- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lain mukaan perintöön ovat lähinnä oikeutettuja rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset. Heillä on oikeus saada kullakin yhtä suuri osuus perinnöstä. Jos joku lapsista on kuollut ennen perinnönjättäjää, hänen lapsensa saavat hänelle muutoin tulevan perintöosan. Jos perinnönjättäjä oli kuollessaan naimisissa, eloonjäänyt puoliso saa pitää jäämistön jakamattomana hallussaan, jollei rintaperillisten tekemästä perinnönjakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Ennen perinnönjakoa toimitetaan puolisoiden tekemästä avioehtosopimuksesta riippuen joko omaisuuden ositus tai erottelu, jotta saadaan selville se, mitä omaisuutta kummallekin puolisolle on kuulunut. Perintöoikeus kohdistuu vain ensin kuolleen puolison omaisuuteen.
Vaikka rintaperilliset esittäisivätkin vaatimuksen perinnönjaosta, eloonjääneellä puolisolla on silti oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, tai jäämistöön tai hänen omaan varallisuuteensa kuuluva asunto. Hänen hallintaansa on myös jätettävä tavanomainen asuinirtaimisto. Perinnönjakoon voidaan ryhtyä sen jälkeen, kun kuolinpesä on selvitetty asianmukaisella tavalla. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjaon toimittamista. Jokaisella perillisellä on lähtökohtaisesti oikeus saada osalleen samanlaatuista omaisuutta perinnönjaossa. Tästä voidaan kuitenkin joutua poikkeamaan esimerkiksi omaisuuden laadun vuoksi. Eloonjääneellä puolisolla on hallintaoikeus asuntoon sekä tavanomaiseen asuinirtaimistoon, mutta siitäkin huolimatta on mahdollista, että nämä omaisuuserät ovat perinnönjaon kohteena. Ne voidaan sisällyttää perillisten perintöosuuksiin, mutta näitä omistusoikeuksia rasittaa kuitenkin eloonjääneen puolison oikeus pitää niitä hallinnassaan.
Vaikka perinnönjättäjä olisikin tehnyt omaisuudestaan testamentin, jossa edunsaajina olisivat muut kuin hänen lapsensa, rintaperillisinä näillä on aina oikeus saada lakiosansa. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. On myös mahdollista, että perinnönjättäjä on tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi. Erilaiset puolisoiden tekemät keskinäiset testamentit ovat hyvin yleisiä, jolloin testamentin sisällöstä riippuu se, millaisin oikeuksin puoliso saa omaisuuden ensin kuolleen puolison jälkeen. Rintaperilliset voivat myös sitoutua olemaan vaatimatta lakiosaansa, jolloin heidän perintöoikeutensa realisoituu vasta lesken kuoleman jälkeen. Erilaisilla testamenttijärjestelyillä voidaan saavuttaa kaikkia osapuolia hyödyttäviä veroetuja, minkä vuoksi ne ovatkin suosittuja. Lakimiehiltämme voi kysyä lisätietoja perinnönjakoon liittyvissä asioissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa