- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perinnönjako suoritetaan perintökaaren mukaisesti, kun kuolinpesä on selvitetty. Perintö voidaan jakaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona, mutta jaosta on tehtävä jakotavasta riippumatta perinnönjakokirja. Perinnönjakokirja toimii sopimuksena perinnönjaosta.
Mikä on perinnönjakokirja?
Perinnönjako tapahtuu joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjaolla tarkoitetaan jakoa, joka noudattaa perillisten yksimielisyyttä jaossa noudatettavista periaatteista. Sopimusjaossa perinnönjako on siis riidaton, ja kuolinpesän osakkaat päättävät sen suorittamisesta itse. Suurin osa Suomessa tapahtuvista perinnönjaoista suoritetaan sopimusjakoina. Toimitusjako puolestaan on pesänjakajan toimittama jako, jossa ulkopuolinen pesänjakaja määrätään suorittamaan perinnönjakoa koskeva päätöksenteko. Toimitusjako saadaan vireille tekemällä hakemus tuomioistuimelle pesänjakajan määräämiseksi. Olipa jakotapa kumpi tahansa, laaditaan jaosta perinnönjakokirja.
Perinnönjako voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen. Ensin tapahtuu jako-osuuden määrittäminen, jossa määrätään kullekin kuolinpesän osakkaalle tulevasta osuudesta. Jako-osuuden määrittäminen toimii ikään kuin suunnitelmana sille, kuka osakkaista saa mitäkin kuolinpesästä. Tämä määräys voi koskea esimerkiksi arvomääräistä tai suhteellista osuutta, mutta myös esinekohtaista oikeutta. Jako-osuuden määrittämisen yhteydessä aloitetaan myös perinnönjakokirjan laadinta. Perinnönjaon toinen vaihe on reaalinen jakotoimitus, jossa toteutetaan käytännössä aiemmassa vaiheessa, jako-osuuden määrittämisessä, sovitut jako-osuudet.
Perinnönjakokirjasta tulee käydä ilmi, mitä on ollut jaon kohteena sekä miten omaisuus on jakautunut kuolinpesän osakkaiden kesken. Mikäli vainajalla oli testamentti, on perinnönjakokirjaan syytä liittää myös selvitys rintaperillisten lakiosasta. Perinnönjakokirja on päivättävä. Sopimusjaossa perinnönjakokirjan allekirjoittavat kaikki kuolinpesän osakkaat, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se allekirjoituksillaan oikeaksi. Mikäli perinnönjako on toimitettu toimitusjakona, riittää pelkkä pesänjakajan allekirjoitus todentamaan perinnönjakokirjan oikeaksi.
Perinnönjakokirja perintöverotuksessa
Perintöverotus perustuu ensisijaisesti perunkirjoituksessa laadittavaan perukirjaan. Mikäli perintö on jo jaettu, perustuu perintöveron määrääminen myös jakokirjaan. Jaon laillisuus on yleensä selkeä, kun kaikki kuolinpesän osakkaat ovat jakokirjassa edustettuina eikä tällöin jaon laillisuutta verotuksen kannalta ole yleensä syytä epäillä. Joissain tapauksissa jakokirjan perusteella saatetaan kuitenkin määrätä maksettavaksi lahjaveroa, jos perintökaaren lähtökohdista on poikettu huomattavasti.
Perinnönjakokirja voidaan asettaa yhdessä perukirjan kanssa perintöverotuksen perustaksi, vaikkei perinnönjako olisi vielä lainvoimainen. Käytännössä ainoa vaatimus perinnönjakokirjan asettamiseksi perintöverotuksen perustaksi on se, että jakokirja on laadittu perintökaaren mukaisin vaatimuksin. Asetettu vaatimus sopimusjaossa jakokirjalle on, että kuolinpesän osakkaiden on allekirjoitettava se ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Mikäli perinnönjako on toimitettu toimitusjakona, riittää pelkkä pesänjakajan allekirjoitus. Pesänjakajan on viivytyksettä toimitettava kullekin osakkaalle kappaleensa jakokirjasta.
Verotettavat osuudet lasketaan hyvin samankaltaisesti riippumatta siitä, perustuuko perintöverotus pelkkään perukirjaan vai perukirjaan sekä jakokirjaan. Verotettavat osuudet lasketaan saman kaavan mukaan, mutta jakokirjan ollessa mukana verrataan laskennallisia jako-osuuksia siihen, miten osakkaat ovat toteuttaneet jaon jakokirjassa. Mikäli laskennalliset jako-osuudet ja käytännössä toteutuneen, jakokirjan mukaisesti jaetut osuudet eivät poikkea toisistaan merkittävästi, on jako toteutettu tarkoituksenmukaisesti. Tällöin verottaja ei puutu asiaan sen enempää. Verottaja kuitenkin puuttuu asiaan, jos se havaitsee laskennallisten osuuksien ja käytännön jaossa toteutuneiden erojen olevan merkittäviä.
Yhteenveto
- Perinnönjako tapahtuu sopimus- tai toimitusjakona, ja siitä laaditaan perinnönjakokirja.
- Perinnönjakokirjaan merkitään omaisuuden jakautuminen kuolinpesän osakkaiden kesken.
- Sopimusjaossa kaikki osakkaat allekirjoittavat ja todistajat vahvistavat jakokirjan.
- Toimitusjaossa riittää pesänjakajan allekirjoitus.
- Perinnönjakokirjaa voidaan käyttää perintöverotuksen perusteena, ja sen avulla lasketaan verotettavat osuudet.
Summary in English
- Inheritance distribution takes place through either an agreement or an execution division, and a divisional document is prepared for it.
- The divisional document records the division of assets among the heirs of the deceased estate.
- In an agreement division, all heirs sign the divisional document, which is then validated by witnesses.
- In an execution division, the signature of the estate administrator is sufficient.
- The divisional document can be used as a basis for inheritance taxation, helping determine the taxable portions.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Onko perinnönjako vahvistettava jossain, esimerkiksi Digi- ja väestötietovirastossa?
Perinnönjakoa ei yleensä tarvitse erikseen vahvistaa. Poikkeuksen tähän muodostaa tilanne, jossa joku kuolinpesän osakkaista on alaikäinen tai jollain kuolinpesän osakkaista on edunvalvoja. Tällöin perinnönjakoon vaaditaan Digi- ja väestötietoviraston lupa. Sama lupavaatimus koskee tilanteita, joissa perintö halutaan jakaa vain osittain.
2. Ositushan on suoritettava aviopuolisoiden välillä ennen perinnönjakoa. Tuleeko osituksesta tehdä jokin erillinen dokumentti ennen kuin perinnön voi jakaa
Ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa, jos perittävä oli kuollessaan naimisissa. Osituksesta tulee laatia osituskirja. Poikkeuksen tähän muodostaa tilanne, jossa aviopuolisot ovat tehneet koko omaisuuden kattavan avioehtosopimuksen, eikä heillä siten ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Riittää kuitenkin, että osituksesta ja perinnönjaosta laaditaan vain yksi asiakirja.
3. Mihin muuhun kuin perukirjaan ja mahdolliseen jakokirjaan perintövero perustuu?
Perintövero perustuu perukirjaan sekä mahdolliseen jakokirjaan siltä osin, minkä arvosta omaisuutta verotetaan. Perintöveroluokkia puolestaan on kaksi, kevyemmin verotettavat ja muut. Vainajan aviopuoliso, vanhemmat, isovanhemmat sekä isoisovanhemmat ja lapset, lapsenlapset sekä lapsenlapsenlapset kuuluvat kevyemmin verotettavaan perintöveroluokkaan. Myös vainajan avopuoliso kuuluu tähän, jos vainaja eli avolesken kanssa yhteistaloudessa tai heillä oli yhteisiä lapsia. Samoin tähän verotusluokkaan kuuluvat vainajan kihlakumppani sekä vainajan aviopuolison lapset, lapsenlapset sekä lapsenlapsenlapset. Toiseen, enemmän perintöveroa maksavaan luokkaan kuuluvat muut sukulaiset sekä vieraat.
4. Olemme toimittaneet asianmukaisesti perukirjan, mutta olemme päättäneet pitää pesän toistaiseksi jakamattomana. Tuleeko meidän silti maksaa jo nyt, ennen pesän jakoa, perintöveroa?
Perintövero tulee maksaa, vaikka pesä olisi jakamaton. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia pesänjakoa. Verohallinto tekee perintöverotuspäätöksen pelkän perukirjan perusteella, jos perinnönjakoa ei ole toimitettu. Mikäli epäilet perintöverotuspäätöksessäsi olevan virhe, voit tehdä oikaisuvaatimuksen perintöverotuspäätöksestä Verohallinnolle.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa