- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkivakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jossa kohteena on vakuutettu. Tällöin vakuutustapahtuman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus on sidottu vakuutetun elossa pysymiseen tai kuolemaan. Henkivakuutus voidaan jakaa kuolemanvaravakuutukseen ja säästöhenkivakuutukseen. Säästöhenkivakuutuksen säästösumma maksetaan vakuutustapahtuman satuttua vakuutussopimuksessa sovittuna aikana siinä määrätylle edunsaajalle. Edunsaajana on usein vakuutetun puoliso taikka lapsi tai muu läheinen. Usein myös edunsaajamääräyksenä on ”läheiset”.
Henkivakuutuksen johdosta suoritettava vakuutuskorvaus on täydestä määrästään veronalaista tuloa edunsaajalle 1.1.2018 alkaen. Vielä vuoden 2017 aikana sattuneen kuolemantapauksen johdosta edunsaajille maksetut henkivakuutuskorvaukset ovat perintöverotuksessa verovapaata tuloa 35 000 euroon asti ja puolisolle verovapaata on puolet tai vähintään 35 000 euroa korvauksen määrästä. Nämä verohuojennukset siis poistuvat 2018 vuoden alusta. Tämä vapaaosa on ollut siis verovapaata perintöverotuksessa (ja on vuoteen 31.12.2017 asti). Muiden kuin lähiomaisten (eli niin sanotun toiseen veroluokkaan kuuluvilta henkilöiltä) osalta verotus säilyy ennallaan ja siten korvaukset ovat kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloverokanta on 30 % ja siltä osin kuin pääomatulot ylittävät 30 000 euroa 34 %. 1.1.2018 alkaen sattuneen kuolemantapauksen johdosta lähiomaisille maksettavat henkivakuutuskorvaukset kuuluvat siis kokonaan perintöverotuksen piiriin.
Hyvin olennaista verosuunnittelun kannalta on huomata, että edunsaajamääräyksen sanamuoto voi vaikuttaa verotukseen hyvin merkittävällä tavalla. Kun vapaaosa poistuu, lesken edunsaajamääräyksen perusteella saama vakuutuskorvaus on kokonaan veronalainen. Jos taas vastaavat varat olisivat jäämistössä, leski voisi saada osan korvauksesta verovapaana tasinkona (tämä riippuu puolisoiden varallisuuksien määrästä). Puheena olevan verohuojennuksen poistamisen vastapainona puoliso- ja alaikäisvähennystä on puolestaan korotettu. Puolisovähennys korotetaan 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennys korotetaan 60 000 euroon.
Uusi sääntely saattaa johtaa siihen, että jatkossa edunsaajamääräys muotoillaan ”läheisten” sijasta ”kuolinpesälle”. Tällöin vakuutuskorvaus maksetaan suoraan kuolinpesälle ja korvaus kuuluu siten kuolinpesän varoihin. Kun varat kuuluvat kuolinpesälle, leskelle mahdollisesti suoritettava tasinko on kokonaisuudessaan verovapaata. Mikäli edunsaajana taas on ”läheiset” tai ”puoliso” taikka ”lapset”, vakuutuskorvaus suoritetaan suoraan heille, jolloin he maksavat koko saamastaan korvausmäärästä perintöveron (ja muut kuin läheiset pääomatuloveron nykyiseen tapaan).
Esimerkki: puoliso A kuolee. Hänen henkivakuutuksen edunsaajamääräyksenä on ”kuolinpesä”. Hänen kuoleman johdosta maksetaan vakuutuskorvausta 100 000 euroa hänen kuolinpesäänsä. Koska puoliso A oli varakkaampi kuin leski B, B:n saama tasinko on kokonaisuudessaan verovapaata. Jos A:n edunsaajamääräyksenä olisi ollut ”puoliso B”, B olisi joutunut maksamaan perintöveroa koko 100 000 eurosta.
Edunsaajamääräyksen sanamuoto vakuutussopimuksessa on syytä tarkistaa. Asiantuntevat lakimiehemme opastavat muuttuneen lainsäädännön mukaan suoritettavasta verotuksesta vakuutuskorvauksiin liittyen. Lisäksi ajantasainen lainsäädäntö on aina syytä varmistaa lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa