- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mitä perinnönjaon moittiminen tarkoittaa?
Jos perinnönjakoa rasittaa jokin virhe, sitä on mahdollista moittia. Jako voi osoittautua pätemättömäksi materiaalisen tai muodollisen virheen vuoksi. Materiaalisella virheellä tarkoitetaan perinnönjaon sisällöllistä virhettä. Kyseessä on materiaalinen virhe esimerkiksi silloin, jos pesänjakaja on arvostanut jäämistöön kuuluvan omaisuuden virheellisesti. Muotovirhe puolestaan koskee tilannetta, jossa perinnönjaossa ei ole noudatettu jakoa varten säädettyjä muodollisuuksia, kuten jakokirjan allekirjoittamista. Mikäli perinnönjakoa koskevaan virheeseen tahdotaan vedota, tulee perinnönjakoa koskeva moitekanne nostaa määräajan sisällä. Määräaika on tyypillisimmin kuusi kuukautta perinnönjaosta lukien. Moitekanteen seurauksena tuomioistuin voi kumota perinnönjaon joko kokonaan tai osittain.
Millä perustein jakoa on mahdollista moittia?
Perinnönjakoa on mahdollista moittia, mikäli sitä rasittaa muotovirhe. Muotovirheiksi luetaan käytännössä kaikki ne tilanteet, joissa perinnönjaossa ei ole noudatettu jakoa varten säädettyjä muodollisuuksia. Näin ollen muotovirheeseen perustuva moitekanne on mahdollista nostaa esimerkiksi silloin, jos sopimusjaossa osakkaiden allekirjoituksia eivät ole kaksi esteetöntä todistajaa todistaneet oikeaksi. Laissa ei periaatteessa tehdä eroa muotovirheiden vakavuusasteiden välille. Kuitenkin, jos kyseessä on vähäinen muotovirhe tai sellainen muotovirhe, ettei sillä ole ollut vaikutusta jaon lopputulokseen, muotovirhe voi korjautua. Virheen korjautuminen on perusteltua, sillä olisi kohtuutonta kumota jo toimitettu jako vain sen vuoksi, että jako toimitettaisiin uudelleen oikeassa muodossa samaan lopputulokseen päätyen. Muotovirhettä ei kuitenkaan voida pitää vähäisenä, jos toimitettava uusi jako tulisi johtamaan sisällöltään eri lopputulokseen kuin alkuperäinen jako.
Oikeustapausesimerkki muotovirheestä:
Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa KKO 1995:34 osakkaat olivat toimittaneet keskenään sopimusjaon, josta oli laadittu perinnönjakosopimus. Kaikki osakkaat olivat asianmukaisesti allekirjoittaneet perinnönjakosopimuksen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kahden esteettömän todistajan sijaan perinnönjakosopimus oli ainoastaan yhden todistajan allekirjoittama. Korkein oikeus ei kuitenkaan katsonut perinnönjakosopimusta pätemättömäksi tämän muotovirheen vuoksi. Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että todistamisen tarkoituksena on tilanteessa ollut vahvistaa allekirjoitukset oikeaperäisiksi ja toisaalta todistaa osakkaiden ilmoittaneen jaon tapahtuneen perinnönjakosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Kyseisen kuolinpesän osakkaat eivät olleet esittäneet väitettä siitä, että heidän allekirjoituksensa perinnönjakosopimuksessa olisivat vääriä tai että jakoa ei olisi toimitettu sopimuksesta ilmenevin tavoin. Näin ollen perinnönjakosopimusta ei olisi ollut tarkoituksenmukaista julistaa tapauksessa pätemättömäksi kyseisen muotovirheen vuoksi.
Toimitusjakoa, eli pesänjakajan toimittamaa jakoa, on mahdollista moittia myös silloin, jos sitä rasittaa materiaalinen virhe. Materiaalisella virheellä tarkoitetaan perinnönjaon sisällöllistä virhettä. Jakoa rasittaa sisällöllinen virhe esimerkiksi siinä tilanteessa, jos pesänjakaja on määrännyt lakiosan väärin tai testamenttia on tulkittu väärin. Materiaalinen virhe koskee täten tilanteita, joissa jako on sinänsä toimitettu muodollisesti oikein, mutta sisällöllisesti se ei kuitenkaan ole oikeanlainen.
Perintökaaresta ei löydy säännöksiä koskien tilannetta, jossa sopimusjakoa rasittaa materiaalinen virhe. Sopimusjaolla tarkoitetaan perinnönjakoa, joka perustuu osakkaiden keskinäiseen sopimukseen. Se, ettei kyseisestä laista löydy säännöksiä materiaalisesta virheestä sopimusjaossa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sopimusjakoa rasittavaan sisällölliseen virheeseen olisi mahdollista vedota. Sopimusjakoa koskevaan sisällölliseen virheeseen voi vedota samoin edellytyksin kuin varallisuusoikeudellista sopimusta moititaan. Varallisuusoikeudellisten sopimusten pätemättömyydestä on säädetty varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa. Näin ollen sopimusjaon sisällöllistä virhettä koskevat moittimisperusteet löytyvät sieltä. Lain mukaan sopimusjakoa on mahdollista moittia materiaalisen virheen perusteella muun muassa silloin, jos:
- joku perinnönjaon osallisista on pakotettu väkivaltaista pitelemistä taikka hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta käyttäen perinnönjakosopimuksen tekemiseen,
- perinnönjakosopimus on saatu aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa tai
- joku perillisistä on salannut saamansa ennakkoperinnön ja saanut tämän seurauksena itselleen jäämistöstä omaisuutta, joka ei hänelle kuuluisi.
Mikäli perinnönjakoa hoitamaan on määrätty pesänjakaja, jaon moittimiseen sovelletaan toimitusjaon moittimista koskevia säännöksiä riippumatta siitä, perustuuko jako pesänjakajan päätökseen vai osakkaiden sopimukseen, jonka pesänjakaja on ainoastaan vahvistanut. Mikäli osakas haluaa sisällöllisen virheen vuoksi moittia jakoa, joka on pesänjakajan toimittama, mutta perustuu osakkaiden solmimaan perinnönjakosopimukseen, hänen tulee näyttää perinnönjakosopimus häntä sitomattomaksi. Perusteena sopimuksen sitomattomuudelle voi olla esimerkiksi jokin edellä mainituista sopimuksen sisällöllisistä virheistä.
Oikeuserehdys eli erehtyminen oikeussäännösten sisällöstä ei tyypillisesti ole perinnönjaon moiteperuste, sillä jokaisen kansalaisen edellytetään tuntevan lain keskeinen sisältö. Tämän vuoksi perinnönjaossa olisi tarvittaessa hyvä turvautua oikeudelliseen asiantuntemukseen, jotta mahdollisuutta oikeuserehdykselle ei synny. Pääsääntönä on, että se, joka ei tunne lain sisältöä ja laiminlyö käyttää asiantuntijan apua, kantaa itse riskin mahdollisesta oikeudenmenetyksestä ja vahingosta. Vain todella poikkeuksellisesti oikeuskäytännössä on pidetty mahdollisena oikeuserehdyksen johtamista perinnönjaon pätemättömyyteen.
Kuka voi moittia perinnönjakoa?
Perinnönjakoa koskevaan muotovirheeseen on oikeus vedota jokaisella kuolinpesän jako-osakkaalla. Kuitenkin, jos kyseessä on sisällöllinen virhe, kanteen voi nostaa ainoastaan se osakas, johon virhe vaikuttaa. Eli esimerkiksi, jos perinnönjakoa rasittaa materiaalisena virheenä pakottaminen, vain se, jota on pakotettu, voi vedota virheeseen. Myös sellainen perillinen, jonka oikeus perintöön on ollut riidanalainen, voi moittia perinnönjakoa.
Osakkaiden lisäksi pesäosuuden luovutuksensaajalla ja ulosmittausvelkojalla on oikeus vedota sekä materiaaliseen että muodolliseen virheeseen. Legaatinsaajan oikeus moittia perinnönjakoa riippuu tapauksesta. Oikeuskäytännöstä löytyy sekä tapauksia, joissa legaatinsaajalle on tunnustettu kyseenomainen oikeus, että tapauksia, joissa näin ei ole toimittu.
Miten perinnönjakoa moititaan?
Jos perinnönjaossa havaitaan virhe, tulee moitekanne nostaa koskemaan joko osakkaiden tekemää jakosopimusta tai pesänjakajan ratkaisua. Vaikka moitekanne koskisi pesänjakajan tekemää ratkaisua, moitekannetta ei kuitenkaan nosteta pesänjakajaa vastaan. Pesänjakajalle varataan yleensä tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, vaikkei kannetta nostetakaan häntä vastaan. Tämä ei silti johda pesänjakajan velvollisuuteen käyttää hyväkseen tarjottua tilaisuutta, vaan kanne on mahdollista ratkaista myös ilman pesänjakajan läsnäoloa. Vastaajiksi haastetaan pesänjakajan sijaan muut jako-osakkaat. Jokainen jako-osakas tulee haastaa vastaajaksi omalla haasteellaan.
Moitekanne tulee nostaa perittävän viimeisen asuin- tai kotipaikan alioikeudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos perittävä asui esimerkiksi Rovaniemellä, kanne tulee nostaa Rovaniemen käräjäoikeudessa. Kanne tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla haastehakemuksella. Haastehakemuksessa tulee ilmoittaa:
- kantajan yksilöity vaatimus,
- seikat, joihin vaatimus perustuu,
- mahdollisuuksien mukaan ne todisteet, jotka kantaja aikoo kanteensa tueksi esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen,
- oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos kantaja pitää sitä aiheellisena sekä
- millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene haastehakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista.
Tämän lisäksi haastehakemuksessa tulee ilmoittaa tuomioistuimen nimi, asianosaisten nimet ja kotipaikat sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä yhteystiedot sekä se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös asianosaisten sekä todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero ja muut yhteystiedot on soveltuvalla tavalla ilmoitettava käräjäoikeudelle. Jos kantaja ei kuitenkaan tiedä vastaajan yhteystietoja, hänen on ilmoitettava, millä tavoin hän on toiminut tietojen selvittämiseksi. Jos käräjäoikeudelle annetut tiedot myöhemmin muuttuvat, kantajan tulee ilmoittaa siitä viipymättä käräjäoikeudelle. Tämän lisäksi haastehakemus tulee allekirjoittaa. Allekirjoitus tulee olla asianosaisen tai, jos hän ei ole haastehakemusta itse laatinut, sen laatijan. Laatijan on allekirjoituksen yhteydessä ilmoitettava ammattinsa ja asuinpaikkansa. Mikäli haastehakemus todetaan puutteelliseksi, tuomioistuin kehottaa kantajaa korjaamaan puutteen määräajassa sen uhalla, että tuomioistuin voi muuten jättää kanteen tutkimatta. Jos tuomioistuin havaitsee puutteellisen kanteen heti alkuun ilmeisen perusteettomaksi, tuomioistuin voi hylätä kanteen heti ilman täydentämiskehotusta.
Pääsääntöisesti perinnönjakoa koskeva moitekanne on sidottu johonkin määräaikaan. Tätä määräajan kulumista ei voi katkaista todisteellisillakaan huomautuksilla, vaan määräajan katkaisee ainoastaan käräjäoikeuden kansliaan toimitettu kirjallinen haastehakemus. Menetettyä määräaikaa ei ole myöskään mahdollista palauttaa. Jos moite koskee perinnönjaon muotovirhettä, sekä toimitus- että sopimusjakoa on moitittava kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta lukien. Vakiintunut tulkintalinja on, että moiteajan alkaminen luetaan siitä hetkestä, kun jako on tosiasiassa saatettu loppuun. Ensisijaisesti tämän ajankohdan osoittaa jakokirjan allekirjoituspäivä. Jakokirjassa on myös mahdollista erikseen määrätä jakoajankohdaksi muukin päivä kuin jakokirjan allekirjoituspäivä. Tällöin moiteaika lasketaan erikseen määrätystä jakoajankohdasta. Aiemmassa oikeuskäytännössä katsottiin tuomioistuimen tehtäväksi ottaa viran puolesta huomioon moitteen määräajan kuluminen. Nykyään on kuitenkin asianosaisen tehtävänä vedota määräajan ylitykseen.
Myös toimitusjaon moittiminen materiaalisella perusteella on sidottu määräaikaan. Moiteaika on sama kuin se on muotovirheenkin perusteella eli kuusi kuukautta jaon toimittamisesta. Kuuden kuukauden määräaika ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa halutaan moittia sopimusjakoa materiaalisin perustein. Tämä johtuu siitä, että sopimusjaon moittimiseen sisällöllisen virheen vuoksi sovelletaan sopimusoikeudellisia säännöksiä. Näin ollen sisällöllisen virheen vuoksi sopimusjakoa tulee kuuden kuukauden sijaan moittia kohtuullisen ajan sisällä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että virheeseen on mahdollista vedota kuuden kuukauden jälkeenkin ja jopa vuosienkin kuluttua joissain tapauksissa.
Haastehakemuksen saapuessa käräjäoikeuden kansliaan asia tulee vireille, jonka jälkeen tuomioistuimen tulee viipymättä antaa kanteen vastaajille haasteet. Ensimmäisenä jutun käsittelyvaiheena on asian valmistelun aloittaminen. Valmistelussa tarkoituksena on selvittää asianosaisten vaatimukset asian suhteen sekä niiden perusteet. Lisäksi selvitetään, mistä asianosaiset ovat erimielisiä ja mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella on tarkoitus näyttää toteen. Itse oikeudenkäynti alkaa valmisteluistunnolla. Koska kyseessä on sellainen asia, joissa asianosaisten keskinäinen sovinto käsittelyn lopputuloksena on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei ole vedonnut jutun valmistelussa. Tähän on poikkeuksena ne tilanteet, joissa asianosainen saattaa todennäköiseksi sen, että hänen menettelynsä on johtunut pätevästä syystä. On hyvinkin yleistä, että hovioikeudet jättävät tutkimatta esitetyn lisänäytön sen vuoksi, ettei asianosainen ole näyttänyt toteen sitä, ettei hän ole voinut esittää samaa näyttöä jo aiemmassa oikeusasteessa. Pääkäsittelyn sijaan perinnönjaon moitetta koskeva oikeudenkäynti on myös mahdollista järjestää kirjallisen menettelyn muodossa, jos asianosaiset suostuvat siihen eikä asiassa ole tarvetta muun kirjallisen näytön esittämiselle.
Moitteen esittämisen ja esittämättä jättämisen vaikutukset perinnönjakoon
Virheenkin rasittama perinnönjako voi korjaantua moiteajan umpeen kulumisen vuoksi tai sen vuoksi, että osakas hyväksyy tehdyn jaon virheestä huolimatta. Myös niissä tilanteissa, joissa erityistä moiteaikaa ei ole erikseen asetettu, jakoa koskeva pätemättömyys voi korjaantua osakkaan passiivisuuden vuoksi. Hyväksyminen voi tapahtua joko nimenomaisesti tai konkludenttisesti. Konkludenttinen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että henkilön käyttäytymisen perusteella on mahdollista katsoa hänen hyväksyneen jako itseään sitovaksi, vaikkei hän olisikaan tätä nimenomaisesti ilmaissut. Nimenomainen hyväksyminen annetaan usein perinnönjaossa jo perinnönjakokirjan allekirjoittamisen yhteydessä, jolloin osakas sitoutuu olemaan moittimatta jakoa. Käytännössä tällaisen moittimattomuuslausekkeen olemassaolo nostaa merkittävästi kynnystä kanteen nostamiselle, muttei sulje täysin pois mahdollisuutta sitä tehdä. Tällöin henkilön tulee kuitenkin kanteessaan näyttää, miksei aiempi hyväksyminen häntä sido. Hyväksymisen katsotaan voivan koskea ainoastaan sellaista virhettä, josta osakas oli tai hänen olisi normaalin huolellisesti menetellessään pitänyt olla tietoinen. Osapuoli ei voi ennalta antaa sellaista sitoumusta, jolla hän sitoutuu olemaan vetoamatta moiteperusteisiin, jotka tulevat hänen tietoonsa vasta myöhemmin.
Mikäli virheeseen on reagoitu ajoissa ja se on saatettu kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi, tuomioistuin voi päätöksellään kumota jaon joko kokonaan tai osittain. Mikäli jakoon oli määrätty pesänjakaja, jako palautetaan tyypillisimmin samalle jakajalle uutta jakoa tai jaon oikaisua varten. Jos jako palautetaan vain osittain, jako saa lainvoiman siltä osin kuin sitä ei palautuspäätös ei koske. Kun tuomioistuin palauttaa perinnönjaon pesänjakajalle, se asettaa samalla määräajan, jonka sisällä perinnönjako on jälleen käynnistettävä. Mikäli kyseessä on ilmeinen virhe, tuomioistuin voi myös itse oikaista jakoa. Oikeudenkäynti voi päättyä tuomioistuimen ratkaisun sijaan myös siihen, että tuomioistuin vahvistaa osapuolten saavuttaman sovinnon asian lopulliseksi ratkaisuksi. Näissä tapauksissa alkuperäinen kanne hylätään ja prosessi päättyy sovintoon.
Yhteenveto
- Perinnönjakoa voi moittia, jos siinä on muotovirhe tai materiaalinen virhe.
- Muotovirhe tarkoittaa muodollisuuksien laiminlyöntiä, kuten allekirjoitusten puuttumista.
- Materiaalinen virhe koskee jakoon liittyviä sisällöllisiä virheitä.
- Moitekanteessa pesänjakajaa ei haasteta, vaan muut jako-osakkaat.
- Moitekanne tulee nostaa perittävän viimeisen asuin- tai kotipaikan alioikeudessa.
Summary in English
- A distribution of inheritance can be criticized if it contains a formal error or a material error.
- A formal error refers to neglecting formalities, such as the absence of signatures.
- A material error concerns content-related errors related to the distribution.
- In a complaint, the estate administrator is not challenged, but rather the other shareholders.
- The complaint must be filed in the district court of the deceased's last place of residence or domicile.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Haastetaanko moitekanteen vastaajaksi myös sellainen perillinen, joka on luovuttanut perintöosuutensa?
Jos moite koskee sellaista perinnönjakoa, jossa perillinen on luovuttanut perintöosuutensa, moiteprosessiin tulisi haastaa vastaajaksi periaatteessa sekä perintöosuudestaan luopunut perillinen että hänen tilalleen osakkaaksi tullut luovutuksensaaja. Mikäli perillinen on kuitenkin ilmaissut pesänjakajalle luopuvansa vaatimuksestaan jakoon, ei hänen haastamisensa siinä tapauksessa ole tarpeen.
2. Voiko toimitusjaon moitekannetta nostaa ennen pesänjakajan antamaa jakopäätöstä?
Toimitusjakoa koskevaa moitekannetta ei ole mahdollista nostaa ennen jakopäätöksen antamista, sillä moiteaika alkaa siitä, kun jako on tosiasiallisesti saatettu loppuun. Toimitusjaossa tämä ajankohta on jakopäätöksen antamishetki. Näin ollen moitekanne on mahdollista nostaa vasta tämän jälkeen.
3. Olen saanut jakopäätöksen tietooni vasta reilusti sen antamispäivän jälkeen. Lasketaanko moiteaika tässä tapauksessa jakopäätöksen antamisesta vai siitä päivästä, jona sain päätöksen tietooni?
Moiteaika lasketaan siitä hetkestä, kun jako on tosiasiallisesti saatettu loppuun. Toimitusjaossa tämä tarkoittaa, että moiteaika lasketaan jakopäätöksen antamisesta. Moiteaikaa laskettaessa merkitystä ei anneta sille, milloin jakopäätös on tosiasiassa tullut osakkaiden tietoon.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Moitekanne tulee nostaa määräajan sisällä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa