- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Silloin, kun perittävä ei ole ollut naimisissa eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, noudatetaan perinnönjaossa lakimääräistä perimysjärjestystä. Perintökaaren mukainen perimysjärjestys perustuu parenteeliperiaatteelle, jonka mukaan perittävän sukulaiset jaetaan sukulaisuussuhteen mukaan tiettyihin perillisryhmiin. Ensimmäisen parenteelin muodostavat aina rintaperilliset eli lapset. Mikäli perittävällä ei ole rintaperillisiä tai he ovat kuolleet, siirtyy perintö seuraavan parenteeliin kuuluville sukulaisille.
Miten perintö jaetaan, jos perittävä ei ole ollut naimisissa, eikä tehnyt testamenttia?
Perintö jaetaan laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaisesti ainoastaan niissä tilanteissa, joissa perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eikä häneltä ole jäänyt leskeä, joka hänet perisi. Tällöin perittävän sukulaiset jaetaan kolmeen eri parenteeliin, eli perillisryhmään, joiden perusteella voidaan selvittää, kuka on perittävän läheisin elossa oleva sukulainen ja näin ollen oikeutettu perintöön.
Mihin parenteeliin kukin sukulainen kuuluu?
- Ensimmäinen parenteeli: rintaperilliset
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän rintaperilliset, eli lapset ja ottolapset. Jos perittävältä on jäänyt yksikin rintaperillinen, menee perittävän koko omaisuus hänelle. Mikäli perittävällä on ollut useampia rintaperillisiä, mutta osa heistä on kuollut ennen vanhempaansa, siirtyy kuolleen rintaperillisen perintö-osuus tämän mahdollisille jälkeläisille.
Tällaista järjestelyä kutsutaan sijaantuloperiaatteeksi, joka ensimmäisessä, rintaperillisten parenteelissa on rajaton. Periaatteen nojalla perintö siirtyy ensimmäisen parenteelin sisällä eteenpäin aina niin kauan, että ensimmäinen elossa oleva jälkeläinen löytyy. Mikäli rintaperillisiä tai sijaantuloperillisiä ei ole, menee perintö seuraavaan parenteeliin kuuluvalle sukulaiselle. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista.
- Toinen parenteeli: vanhemmat ja sisarukset
Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat ja sisarukset sekä sisarusten sijaantuloperilliset. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli perittävä ei ole ollut naimisissa, eikä häneltä ole jäänyt lapsia, saa perittävän äiti ja isä kumpainenkin puolet perittävän omaisuudesta.
Jos kumpikaan vanhemmista ei ole elossa, menee perintö perittävän sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Myös tässä tapauksessa sijaantulo-oikeus on rajaton. Mikäli siskoja tai veljiä ei ole elossa, mutta perittävällä on veli- tai sisarpuoli, on heillä täyssukulaisten puuttuessa oikeus perintöön.
- Kolmas parenteeli: isovanhemmat, tädit ja sedät
Kolmanteen ja viimeiseen parenteeliin kuuluvat perittävän isovanhemmat sekä heidän lapsensa. Jos perittävältä ei ole jäänyt yhtäkään aiempaan parenteeliin kuuluvaa perillistä, siirtyy perintö perittävän isovanhemmille. Mikäli isovanhemmatkin ovat jo kuolleet, jaetaan perintö perittävän tätien ja setien kesken. Tädit ja sedät ovatkin viimeisiä mahdollisia perillisiä, sillä heidän lapsensa, perittävän serkut, eivät enää peri. Tätien ja setien puuttuessa perintö menisi siis valtiolle.
Yhteenveto
- Jos perittävällä ei ole ollut puolisoa eikä hän ole testamentannut omaisuuttaan, sovelletaan lakimääräistä perimysjärjestystä perinnönjaossa.
- Perimysjärjestys perustuu parenteeliperiaatteeseen, jossa sukulaiset jaetaan perillisryhmiin.
- Ensimmäinen parenteeli koostuu rintaperillisistä, ja jos heitä ei ole tai osa heistä on kuollut, perintö siirtyy seuraavaan parenteeliin kuuluville sukulaisille.
- Toisessa parenteelissa ovat vanhemmat ja sisarukset.
- Kolmannessa parenteelissa isovanhemmat, tädit ja sedät.
Summery in English
- If the deceased did not have a spouse and did not make a will, the statutory order of inheritance is applied in the distribution of the estate.
- The order of inheritance is based on the principle of parentel, where relatives are divided into groups of heirs.
- The first parentel consists of natural heirs, and if there are none or some of them have passed away, the inheritance passes to relatives belonging to the next parentel.
- The second parentel includes parents and siblings.
- The third parentel includes grandparents, aunts, and uncles
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä tarkoitetaan sijaantulo-oikeudella?
Sijaantulo-oikeudella tarkoitetaan kuolleen perillisen jälkeläiselle kuuluvaa oikeutta perintöön. Rintaperillisten kohdalla tämä sijaantulo-oikeus on rajaton, eli perittävän lasten jälkeläisissä voidaan mennä niin kauas kuin tarve vaatii kunnes elossa oleva jälkeläinen löytyy. Kolmannessa parenteelissa isovanhempien kohdalla sijaantulo-oikeus sen sijaan rajoittuu heidän lapsiinsa, eli perittävän täteihin ja setiin.
2. Voivatko lapsenlapset saada osan perinnöstä, vaikka perittävän omia rintaperillisiä olisi vielä elossa?
Lapsenlapsi voi saada perintöä sijaantulo-oikeutensa nojalla niissä tilanteissa, joissa perittävän rintaperillinen, eli lapsenlapsen oma vanhempi on kuollut.
3. Voivatko serkut saada perintöä?
Lain mukaan serkut eivät ole oikeutettuja saamaan perintöä. Perittävä voi kuitenkin luonnollisesti testamentata omaisuuttaan haluamalleen taholle, kuten kaukaisimmille sukulaisilleen.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa