- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mikä on perinnönjakosopimus?
Perinnönjako on mahdollista toimittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjaossa kuolinpesän osakkaat ja muut perintöön oikeutetut sopivat perinnönjaosta keskenään. Tällöin heidän tulee tehdä jaosta perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja. Perinnönjakosopimus on käytännössä kuolinpesän osakkaiden ja muiden oikeudenomistajien, kuten erityistestamentin saajien, keskinäinen sopimus siitä, miten perintö tullaan jakamaan. Perinnönjakosopimukseen eli perinnönjakokirjaan merkitään perittävä ja ne henkilöt, ketkä perintöä ovat jakamassa. Tämän lisäksi jakokirjaan tulee merkitä kunkin perillisen perintöosuus tai muu perintöperuste, kuten erityistestamentti. Jakokirjaan merkitään myös jaettava omaisuus. Lopuksi perinnönjakokirjaan luetteloidaan kunkin henkilön osalta se, mitä hän konkreettisesti tulee kuolinpesästä perimään. Perinnönjakosopimus tulee allekirjoittaa ja päivätä. Tämän jälkeen kaksi esteetöntä todistajaa todistavat sen oikeaksi. Suurin osa perinnöistä jaetaan sopimusjakoina.
Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse perinnön jakamisesta yksimielisyyteen, tulee pesänjakajan toimittaa perinnönjako. Kaikilla osakkailla on oikeus vaatia pesänjakajaa. Pesänjakajan tulee jakaa riitaisten kuolinpesien lisäksi sellaiset kuolinpesät, joissa jonkun osakkaan osuus pesästä on ulosmitattu. Tästä voidaan poiketa vain velkojan suostumuksella. Lisäksi pesänjakajan käyttö on tyypillistä sellaisissa kuolinpesissä, joissa joku osakkaista on vajaavaltainen. Pesänjakajan toimittamaa jakoa kutsutaan toimitusjaoksi. Myös toimitusjaossa jaosta tulee tehdä asianmukainen asiakirja. Tätä kutsutaan jakokirjaksi. Pesänjakaja laatii ja allekirjoittaa toimitusjaossa jakokirjan. Muita allekirjoituksia tai todistajia ei jakokirjalle toimitusjaossa vaadita.
Milloin perinnönjakosopimus tulee tehdä?
Kun pesä on asianmukaisella tavalla selvitetty, voidaan suorittaa perinnönjako. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia jakoa. Perinnönjaosta tulee aina laatia asiaan kuuluva asiakirja, jaettiin perintö sitten sopimusjakona tai toimitusjakona.
Jos kaikki osakkaat ovat perinnönjaosta yksimielisiä, perintö on mahdollista jakaa sopimusjakona. Sopimusjako on yleisin tapa jakaa perintö. Sopimusjakoa koskee sopimusvapaus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pesän osakkaat voivat toimittaa jaon sopimallaan tavalla. Edes lain säädökset eivät rajoita osakkaiden sopimusvapautta. Sopimusvapauden myötä osakkaiden on mahdollista poiketa perintöjärjestyksestä, perintöosuuksien määrästä ja jopa perittävän laatimasta testamentista. Sopimusjako edellyttää kuitenkin osakkaiden välillä täyttä yksimielisyyttä. Jokaisesta perinnönjaon yksityiskohdasta tulee vallita yksimielisyys – muutoin jako sopimusjakona ei onnistu. Sopimusjaossa perinnönjakoa koskevaa asiakirjaa kutsutaan perinnönjakosopimukseksi. Perinnönjakosopimus on nimensä mukaisesti sopimus siitä, miten perintö tullaan perillisten välillä jakamaan. Osakkaiden tehtävänä on laatia jaosta perinnönjakosopimus.
Sopimusjaon sijaan perinnönjako on mahdollista toimittaa toimitusjakona. Toimitusjaossa pesänjakaja määrätään hoitamaan perinnönjako. Perintö jaetaan toimitusjakona silloin, jos:
- kuolinpesän osakkaat eivät pääse jaosta yksimielisyyteen,
- joku osakkaista vaatii pesänjakajan määräämistä tai
- jonkun osakkaan osuus on pesästä ulosmitattu.
Jos kuitenkin se velkoja, jonka oikeutta jako koskee, suostuu siihen, että jako toimitetaan osakkaiden sopimalla tavalla, on jako tässä tilanteessa mahdollista toimittaa pääsäännön mukaisen toimitusjaon sijaan sopimusjakona. Myös toimitusjaosta tulee laatia asianmukainen asiakirja. Tätä kutsutaan jakokirjaksi. Toimitusjaossa jakokirjan laatiminen kuuluu pesänjakajan tehtäväksi.
Perinnönjakosopimuksen muoto ja sisältö
Sopimusjaossa laadittava perinnönjakosopimus tulee tehdä kirjallisesti ja se on jokaisen osakkaan allekirjoitettava. Kun sopimus on kirjallisesti laadittu ja allekirjoitettu, kahden esteettömän todistajan tulee todistaa se oikeaksi. Nämä ovat lain asettamat muotomääräykset perinnönjakosopimukselle. Näiden lisäksi perinnönjakosopimus tulee myös päivätä. Perinnönjakosopimuksen sisältönä puolestaan on tiedot perittävästä sekä perillisistä ja muista perinnön saajista, kuten erityistestamentinsaajasta. Sopimuksessa määritellään kunkin perillisen perintöosuus tai muu peruste, kuten testamentti, jolla perintöä on oikeus saada. Perintöosuudet merkitään tyypillisesti murtolukuina. Henkilötietojen ja perintöosuuksien jälkeen perinnönjakosopimukseen kirjataan jaettava omaisuus. Jaettavaksi omaisuudeksi merkitään se omaisuus, mikä on jäljellä velkojen maksamisen jälkeen. Tämän jälkeen kunkin henkilön kohdalle kirjoitetaan se, mitä hän konkreettisesti tulee kuolinpesästä saamaan. Perinnönjakosopimukseen voidaan esimerkiksi kirjata, että Maija Mallikas saa rahaa 27 000 euroa, koti-irtaimiston ja henkilöauto Skoda Octavian rekisterinumerolla SKO-123. Kun kaikki tarvittavat tiedot siitä, miten perintö on sovittu jaettavaksi asianosaisten välillä, on lueteltu ja asiakirja täyttää sille asetetut muotomääräykset, perinnönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verottajalle.
Korkein oikeus on ottanut ratkaisullaan KKO 1995:34 kantaa perinnönjaon pätemättömyyteen muotovirheen vuoksi. Kyseisessä tapauksessa osakkaat olivat toimittaneet keskenään sopimusjaon, josta oli laadittu perinnönjakosopimus. Kaikki osakkaat olivat asianmukaisesti allekirjoittaneet perinnönjakosopimuksen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kahden esteettömän todistajan sijaan perinnönjakosopimus oli ainoastaan yhden todistajan allekirjoittama. Korkein oikeus ei kuitenkaan katsonut perinnönjakosopimusta pätemättömäksi tämän muotovirheen vuoksi. Korkein oikeus totesi perusteluissaan, että todistamisen tarkoituksena on tilanteessa ollut vahvistaa allekirjoitukset oikeaperäisiksi ja toisaalta todistaa osakkaiden ilmoittaneen jaon tapahtuneen perinnönjakosopimuksesta ilmenevällä tavalla. Kyseisen kuolinpesän osakkaat eivät olleet esittäneet väitettä siitä, että heidän allekirjoituksensa perinnönjakosopimuksessa olisivat vääriä tai että jakoa ei olisi toimitettu sopimuksesta ilmenevin tavoin. Näin ollen perinnönjakosopimusta ei olisi ollut tarkoituksenmukaista julistaa tapauksessa pätemättömäksi.
Toimitusjaossa kuolinpesän osakkaiden ei tarvitse allekirjoittaa jakokirjaa. Samoin ei ole tarvetta kahden esteettömän henkilön todistamiselle. Toimitusjaossa pesänjakaja vastaa jakokirjan laatimisesta. Pesänjakaja myös allekirjoittajaa jakokirjan ainoana henkilönä. Jakokirjasta tulee kuitenkin sisällöllisesti löytyä samat tiedot kuin perinnönjakosopimuksessakin. Perinnönjakokirjan laatimisen jälkeen pesänjakajan tulee toimittaa jakokirja kullekin pesän osakkaalle.
Yhteenveto
- Kuolinpesän perinnönjako voidaan suorittaa sopimus- tai toimitusjakona.
- Sopimusjaossa osakkaat sopivat keskenään perinnönjaosta.
- Perinnönjakosopimus sisältää perintöosuudet, jaettavan omaisuuden ja perillisten tiedot.
- Toimitusjaossa pesänjakaja hoitaa perinnönjaon ilman osakkaiden sopimusta ja laatii jakokirjan.
- Perinnönjakosopimuksen tulee olla kirjallinen ja allekirjoitettu, ja kaksi todistajaa todistaa sen oikeaksi.
Summary in English
- The division of an estate can be carried out through a contractual or a court-ordered division
- In a contractual division, the heirs agree among themselves on the distribution of the inheritance.
- The inheritance distribution agreement includes the shares of the inheritance, the assets to be divided, and the information of the heirs.
- In a court-ordered division, the estate administrator carries out the inheritance distribution without the agreement of the heirs and prepares a distribution document.
- The inheritance distribution agreement must be in writing and signed, and two witnesses attest to its authenticity.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voidaanko perinnönjakosopimuksessa sopia, että perintö jaetaan vain osittain?
Koska sopimusjaossa vallitsee sopimusvapaus, osakkaat voivat halutessaan sopia myös siitä, että perintö jaetaan vain osittain.
2. Onko perinnönjakosopimukseen mahdollista ottaa määräys siitä, että kaikki kuolinpesän osakkaat sitoutuvat olemaan moittimatta perinnönjakoa tulevaisuudessa?
Sopimukseen on mahdollista ottaa ehto siitä, että perinnönjakosopimuksen allekirjoittamalla osakas osoittaa hyväksyvänsä perinnönjaon ja sitoutuu olemaan moittimatta sitä.
3. Onko perinnönjakokirja pakko tehdä?
Niin kuin edellä on käynyt jo ilmi, perinnönjaosta tulee aina laatia asianmukainen asiakirja eli jakokirja. Tämä tarkoittaa, että perinnönjakokirja on pakko laatia.
4. Milloin perinnönjakosopimus saa lainvoiman?
Perinnönjakosopimuksen allekirjoittamisesta alkaa kulua kuuden kuukauden pituinen moiteaika. Jos yksikään kuolinpesän osakkaista tai ulosmittausvelkojista ei moiteajan puitteissa moiti jakoa tai kohdista muitakaan oikaisemis- taikka kumoamistoimia jakoa kohtaan, perinnönjako saa lainvoiman.
Aiheesta muualla
- Perintöoikeus (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa