- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että avioliiton purkauduttua joko eron tai kuolemantapauksen johdosta, avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja molemmat osapuolet saavat pääsääntöisesti puolet tästä summasta. Puolison kuollessa ovat jaon toisena osapuolena kuolleen puolison perilliset ja testamentinsaajat ja toisena osapuolena eloonjäänyt puoliso. Tätä omaisuuden selvitystä ja jakoa kutsutaan ositukseksi. Ositus on toimitettava eloonjääneen puolison tai kuolleen puolison perillisten vaatimuksesta. Ositus täytyy toimittaa ennen kuin voidaan suorittaa perinnönjako kuolleen puolison jälkeen. Syynä tähän on se, että vasta osituksessa selviää perinnönjaon kohteena oleva omaisuus. Ositus- ja perinnönjako tehdään usein kuitenkin samalla kertaa ja samassa asiakirjassa, minkä vuoksi niiden erottaminen toisistaan voi käytännön tasolla olla hankalaa. Lisäksi ositus on toimitettava perinnönjaosta säädetyssä järjestyksessä.
Kun ositus on suoritettu, ei puolisoilla enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus ei siten vaikuta enää itse perinnönjakoon. Jos ositus on jo toimitettu tai leskellä ei muuten ole avio-oikeutta, ei hän ole myöskään kuolinpesän osakas ellei hän peri tai ole testamentinsaaja. Eloonjäänyt puoliso voi periä kuolleen puolison, jos tällä ei ollut rintaperillisiä, eikä testamentilla ole toisin määrätty. Tällöin eloonjääneen puolison kuoltua saavat ensiksi kuolleen puolison mahdolliset toissijaiset perilliset puolet myöhemmin kuolleen puolison kuolinpesästä. Tapauksessa avio-oikeudella ei kuitenkaan ole enää varsinaista vaikutusta, vaan säännöksellä pyritään estämään ensiksi kuolleen puolison sukulaisten rikastuminen myöhemmin kuolleen puolison sukulaisten kustannuksella. Siten esimerkiksi lesken myöhempi vaurastuminen katsotaan tämän kuolinpesän eduksi, eikä lesken pesän arvonnousua puoliteta perillistahojen kesken. Samalla tavoin otetaan huomioon, jos jommalla kummalla puolisolla oli ensiksi kuolleen puolison kuolinhetkellä omaisuutta, joka ei ole avio-oikeuden alaista. Tämän vuoksi ensiksi kuolleen puolison jäämistön arvo voi olla suurempi tai pienempi kuin elonjääneellä puolisolla. Jäämistön onkin elonjääneen puolison kuoltua katsottava vastaavan yhtä suurta osaa tämän pesästä.
Avio-oikeudella ei siis enää perinnönjaossa ole varsinaista merkitystä, sillä omaisuus on ennen perinnönjakoa jo jaettu puolisoiden kesken. Perinnönjaossa on silti otettava huomioon monia aviopuolisoiden asemaan liittyviä erityissäännöksiä ja etenkin myöhemmin kuolleen puolison pesää jaettaessa eri tahoille menevien osuuksien määrittely voi olla vaikeaa. Suositeltavaa onkin kysyä neuvoa perinnönjakoon liittyen esimerkiksi lakipuhelimestamme, jottei turhia väärinkäsityksiä tai virheitä pääsisi syntymään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa