lesken omaisuuteen, myös sellaiseen, joka on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen.

Kun ensiksi kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillistä, jäämistö siirtyy siis leskelle. Ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat kyllä ensin kuolleen puolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita. He voivat näin ollen vaatia jäämistön jakoa vasta kun leskikin on kuollut. Luonnollisesti myös lesken omat perilliset voivat vaatia jakoa. Pesänjaon osapuolia ovat siis ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset ja lesken perilliset. Tällöin jaettavaksi tulee ensin kuolleen puolison ja lesken yhteinen omaisuus sellaisena kuin se on jakohetkellä. Pesäosuuksien suuruuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty omissa artikkeleissaan. Lakipuhelimeen soittamalla saa lisää tietoa liittyen lesken jakovaatimuksen esittämiseen sekä lesken kuolinpesän jakamiseen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa