Minilex - Lakipuhelin

Toissijaiset perilliset ja perinnönjako

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai näiden jälkeläiset. Ensiksi kuollut puoliso on voinut myös asettaa jonkun toissijaisen perillisen asemaan tekemällä testamentin. Pääsääntöisesti toissijaiset perilliset perivät lesken kuoltua sen omaisuuden, jonka leski on perinyt ensiksi kuolleelta puolisoltaan. Ensiksi kuolleen puolison omaisuus palaa näin siis takaisin hänen sukuunsa.

Toissijaiset perilliset on kutsuttava lesken kuoleman jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen, sillä toissijaiset perilliset ovat lesken kuolinpesän osakkaita. Heidät on tämän lisäksi kutsuttava myös ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen. Heidät täytyy kutsua ensiksi kuolleen puolison perunkirjoitukseen siitä huolimatta, että he eivät vielä silloin saa perintöä. Heidän kutsumisensa on kuitenkin tärkeää, koska kyseisellä perukirjalla on yleensä suuri merkitys sitä määritettäessä, mihin omaisuuteen toissijaisilla perillisillä lesken kuoltua on oikeus.

Toissijaisista perillisistä puhutaan silloin, kun perittävällä ei ole rintaperillisiä, mutta hän on naimisissa. Lisäksi edellytyksenä on, ettei vainaja ole tehnyt toissijaisia perillisiä poissulkevaa testamenttia.

Silloin kun perittävä kuolee rintaperillisettä, leski perii puolisonsa. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää perimäänsä omaisuutta täysin vapaasti. Näitä rajoituksia on säädetty toissijaisten perillisten aseman suojaksi. Leski ei saa määrätä testamentilla siitä, mitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille tulee hänen kuolemansa jälkeen. Leski ei myöskään saa testamentata omaisuutta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leski saa kuitenkin täysin vapaasti myydä, vaihtaa tai lahjoittaa perimäänsä omaisuutta.

Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset perivät lesken kuoltua sen omaisuuden, jonka leski peri ensiksi kuolleelta puolisolta. Toissijaisilla perillisillä on oikeus vaatia juuri kyseisiä omaisuusmassoja, jos ne vielä ovat lesken omistuksessa. Jos juuri kyseistä ensiksi kuolleelta puolisolta perittyä omaisuutta ei enää ole jäljellä, toissijaiset perilliset saavat suorituksen muusta omaisuudesta. Lähtökohtana on se, että toissijaiset perilliset saavat omaisuutta täysin samassa suhteessa, jossa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli puolisoiden omaisuuteen. Käytännössä lesken pesä siis jaetaan puoliksi lesken omien perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Tästä puolittamisperiaatteesta kuitenkin poiketaan, jos puolisoilla on ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Jos sinulla on vielä kysyttävää liittyen toissijaisiin perillisiin ja perinnönjakoon, ota yhteyttä lakimiehiimme.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]