- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pesänjakajan toimi koskee ositukseen ja perinnönjakoon liittyviä tehtäviä.
Hakemus pesänjakajasta tehdään tuomioistuimelle. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi voi tehdä kuolinpesän osakas, perintöosuuden luovutuksensaaja tai tämän oikeudenomistaja, avustukseen oikeutettu henkilö kuten esimerkiksi avopuoliso, työhyvitykseen oikeutettu henkilö, leski ja jos osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, ulosottomies tai velallisosakas itse. Leski voi käynnistää perinnönjaon vaikka hän ei olisikaan kuolinpesän osakas. On hyvä muistaa, että toimitusjaon saa vireille myös osakas, jonka oikeus on riidanalainen ja se, että legaatin eli erityisjälkisäädöksensaaja ei voi käynnistää perinnönjakoa.
Hakemus pesänjakajan määrämiseksi antaa yleensä viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus ja sen voi tehdä vasta, kun perunkirjoitus on saatettu loppuun. Pesänjakajan toimivalta alkaa tuomioistuimen lainvoimaisesta päätöksestä.
Edellytyksenä pesänjakajalle on, että hänen tulee olla sopiva tehtävään eli joku jolla on siihen riittävä koulutus ja kokemus; tällaisen kriteerin täyttää asianajaja. Pesänjakajan tulee aina antaa suostumuksensa tehtävään.
Useampien pesänjakajien kesken valintaa ei tehdä enemmistökannan mukaan tai siten, kuka on ensimmäisenä ehtinyt tehdä hakemuksen vaan asia ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella.
Myös pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija voivat toimia pesänjakajana, jos osakkaat ovat yhtämielisiä siitä eikä ketään toista ole jo tehtävään määrätty. Tällöin tulee kuitenkin muistaa ettei pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija saa olla itse kuolinpesän osakkaana.
Pesänjakajan tehtävät jakaantuvat oma-aloitteisiin ja asianosaisaloitteisiin (suoritettava vain, kun osakas sitä vaatii) toimenpiteisiin.
Tärkein pesänjakajan tehtävä on siis jakaa pesä ja ryhtyä välttämättömiin toimiin. Tässä hänen kuitenkin täytyy pysyä puolueettomana ja hän ei saa toimia osakkaan asiamiehenä vaan vain yleisesti neuvoa heitä. Pesän selvittäminen kuuluu vain pesänselvittäjälle, eli jos ilmaantuu esimerkiksi uutta velkaa ei pesänjakajalla ole valtuutta selvittää pesää.
Pesänjakajan tulee ennen jaon aloittamista selvittää, että edellytykset ovat olemassa. Tähän kuuluu se, että pesä on selvitetty, perunkirjoitus toimitettu, tiedossa olevat velat maksettu, legaatti tai tarkoitemääräys täytetty, mahdollinen ositus toimitettu ja, että osakkaat on kutsuttu todisteellisesti jakotoimitukseen.
Pesänjakajan tulee laatia omaisuusluettelo, jonka pohjana yleensä toimii perukirja. Pesänjakaja voi hankkia tietoa pesänselvittäjältä ja viranomaisilta. Pesänjakaja ei kuitenkaan pankkisalaisuuden vuoksi voi saada tietoa lesken nimissä olevista pankki –tai arvo-osuustileistä. Pesänjakajan tulee myös varmistaa ketkä ovat kuolinpesän osakkaita.
Pesänjakaja voi tehdä osakkaan pyynnöstä ratkaisun avustuksen suorittamisen edellytyksistä ja suuruudesta, ennakkoperinnön huomioon ottamisesta sekä lakiosan määrästä ja toteuttamisesta.
Pesänjakajan tehtäväkenttään ja valtuuksiin ei kuulu oikeus kantaa ja vastata pesää koskevissa oikeudenkäynneissä, jollei laissa ole määrätty toisin. Pesänjakaja ei voi myöskään täyttää legaattia tai maksaa perittävän velkaa vastoin osakkaiden lupaa.
Jos pesänjakaja ylittää toimivaltuutensa, on toimenpide pätemätön.
Jakomenettelyyn kuuluu se, että pesänjakaja määrää perinnönjaon ajan ja paikan sekä kutsuu osakkaat hyvissä ajoin ja todisteellisesti (esim. kirjatulla kirjeellä) alkukokoukseen. Kutsu tulee lähettää myös ulosottomiehelle, jos perillisen pesäosuus on ulosmitattu. Jossakin vaiheessa loppukokouksia tulee pesänjakajan esittää jakoehdotus ja saamaan osakkaat sopimaan asioista.
Edunvalvonnan suhteen on tärkeää huomata, että jos kuolinpesässä on vajaavaltaisia pesänjakajan tulee huolehtia vajaavaltaisen edusta, mutta hänen ei tarvitse esittää jakoehdotusta holhousviranomaiselle eli Digi –ja väestötietovirastolle.
Perinnönjaosta tulee laatia jakokirja ja se tulee allekirjoittaa. Pesänjakajan toimituksessa vain hänen allekirjoituksensa riittää. Perinnönjaossa suoritetaan osakkaiden oikeus jäämistöön ja omaisuus jaetaan, mutta jos perinnönjakoa ei jostain syystä saada toimitetuksi, pesänjakajan tulee hakea tuomioistuimelta myyntilupa.
Pesänjakaja voidaan vapauttaa tehtävästään kesken perinnönjaon. Tällöin kriteereinä on se, että osakkaat yksimielisesti tätä haluavat tai jakaja osoittautuu sopimattomaksi tehtäväänsä. Pesänjakajalle tulee kuitenkin varata tilaisuus tulla kuulluksi. Pesänjakaja voidaan tietysti vapauttaa tehtävästä myös tämän omasta tahdosta.
Pesänjakajan vastuulle jää se, että jos hän on vähintään tuottamuksellisesti aiheuttanut vahinkoa on hän velvollinen korvaamaan sen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa